Kilpailut ›

tahtah: Nyt en kyllä ymmärrä tuota yllä olevaa kommenttia.
 
No sitten olet toiminut vanhaan tapaan. Tätä uutta tapaa toimia on niin Lahdessa kuin Tampereellakin, sekä hivenen muualla. Ja sitten mikäli näin ei olisi ja viime aikojen vedot, mitä oon soittanut, on selkeesti sellasia, että niiden taso on alle keskiverron, niin parempi olla osallistumatta.

henkilökohtaisten kaunojen sävyttämälle entiselle hienolle roots-skaballle. Tehkää tästä hyvä fuusioskaba, kuten nyt siltä näyttää.
 
Se oli sellainen, että kuuntelun perusteella pisteytettiin osallistujat, eikä sen mukaan mitä mieltä on kenties jostain ihmisenä ties mistä syystä. Tilanteen ollessa tämä, en katso voivani osallistua.
 
Minun mielestäni henkilökohtaiset asiattomuudet on aikanaan anteeksipyydetty ja sovittu. Pöytä on puhdas.
Voin puhua vain omasta puolestani, miten annan pisteet. Kuuntelun perusteella pisteytän osallistujat.
Fuusio-kuvio kuulostaa oudolta... Ja paikkakuntien mainitseminen kuulostaa suorastaan vainoharhaiselta. On siinä vaivaa nähty ja mietitty täysin epäolennaisia asioita. Hulluksihan tässä tulisi, jos miettisi kuka asuu missä, antaako pisteitä, onko jonkun tuttu, onko liittoutunut jonkun kanssa minua vastaan jne.
En kerta kaikkiaan ymmärrä Papan kiittämättömyyttä - joka kisassa pisteitä tulee roppakaupalla. Ja BipPapa on soittanut niin kauan, että oman perustasonsa ylittäminen vaatii upeita vetoja;ja niistä saa ainakin minulta pisteitä. Kyllä konkareilta vaaditaan suhteessa enemmän. Ja kuka määrittää keskitason, huonouden ja hyvyyden, ei kai sellaista voi tehdä.

WanhaWetäjä:
 
No oli miten oli, onnea MaQille voitosta, tiukka kisa ;-)
 
Juu ihan asianmukaisia vetoja jokainen omalla tyylillään. Siinäpä se onkin homman suola. Kuulija päättää tykkääkö vai ei.
 
Tiukaksi meni juu :) Ajattelin että kyllä tuolla muutaman pisteen saa mutta ilmeisesti
kävi sitten sellainen munkki että tuli tuota krk :n mainitsemaa imua sen verran että kanto pitkälle. Eli oli tuuliolosuhteet mun puolella :D
 
Uus taustakin vissiin kelvannu. Hyvä niin.

TAR: Minun mielestäni henkilökohtaiset asiattomuudet on aikanaan anteeksipyydetty ja sovittu. Pöytä on puhdas.
Voin puhua vain omasta puolestani, miten annan pisteet. Kuuntelun perusteella pisteytän osallistujat.
Fuusio-kuvio kuulostaa oudolta... Ja paikkakuntien mainitseminen kuulostaa suorastaan vainoharhaiselta. On siinä vaivaa nähty ja mietitty täysin epäolennaisia asioita. Hulluksihan tässä tulisi, jos miettisi kuka asuu missä, antaako pisteitä, onko jonkun tuttu, onko liittoutunut jonkun kanssa minua vastaan jne.
En kerta kaikkiaan ymmärrä Papan kiittämättömyyttä - joka kisassa pisteitä tulee roppakaupalla. Ja BipPapa on soittanut niin kauan, että oman tasonsa ylittäminen vaatii todella upeita vetoja;ja niistä saa minulta pisteitä. Kyllä konkareilta vaaditaan enemmän. Ja kuka määrittää keskitason, huonouden ja hyvyyden, ei sellaista voi tehdä.
 
Tässähän tätä tulikin, mitä en ees ollut ajatellut.
 
onko jonkun tuttu, onko liittoutunut jonkun kanssa minua vastaan jne.
 
Ja BipPapa on soittanut niin kauan, että oman tasonsa ylittäminen vaatii todella upeita vetoja;ja niistä saa minulta pisteitä.
 
