Tanssimusiikki ›

ps. Olen ehkä hieman hullu, mutta minä aistin tulevat muusikot jo ekalla soittotunnilla.
 
Historian lahjakkuuksista Einstein oli varsin mielenkiintoinen tapaus. Hän sai jo viiisvuotiaana raivareita, kun opettaja ei ollut tarpeeksi pätevä ja musiikinopetukseenkin hän kyllästyi, kun opettajat olivat vain 'käsityöläisiä'. Zurichin korkeakoulun pääsykokeista hän reputti, ei kai ollut riittävästi lahjoja. Mies taisi olla musikaalisesti hyvinkin lahjakas, vaikka ei halunnut laulaa eikä hän mielellään lapsena edes puhunut ennen kuin oppi muodostamaan riittävän hyviä lauseita. Voi musiikissakin ehkä piillä vaikka minkälaisia lahjakkuuksia, joiden lahjat ymmärretään vasta myöhemmin, jos sittenkään?

Anonymous-jazz: Tää meni nyt aika filosofiseksi keskusteluksi mutta menköön. Mun mielestäni ihminen on yksilö ja näin ei voida niputtaa kaikkia ihmisiä samaan muotiin ja olettaa meidän kaikkien olevan joitain robotteja jotka voidaan kaikki opettaa soittamaan kaavamaisilla malleilla.
 
Ukkonnooan voi kuka tahansa opetella nuoteista vaikka sahalla soittamaan mutta se ei ole mun pointti.
 
Toiset oppivat nopeammin ja osat eivät tarvitse opettajia.
 
Siinä se on. Hyvä opettaja on se, joka osaa tehdä itsestään tarpeettoman.
 
Niitä kaavojakin tarvitaan ehkä joskus. Koetapa säestää mustalaisviulistia harmoonisen mollin soinnuilla.
 
Ihminen on tietenkin yksilö. Tosin minun työni erään mustalais laulajan kanssa loppui hänen toteamukseensa: -Sillon ku Manne laulaa, se on vappaa ku taivaan lintu.
 
Olen siis niin paljon kurinalaisen soittamisen pilaama robotti, ettei minusta ole luovaan soittotyöhön, kunhan vain säestelen... Vähän niinku "Seig Hail"

Anonymous-jazz: Tää meni nyt aika filosofiseksi keskusteluksi mutta menköön. Mun mielestäni ihminen on yksilö ja näin ei voida niputtaa kaikkia ihmisiä samaan muotiin ja olettaa meidän kaikkien olevan joitain robotteja jotka voidaan kaikki opettaa soittamaan kaavamaisilla malleilla.
 
Ukkonnooan voi kuka tahansa opetella nuoteista vaikka sahalla soittamaan mutta se ei ole mun pointti.
 
Toiset oppivat nopeammin ja osat eivät tarvitse opettajia.
 
Siinä se on. Hyvä opettaja on se, joka osaa tehdä itsestään tarpeettoman.
 
Niitä kaavojakin tarvitaan ehkä joskus. Koetapa säestää mustalaisviulistia harmoonisen mollin soinnuilla.
 
Ihminen on tietenkin yksilö. Tosin minun työni erään mustalais laulajan kanssa loppui hänen toteamukseensa: -Sillon ku Manne laulaa, se on vappaa ku taivaan lintu.
 
Olen siis niin paljon kurinalaisen soittamisen pilaama robotti, ettei minusta ole luovaan soittotyöhön, kunhan vain säestelen... Vähän niinku "Seig Hail"

Tiibetiläismunkki Lin Futang oli maailman paras pierijä.

baron: Siis absoluuttinen ja absoluuttinen.
Tunnistaako hertseja vai säveliä? Tuo A 440 on suhteellisen tuore natsiviritelmä josta on aikoinaan poikettu hyvinkin paljon (jotain 380-500) ja nykyäänkin selvästi poiketaan.
Haitarit on usein 442, jotkus sinfoniabändit käyttää 445, monet konserttiflyygelit on 442.
 
Olet mielestäni ytimessä. Joku nuotti on helppo tunnistaa mutta kun puhutaan siitä kykeneekö joku sanomaan onko nuotti juuri esim tasan 440Hz niin ei ole vielä tullut sellaista hemmoa vastaan. Tuossa sitä on kokeiltu läpi vuosien kymmenien ihmisten kanssa eikä kukaan ole vielä lunastanut kakkukahveita. Kysymyksessä lienee urbaanilegenda.
Taas toisille tuntuu soittimien pienikin epävireisyys (esim kielien keskinäinen) olevan hyvinkin häiritsevää. Yksi tuttu kärsii siitä joka kerran soittimia soittaessaan ja kuunnellessaan. Ja kun instrumentti on vielä kitara jossa vaikkapa intonaatiot soittimen luonteesta johtuen eivät ole parasta a-ryhmää. Tähän kun lisätään lämpötilan ja kosteuden vaikutukset niin enpä haluaisi olla hänen housuissaan. Kliffempaa kun on pieni toleranssi jolloin voi kuunnella musiikkia eikä virityksiä.
 