Lienee kohtuuton vaatimus, oli kysessä sitten kuka tahansa.
 
Kyllä konkareilta vaaditaan enemmän.
 
Unbelievable indeed.
 
En kerta kaikkiaan ymmärrä Papan kiittämättömyyttä
 
Enhän minä kiittämätön ole, päinvastoin, joka skabassa nää jätkät jotka todella osaa itsekin jotain, on syystä tai toisesta antaneet arvoa meikäläisenkin vähäpätöisille itsensä alittaneille vedoille, josta olen ihan otettu.

Enhän minä kiittämätön ole, päinvastoin, joka skabassa nää jätkät jotka todella osaa itsekin jotain, on syystä tai toisesta antaneet arvoa meikäläisenkin vähäpätöisille itsensä alittaneille vedoille, josta olen ihan otettu.
 
En taida kuulua joukkoon, mutta itse olen pyrkinyt antamaan oman kuulemani perusteella pisteet. Minulla ei täällä ole tuttuja ja sen vuoksi voin keskittyä olennaiseen ainakin siltä osin.

Hey,
 
Juu, onnea MaQ ansaitusta voitosta...
 
ja kiitoksia vaan kaikille saamistani pisteistä, erityiskiitos tietysti JCM:lle 1. rankkauksesta.:)) Olen aivan otettu moisesta näin kovassa(kin) seurassa.
 
Täytyy yrittää olla seuraavassa vähän vähemmän varovainen ja miksata" kovemmalle...
 
Eteenpäin sanoi mummo lumessa.

tahtah: En taida kuulua joukkoon, mutta itse olen pyrkinyt antamaan oman kuulemani perusteella pisteet. Minulla ei täällä ole tuttuja ja sen vuoksi voin keskittyä olennaiseen ainakin siltä osin.
 
Jokaiselle muodostuu varmaankin omat vakisuosikit jo senkin mukaan minkälaisesta kitaransoitosta itse pitää, mun on ihan turha yrittää arvostella ketään sen mukaan kuulostaako hän nyt joltain tunneltulta blues/roots-muusikolta vai ei, tätäkin arvosteluperiaatetta olen huomannut joidenkin käyttävän. Myös tietoinen lickien kopsaaminen ei ole mun juttu, roots/blueshan pitäsi olla "tässä ja nyt"-spontaania soittoa omasta elämästä?
 
Mun vaatimaton roots/blues asiantuntemus/kuuntelu on lähestulkoon rajoittunut akselille Joe Bonamassa-Robben Ford-Larry Carlton jotka eivät edes edusta tätä aluetta puhtaimmillaan, joten vain nippa nappa saatan kuulua "aidosti roots-musikista" pitäviin tältä osin, mutta näillä mennään.
Näitä herroja olen kuunnellut viimesen vuoden aikan aika paljon, Bonamassaa vasta vähän aikaa, jos se kuuluu sitten "fuusiona" soitossa niin ok.
Roots/blues-"imitaatiokisat" ei ole mun juttu, mutta jospa niillekkin olisi tilaus? Lupaan osallistua, ainakin leikkimielisesti, eikä tästä pidä kenenkään taas herneitä vetää ;-)
 
Mä en tunne täältä ketään, parin kaverin soittohistorian tiedän, niin tietää varmasti kaikki muutkin, soitan "omalla" tyylilläni miten sattuu, kuin myös annan pisteitä sen mukaan miten joku homma toimii kokonaisuutena, kuten esim tässä skabassa tykkäsin krk:n vedosta 3:n pisteen verran, se vaan toimi mun makuun ihan helvetin hyvin !
En mä halua arvioida ketään sen mukaan sen mukaan onko joku soittanut bluesia tai mitä vaan 30 vuotta tai 5 vuotta kuin myöskään ulkopuoliset asiat eivät saisi vaikuttaa arvosteluun, joskus ne vaan vaikuttaa, kuten tässä skabassa ja erään osalta, ei tää voi olla noin vakavaa?
 
Vastaisuuden varalta ; voisihan noita sääntöjä täsmentää vaikka niin että pitää soittaa tietyillä kitaroilla ja vahvistimilla, itse soitan pääosin Yamahalla ja Logicin Amp designer-softalla, vahvistimia/"eturauhasia" en edes omaista, no Pod löytyy, tämähän on jo niin kaukana rootsista kuin olla ja voi, ei särmän särmää eikä roots-uskottavuutta...
 
Mä olen myös ns "eläkeläinen", yksi harrastuksistani on soittaa kitaraa, nää skabat on siihen oiva paikka koska en soita missään bändissä enkä keikkale enää aktiivisti. Ja kun ei keikat ei enää stressaa niin ei jaksa enää ottaa pulttia oikeen muustakaan, soittaminen on vaan niin mukavaa, niin rootsin kuin kaiken muunkin.

WanhaWetäjä: roots/blueshan pitäsi olla "tässä ja nyt"-spontaania soittoa omasta elämästä?
 
Roots/blues-"imitaatiokisat" ei ole mun juttu
 
soitan "omalla" tyylilläni miten sattuu
 
Vastaisuuden varalta ; voisihan noita sääntöjä täsmentää vaikka niin että pitää soittaa tietyillä kitaroilla ja vahvistimilla, itse soitan pääosin Yamahalla ja Logicin Amp designer-softalla, vahvistimia/"eturauhasia" en edes omaista, no Pod löytyy, tämähän on jo niin kaukana rootsista kuin olla ja voi, ei särmän särmää eikä roots-uskottavuutta...
 
Tämän saman jutun on joutunut jostain syystä selittämään moneen kertaan. Se mitä minäkin olen soittanut on ollut täysin spontaania omasta elämästä vetelyä. Jos siinä vaikutteet kuuluu niin sitten kuuluu ja se johtunee tästä rootsmusalle lähes välttämättömästä opetteluvaiheesta jolloin käydään läpi näitä lickejä ja fraaseja joita omat esikuvat ovat käyttäneet, kaiketi pätee moneen muuhunkin musaan. Sitten tämän opetteluvaiheen jälkeen jotkut haluavat jatkaa bluesin parissa ja syventää bluesin tuntemusta, missä riittää työmaata ihmisiäksi, eikä edes riitä. Sitten alkaa korpeamaan kun bluesia tuntematon tulee sanomaan että toi nyt on vaan tollasta ja kopsattuja lickejä ja ihan vaan ihan tota yhtä ja samaa, prkl. Imitaatio kisa tämä ei ole ollut missään vaiheessa. Mitä tulee äänitys kalustoon niin itse käytän Line 6 Guitar Portia ja siitä GearBoxia tai PodFarmia, että ei sekään nyt ole mitenkään tavaton juttu nykyään. Kuitenkaan mikään yltiöpää puristi en ole, että musan pitäisi olla pelkästään bluesia, vaikka sellastakin dumausta on näkyny.

tahtah: En taida kuulua joukkoon, mutta itse olen pyrkinyt antamaan oman kuulemani perusteella pisteet. Minulla ei täällä ole tuttuja ja sen vuoksi voin keskittyä olennaiseen ainakin siltä osin.
 
Joo kyllä kyllä, kyllä joukkoon kuuluu paljon muitakin kuin pelkästään nämä pidemmälle ehtineet ja siitä kiitos. Mutta joku ihme juttu tässä on ollut havaittavissa tietyiltä suunnilta. Kun seuraa näitä skaba skabalta niin on samat heput ja sama meininki skabasta toiseen. Sen vielä hiffais jos olis satunnaista, mut enemmäkin on kyseessä sääntö kuin poikkeus. Silloin toivoin kun tätä skabaa perustelin, ettei näin kävis että tälläisiä ilmiöitä tulee, mut ei niitä sitten kai voi välttää tälläisessä nettiforumi-ympäristössä. Tietysti ymmärrän senkin, etten aina voi soolossa onnistua.
Mutta että säännönmukaisesti epäonnistun soolossani, sitä en sitten sitten ymmärräkään.