Lahjakkuus opitaan harjoittelemalla. Kaikki sen oppivat, toisilla kestää kauemmin, toisilla vähemmän aikaa. Yks tuttu teki väitöskirjan lahjakkuuden eri ilmenemismuodoista verrattuna elämässä aiemmin koettuun (olosuhteet ym). Eipä siinäkään päästy mihinkään konkretiaan muusta kuin harjoittelusta joka lisääntyy jos on kiinnostunut tai pakonomainen tavoite. Se taas voi olla tutkimuksen mukaan vaikka kaaliin pärähtänyt tarve tehdä hemmetin hyvä humppa jolla on sanottavaa koko ihmiskunnalle http://www.youtube.com/watch?v=U0t3T4SbuVo . Onkohan kukaan tehnyt suomenkielistä tuosta?

leprechaun: Olet mielestäni ytimessä. Joku nuotti on helppo tunnistaa mutta kun puhutaan siitä kykeneekö joku sanomaan onko nuotti juuri esim tasan 440Hz niin ei ole vielä tullut sellaista hemmoa vastaan. Tuossa sitä on kokeiltu läpi vuosien kymmenien ihmisten kanssa eikä kukaan ole vielä lunastanut kakkukahveita. Kysymyksessä lienee urbaanilegenda.
Taas toisille tuntuu soittimien pienikin epävireisyys (esim kielien keskinäinen) olevan hyvinkin häiritsevää. Yksi tuttu kärsii siitä joka kerran soittimia soittaessaan ja kuunnellessaan. Ja kun instrumentti on vielä kitara jossa vaikkapa intonaatiot soittimen luonteesta johtuen eivät ole parasta a-ryhmää. Tähän kun lisätään lämpötilan ja kosteuden vaikutukset niin enpä haluaisi olla hänen housuissaan. Kliffempaa kun on pieni toleranssi jolloin voi kuunnella musiikkia eikä virityksiä.
 
Lahjakkuus opitaan harjoittelemalla. Kaikki sen oppivat, toisilla kestää kauemmin, toisilla vähemmän aikaa. Yks tuttu teki väitöskirjan lahjakkuuden eri ilmenemismuodoista verrattuna elämässä aiemmin koettuun (olosuhteet ym). Eipä siinäkään päästy mihinkään konkretiaan muusta kuin harjoittelusta joka lisääntyy jos on kiinnostunut tai pakonomainen tavoite. Se taas voi olla tutkimuksen mukaan vaikka kaaliin pärähtänyt tarve tehdä hemmetin hyvä humppa jolla on sanottavaa koko ihmiskunnalle http://www.youtube.com/watch?v=U0t3T4SbuVo . Onkohan kukaan tehnyt suomenkielistä tuosta?
 
Mä voisin antaa sen urkurin puhelinnumeron. Varaudu tarjoamaan kakkukahvit.
 
Lahjakkuus syntyy tuhansista ja taas tuhansista toistoista väitti viime viikonlopun Hesari.

walttoni: Mä voisin antaa sen urkurin puhelinnumeron. Varaudu tarjoamaan kakkukahvit.
 
Lahjakkuus syntyy tuhansista ja taas tuhansista toistoista väitti viime viikonlopun Hesari.
 
Minä taitanen tietää kenestä on kyse.

walttoni: Mä voisin antaa sen urkurin puhelinnumeron. Varaudu tarjoamaan kakkukahvit.
Lahjakkuus syntyy tuhansista ja taas tuhansista toistoista väitti viime viikonlopun Hesari.
 