krk:
Tietoinen (tai tiedostamaton) lickien kopsaaminen on jossain vaiheessa kaikkien varteenotettavien soittajien juttu, genrestä riippumatta.
Tiedostomattoman allekirjoitan osaltani, yli 40 vuotta kitaransoittoa, poislukien lähes 20:n vuoden totaalipaussi myöskin musan kuuntelussa ja harrastamisessa, yli 30 vuotta keikkailua, nuoruuden proge/hevi/fuusio/hissimusaharrastus etc, kai se on se pohja mistä mun soiton ainekset tulee, ei juurikaan treenien kautta, vaikka viimeset pari vuotta olen jopa vähän treenannutkin soittamista, varsinainen soiton opiskelu jäi n 83.
Mun viimesin "projekti" jäi kesken noina aikoina, se oli Larry Carltonin "Room 335" kitarasoolo, muistan vielä hyvin sen kohdan mikä ei sillon taittunut, pitää varmaan ottaa treeniin tuo, jospa nyt...
 
Sen kuulee sunkin soitosta WW (eli olet varteenotettava :-)).
Ehkä, mutta ei kenties ihan niin suoraan kuin monen muun, kuunteleppa mun vetoja vaikka mikserista, skaala on aika laaja, johtuen siitä että olen soittanut klasaria, humppaa, heviä, progea etc ;-)
Mun mielestä se on vahvuus, ehkä joidenkin puritaanien mielestä ei, tällä en tarkoita ketään erityisesti. Enhän mä mitään oikeesti osaa, kunhan imitoin
sinne päin.
 
Muuten sitä puhdasta "spontaania soittoa omasta elämästä" ei kuuntele erkkikään, oli genre mikä hyvänsä. Näissä kehissä kaikki perustuu perinteeseen.
Varmasti, mutta kuten olen ehkäpä itse esimerkilläni osoittanut, kohtalaisella musikaalisuudella ja rutiinilla pystyy vähän oudonpaankin alueeseen pääseen lähes uskottavasti sisälle, ei se vaadi vuosikymmenten perehtymistä ja treenaamista, eihän?

Ja edelleen perinteeseen liittyen, ainakin minun korvissani jokainen - siis jokainen - varteenotettava soittaja kuulostaa ihan varmasti joltakin tunnetulta muusikolta (yleensä useammalta), oli genre mikä hyvänsä.
No joo, mun onni lienee se että mä en tunnista ketään roots/bluessoittajaa
ehkä B.B. Kingia lukuunottamatta. Ei tarvi miettiä omaa soittoaan tuolta kantilta eikä ketä kukin muistuttaa ja miksi ;-)
 
Ne esikuvat itse kuulostavat tietenkin ensisijaisesti itseltään, mutta kun vähän raaputtaa niin kyllä sieltä heillekin esikuvat löytyy.
Jokainen kuuntelee/ihailee varsinkin juniorina tiettyjä juttuja, mulla ne oli Beatles ja Led Zeppelin, ihan ekana. Ekat kitaristi-ihanteet tais olla Hendrix ja Johnny Winter, aika monelle varsinkin ns oikealle jenkkimuusikolle yksi esikuvista ja innoittaja on aika usein ollut B.B. King.
 
Eli itse ajattelen, että mikäli täällä skaboissa joku veto tai vaikka joku fraasi toimii hyvin ja vielä lisäksi tuo mieleen jonkun arvostamani soittajan tai hänen tyylinsä, pyrin tuomaan asian esiin positiivisena seikkana.
Siksi heitinkin leikkimielisen idean "bluesimitaatio'" -skabasta, jossa tosisaan imitoitais jotakin, saundeja myöten. Kitarakaraokea...
 
Ei se mikään määräävä arvosteluperuste yksin ja sinänsä ole, mutta itse otan ainakin suurena kohteliaisuutena vastaan omasta soitostani kaikki viittaukset sellaisiin soittajiin joita minä arvostan.
Totta tuokin, mahdollisesti tässä tulee nurjana puolena tuo lickien tahallinen kopsaus jota joku sanoi harrastavansa jopa skabavetoihin, en mä oikeen tuota ymmärrä, mutta kyllähän tässä genressa nuo tietyt lickit on vähän kaikilla, mistä lie kopsattu.
 
Kyllähän niitä tunnistettavia omia tyylejä alkaa olla täällä skaboissakin yhä useammalla - tai sanotaanko tietenkin niin päin että minä alan oppia niitä tunnistamaan.
Kyllä, ja onhan se niinkin että joidenkin soittotyylistä vaan pitää enemmän kuin joidenkin toisten, se taas voi johtua monestakin syystä, jopa sellaisesta kuin makuasia ;-)

Ehkä, mutta ei kenties ihan niin suoraan kuin monen muun, kuunteleppa mun vetoja vaikka mikserista, skaala on aika laaja, johtuen siitä että olen soittanut klasaria, humppaa, heviä, progea etc ;-)
Mun mielestä se on vahvuus, ehkä joidenkin puritaanien mielestä ei, tällä en tarkoita ketään erityisesti. Enhän mä mitään oikeesti osaa, kunhan imitoin
sinne päin.

Muuten sitä puhdasta "spontaania soittoa omasta elämästä" ei kuuntele erkkikään, oli genre mikä hyvänsä. Näissä kehissä kaikki perustuu perinteeseen.
Varmasti, mutta kuten olen ehkäpä itse esimerkilläni osoittanut, kohtalaisella musikaalisuudella ja rutiinilla pystyy vähän oudonpaankin alueeseen pääseen lähes uskottavasti sisälle, ei se vaadi vuosikymmenten perehtymistä ja treenaamista, eihän?
 
Omilla vahvuuksilla tässä jokainen soittelee, et sä oo mikää poikkeus siinä mielessä, vai oletko? Itekin laajalla skaalalla oon täällä vedellyt populäärimusiikkia bassolla bassoskabassa, kitaralla raskaan musiikin skabassa, sooloskabassa ja roots-skabassa. Eniten pidän bluesista ja sen soittamisesta. Humpasta en vois vähempää välittää. Ainoa mikä siinä nyt oli niin teininä kun niitä keikkoja teki niin sai rutiinin keikkailuun. Mut siitäkin on jo 30v - onneksi. Eikä tarvitse olla puritaani sen todetakseen. Mä en oikeastaan kauheesti ymmärrä mitä sä yrität tällä kaikella sanoa ja sillä muullakin mitä en tähän edes lainannut.
 
aika monelle varsinkin ns oikealle jenkkimuusikolle yksi esikuvista ja innoittaja on aika usein ollut B.B. King.
 
Tää on aika suppea käsitys asiasta.
 
kohtalaisella musikaalisuudella ja rutiinilla pystyy vähän oudonpaankin alueeseen pääseen lähes uskottavasti sisälle, ei se vaadi vuosikymmenten perehtymistä ja treenaamista, eihän?
 
Kyllä se tälläisellä forumilla varmaankin menee kevyesti läpi tälläsissä reilun minuutin pätkissä, mutta mene vetämään bluesheebojen kanssa joskus.

BigPapa:
Mutta että säännönmukaisesti epäonnistun soolossani, sitä en sitten sitten ymmärräkään.
 
Tarkoitatko epäonnistumisella soolossasi sitä, että et voita jotain skabaa? Tästä viimeisestä skabasta pokkasit muistaakseni 11p. Ei se minusta pahasti oo, jos on yhteensä viistoista osallistujaa skabassa sinun lisäksesi.
 
Itse et välittänyt äänestää ollenkaan koko kilpailussa. Unohditko vai jätitkö tarkoituksella äänestämättä? Ja jos jätit tarkoituksella äänestämättä niin miksi jätit äänestämättä?

JCM: Tarkoitatko epäonnistumisella soolossasi sitä, että et voita jotain skabaa? Tästä viimeisestä skabasta pokkasit muistaakseni 11p. Ei se minusta pahasti oo, jos on yhteensä viistoista osallistujaa skabassa sinun lisäksesi.
 
Itse et välittänyt äänestää ollenkaan koko kilpailussa. Unohditko vai jätitkö tarkoituksella äänestämättä? Ja jos jätit tarkoituksella äänestämättä niin miksi jätit äänestämättä?
 
Joo en tarkoita. Eikä kannata silputa noita mun juttuja lainaamalla vain yks kohta tollee. Kun lukee koko homman niin hiffaa jos on hiffatakseen.
 
Joskus oon äänestäny kaikkia kommentoiden ja se on varmaankin ollut liikaa joillekin, niin kokeilin nyt pari kertaa tälläistä etten äänestä ollenkaan. Lopputulos lienee kuitenkin + - 0.