Käytännön testi on tehty siten että hemmo vääntää nuppia ja koittaa osua 440Hz. Pitää olla siten ettei heitä enempää kuin välille 440,1-439,9Hz. Kymmenen arvion jälkeen suurimman osan (6 kertaa) ollessa tuolla välillä voidaan katsoa oikein hyvällä tahdolla että on absoluuttinen korva. Mikäli joku ei ole halunnut vääntää nuppia ja säätää taajuutta niin joku toinen on tehnyt sen ja testiyksilö sanoo kun on kohdallaan. Vehkeiden tarkkuus on 0,001Hz joten ei pitäisi olla sanottavaa heittoa.
Koetanpa löytää näppärän pienen ilmaisohjelman joka näyttää suoraan taajuuden kompuutterilta kun äänikorttiin pannaan vaikka uruista signaali sisään. Sillä voi ekaksi suorittaa kuivaharjoittelua. Mulla on jossain linkki tuohon, palaan myöhemmin asiaan.

walttoni: Lahjakkuus syntyy tuhansista ja taas tuhansista toistoista väitti viime viikonlopun Hesari.
 
Kyl minust lahjakkuus on myötäsyntyinen ja sen määrä on vakio. Harjoittelulla paranee osaaminen. Lahjakkuus johonkin on pikemminkin kerroin. Jos toi kerroin on nollan pinnassa, niin harjoittelemallakaan ei tu hyvää.
 
Toi toistojen määrä taas vaikuttaa siihen, milloin jokin asia siirtyy isoilta aivoilta pikkuaivojen hoidettavaksi. Jos opettelet heittämään volttia, niin ensimmäiset parituhatta yritystä saat funtsia joka liikettä. Tuhansien toistojen jälkeen voltti tulee ajattelematta.
 
Kaikkien ruumiinrakenne vaan ei sovi vaik voltinheittoon. Tai sit kroppa ei kestä niit tuhansia toistoja. Jolloin lahjakkuus jääpi hyödyntämättä.

KanttoriPiiparinen: Tuhma. Tuhma. Tuhma.
 
Eivät ne ala-asteella opiskelevat Rubinstainit tuoksu vielä kaljalta. Se vaihe tulee vasta neljäntoista ikäisenä.
 
Nuoriso kehittyy nykyään nopeammin ;)

KoskPaavo: Tiibetiläismunkki Lin Futang oli maailman paras pierijä.
 
Jep. Olen ollut hänen oppilaansa ja vertaisenaan lähes piti.

walttoni:
..
Lahjakkuus syntyy tuhansista ja taas tuhansista toistoista väitti viime viikonlopun Hesari.
 
Heh, mitäs muuta voi odottaa median edustajalta? ; )

rintapek: Kyl minust lahjakkuus on myötäsyntyinen ja sen määrä on vakio. Harjoittelulla paranee osaaminen. Lahjakkuus johonkin on pikemminkin kerroin. Jos toi kerroin on nollan pinnassa, niin harjoittelemallakaan ei tu hyvää.
 
Toi toistojen määrä taas vaikuttaa siihen, milloin jokin asia siirtyy isoilta aivoilta pikkuaivojen hoidettavaksi. Jos opettelet heittämään volttia, niin ensimmäiset parituhatta yritystä saat funtsia joka liikettä. Tuhansien toistojen jälkeen voltti tulee ajattelematta.
 
Kaikkien ruumiinrakenne vaan ei sovi vaik voltinheittoon. Tai sit kroppa ei kestä niit tuhansia toistoja. Jolloin lahjakkuus jääpi hyödyntämättä.
 
Minäkin olen sitä mieltä, että lahjakkuus on synnynnäistä, lahjakkaan on helpompi tulla hyväksi kuin lahjattoman.

EP: Heh, mitäs muuta voi odottaa median edustajalta? ; )
 
Kyllä se artikkelin kirjoittaja oli tohtorismies.

Ukko: Jep. Olen ollut hänen oppilaansa ja vertaisenaan lähes piti.
 
Uskon, vaan eipä ole Kunigatar Elisabeth lyönyt sinua pieruritariksi kuin et ole myöskään Jaappanista suolikaasun mustaa vyötä ansainnut niinkuin tuo tiibettiläislahjakkuus.

walttoni: Kyllä se artikkelin kirjoittaja oli tohtorismies.
 
Kukahan se muuten oli?

EP: Kukahan se muuten oli?
 
Arvaappa muistanko, mutta kaiva esiin viime viikonlopun Hesarit, sieltä se löytyy. Väitti että lahjakkuutta ei olisi olemassakaan, vain harjoittelemalla syntyy taitureita.

walttoni: Väitti että lahjakkuutta ei olisi olemassakaan, vain harjoittelemalla syntyy taitureita.
 
Jopas on väitös. Huh.

Musiikkia korville: Jopas on väitös. Huh.
 
En ole lukenut kyseistä juttua mutta muualta olen lukenut että kun lahjakkuus ja 10000 tuntia treeniä ("10000 hours rule") yhdistetään niin tulee huippu alasta riippumatta.