:-) OK WW, yritän kiteyttää.
 
Lickien kopioiminen on arveluttavaa. Tietyillä edellytyksillä se on kuitenkin ok: kun tekee sen tiedostamatta eikä siltikään oikein opi. Mutta jos sitten kuitenkin oppii ns. itsekseen kolmenkymmenen vuoden päästä kylmiltään koittamalla, niin kyseessä täytyy olla täysin poikkeuksellinen yksilö, jonka metodi on tästä syystä otettava musiikkipedagogiikan yleiseksi oppinuoraksi.
 
Menikö nyt oikein? :-)
 
By the way, Teemu Viinikainen kertoo: "Jazzmusiikin oppimiseen transkriptioiden tekeminen on oleellinen keino. Itse olin laiska, enkä tehnyt niitä useaan vuoteen aloittaessani tämän musiikin soittamisen. Osasin kyllä asteikoita ja sointuja vinon pinon, mutta soittoni ei siltikään kuulostanut hyvältä - siis jazzilta! Sitten yhtenä kesänä päätin ottaa selvää, mistä oikein on kyse ja tein tusinan verran soolotranskriptioita. En ole koskaan oppinut ja kehittynyt yhtä paljon kuin sinä kesänä! Todella moni asia valkeni aivan uudella tavalla ja yhtäkkiä kuulemiseni kehittyi huimasti. Sen jälkeen olenkin ollut sitä mieltä, että transkriptioiden tekeminen on paras tapa oppia tätä musiikkia..."

By the way, Teemu Viinikainen kertoo: "Jazzmusiikin oppimiseen transkriptioiden tekeminen on oleellinen keino. Itse olin laiska, enkä tehnyt niitä useaan vuoteen aloittaessani tämän musiikin soittamisen. Osasin kyllä asteikoita ja sointuja vinon pinon, mutta soittoni ei siltikään kuulostanut hyvältä - siis jazzilta! Sitten yhtenä kesänä päätin ottaa selvää, mistä oikein on kyse ja tein tusinan verran soolotranskriptioita. En ole koskaan oppinut ja kehittynyt yhtä paljon kuin sinä kesänä! Todella moni asia valkeni aivan uudella tavalla ja yhtäkkiä kuulemiseni kehittyi huimasti. Sen jälkeen olenkin ollut sitä mieltä, että transkriptioiden tekeminen on paras tapa oppia tätä musiikkia..."
 
Mikäköhän metodi oli kuus-seiskyt-luvulla noilla bluesrock-hemmoilla, saati sitten ennen sitä bluesukoilla? Nykyisin kaikki on analysoitu viimeisen päälle ja mitään mullistavaa ei ole keksitty juurimusiikin kehittämiseksi. Kai se on niin, että tällä alueella on kyse pitkälti karismasta ja elämästä, ei tekniikasta ja taituruudesta pilkulleen. Toki ne avittavat, mutta eivät pitäisi olla itsetarkoitus. Mielestäni skabat ovat hyvää harjoitusta soittamiseen ja kuuntelemiseen (kuulemiseen), mutta blues on ihan jossain muualla.
 
Huonompikin soittaja voi välittää tunteen persoonallaan livetilanteessa paremmin kuin tekninen kepitättäjä. Suosittelen jokaiselle kokeilla katusoittoa. Skitta, Cube, mp3-soitin ja tunniksi veivaan kadunkulmaan. Jos lakissa on sen jälkeen yli 30 egee voit pitää itseäsi bluesin pallinaamana.

tahtah: Mikäköhän metodi oli kuus-seiskyt-luvulla noilla bluesrock-hemmoilla, saati sitten ennen sitä bluesukoilla? Nykyisin kaikki on analysoitu viimeisen päälle ja mitään mullistavaa ei ole keksitty juurimusiikin kehittämiseksi. Kai se on niin, että tällä alueella on kyse pitkälti karismasta ja elämästä, ei tekniikasta ja taituruudesta pilkulleen. Toki ne avittavat, mutta eivät pitäisi olla itsetarkoitus. Mielestäni skabat ovat hyvää harjoitusta soittamiseen ja kuuntelemiseen (kuulemiseen), mutta blues on ihan jossain muualla.
 
Huonompikin soittaja voi välittää tunteen persoonallaan livetilanteessa paremmin kuin tekninen kepitättäjä. Suosittelen jokaiselle kokeilla katusoittoa. Skitta, Cube, mp3-soitin ja tunniksi veivaan kadunkulmaan. Jos lakissa on sen jälkeen yli 30 egee voit pitää itseäsi bluesin pallinaamana.
 
Se alkuperäisten bluesukkojen metodi on nimenomaan ollut juuri se suora kopioiminen ja matkiminen (tai opettaja-oppilas -asetelma, jossa on kysymys täsmälleen samasta asiasta), en edes keksi mitään muuta mahdollista tapaa. Heidän jälkeensä kaikki merkittävät soittajat ovat tehneet sitä, claptonit ja kumppanit mukaan lukien. Ja kyse on nimenomaan "pilkulleen" opettelusta ja osaamisesta. Näin näennäisen yksinkertaisessa musiikissa kysymys on niistä kaikista pienistä yksityiskohdista ja niiden muodostamasta kokonaisuudesta.
 
En millään ymmärrä sitä että täällä väitetään likkien ja soolojen plokkaamisessa olevan jotain häpeällistä ja siihen liittyvän jotain mystistä "nurjaa puolta". Harmittelen lähinnä sitä ettei itse ole tullut tehtyä sitä enempää, koska se on niin aikaa vievää - tosin myös äärimmäisen palkitsevaa.
 
Eihän se likkien plokkailu (huom. myös muiden instrumenttien kuin kitaran) todellakaan tarkoita sitä että KAIKKI mitä sitten sen jälkeen itse soittaa on yksi-yhteen plagiointia jonkun aikaisemmin esittämästä. Ei-ei. Kopioiminen on harjoitusta, väline, jolla kehitetään omaa sanavarastoa, omaa tatsia, omaa kuuntelua, omaa näkemystä, omaa soittotekniikkaa, omaa ilmaisua. Kyllä, se vaatii viitseliäisyyttä ja asennetta. Mitä enemmän sitä tekee, sitä enemmän siitä saa irti.

Miten pitkään likkien plokkailua sitten on hyvä harjoittaa? Yksinkertainen vastaus: niin kauan kuin haluaa kehittyä.
 
Tämä voi kuulostaa kovalta, mutta väitän että soittaja, joka sanoo että "ei tässä enää ketään tarvitse kopioida, olen jo niin kova" on samalla hyväksynyt että oma kehitys on pysähtynyt. Eikä siinä mitään, ihan rauhassa saa olla sitä mieltä, ja se taso jolle on päässyt voi todella jo ollakin ihan helvetin kova.
 
Mutta turha on siitä huolimatta tällaisenkaan mestarin tulla sanomaan että likkien kopioimisessa olisi jotain "nurjaa". Eikä kukaan todellinen mestari tällaista väittäisikään. Itse koen olevani niin tähtitieteellisen kaukana mestareiden tasosta että haluan kehittyä vielä tässä iässäkin (pian 48 v.).
 
Ja kyllä, musiikissa pitää minunkin mielestäni olla kysymys jostain muusta kuin soittotekniikan esittelystä, musiikilla pitää kertoa jotain, välittää tunnetta jne.. Mutta millä ihmeellä soittaja voi sitä "tunnetta" ja "elämää" ilmaista ellei soittoteknisin keinoin?
 
Okei, on tietenkin ulkomusiikillisia keinoja, jotka ovat tärkeitä erityisesti esiintymistilanteissa, mutta ne ovat toisen keskustelun aihe. Ja ne ulkomusiikilliset keinot ja soittotekniikka eivät ole toisiaan poissulkevia vaan toisiaan täydentäviä "osaamisalueita".

tahtah: Mikäköhän metodi oli kuus-seiskyt-luvulla noilla bluesrock-hemmoilla, saati sitten ennen sitä bluesukoilla? Nykyisin kaikki on analysoitu viimeisen päälle ja mitään mullistavaa ei ole keksitty juurimusiikin kehittämiseksi. Kai se on niin, että tällä alueella on kyse pitkälti karismasta ja elämästä, ei tekniikasta ja taituruudesta pilkulleen. Toki ne avittavat, mutta eivät pitäisi olla itsetarkoitus. Mielestäni skabat ovat hyvää harjoitusta soittamiseen ja kuuntelemiseen (kuulemiseen), mutta blues on ihan jossain muualla.
 
Huonompikin soittaja voi välittää tunteen persoonallaan livetilanteessa paremmin kuin tekninen kepitättäjä. Suosittelen jokaiselle kokeilla katusoittoa. Skitta, Cube, mp3-soitin ja tunniksi veivaan kadunkulmaan. Jos lakissa on sen jälkeen yli 30 egee voit pitää itseäsi bluesin pallinaamana.
 
Mulla on joskus hiukan särähtänyt "korvaan" tuo, mitä puhut teknisestä osaamisesta. Aika monessa kirjoituksessasi toteat mielestäni hieman vähättelevästi, että "pallinaamat" hallitsee nämä hommat "teknisesti", ikään kuin muut bluesin soitossa oleelliset seikat (tunne, eletty elämä, tuska ja mitä ne sitten onkaan) puuttuisivat ja olisivat jotenkin luontevammin teknisesti "huonompien" soitossa läsnä. Jos on jotain sanottavaa, ja haluaa sanoa sen, tarvitaan siihen myös tietty määrä soittimen hallintaa ja musikaalisuuttakin. Muuten homma menee helposti puolivillaiseksi kaahaukseksi. Kyllä mun mielestäni esim. napakasti timessä soitettu likki on paljon vaikuttavampi kuin tahattomasti kiilaava ja rytmisesti löperö yritys vähän sinne päin. Tuo epätarkkuus ei tee siitä yhtään enempää bluesia. Kyllä Robert Johnsonkin aika kohdilleen soitti.
 
Jos ajatellaan vaikka tästä roots-jengistä omia kestosuosikkejani Kuhaa, MadMasaa ja BigPapaa (onhan niitä toki muitakin), niin en minä ensimmäiseksi heitä sanoisi teknisiksi kitaristeiksi, maailmahan on väärällään nopeita ja muutenkin teknisesti taitavia tiluttajia. Toki näillä roots-hemmoilla on tarvittava tekniikka, mutta kyllä kaikkia heitä yhdistää huomattava musikaalisuus ja ymmärrys bluesin perinteestä. Subjektiivistahan tää tietysti on, mutta jopa noiden minuutin pätkien perusteella minä löydän noiden äijien vedoista monenlaisia tunneskaalan sävyjä, mielikuvitusta, dramatiikkaa, nyansseja, särmikkyyttä ja kauneutta sekä perinnettä ja omaa persoonaa sopivasti yhteensulautuneena. Olet ilman muuta oikeassa, ettei tekniikka saa olla itsetarkoitus, näinhän pitäisi kai olla kaikessa musiikissa. Mielestäni tätä ongelmaa ei ole kenelläkään tästä roots-skabojen vakiojengistä.
 
Suosittelen myös ehdottomasti, että kuuntelee parempiaan ja ottaa vaikutteita sieltä, mikä omasta mielestä kuulostaa hyvältä. Niin minäkin teen koko ajan. Se oma juttu ja oma persoona on tietysti ihan hienoa, mutta ei kannata pelkästään kulkea korvat ummessa, siinä nousee kehittymisessä helposti tie pystyyn. Erilaisista vaikutteista ja kokemuksistahan sen oman jutun lopulta pitäisi suodattua.
 
Katusoittoa en ole kokeillut, mutta sen verran olen soittanut blues-keikkoja erilaisissa kuppiloissa, että tiedän, mitä reaalimaailma on ja mistä jengi tykkää.
 
Mutta jokainen tavallaan, eipä siinä mitään. Hyvä, että säkin olet tuon oman juttusi ja katusoiton löytänyt. Mutta ehkä pieni nöyryyskin voisi olla paikallaan: Voisko sulla ollla esim. noilta edellämainituilta roots-miehiltä jotain opittavaa?
 
Edit: Näköjään krk:lta oli tullut tätä sivuava kirjoitus tuohon yläpuolelle, komppia siihen suuntaan.

Sorry, tuplat.

Sorry, triplat! Miksei näitä viestejä saa poistettua?