| Aihe: Kitaran mikkien vaihtamiseen liittyvää | 1 |
|---|
|
Joo eli ajattelin hommata jonkun straton, johon ostaisin paremmat yksikelaiset mikit semmosta hendrix-tyyppistä soittelua varten. Kannattaako ostaa jotai 100-150 kitaraa jos ei alottelija ole ja aatteli sillä sitten mikit vaihdettua soitella enemmänkin. Myös kiinnostaisi hyvällä hinta-laatu-suhteella varustetut vintage-soundiset yksikelaiset mikit.
Ehdotuksia? |
|
Kandee se pitää mielessä ettei hyvät mikit tee paskasta skebasta sen parempaa, ja toisinpäin.
"rikoksen tunnusmerkit täyttynevät siinä kohtaa, kun viimoisen ruuvin boksiisi ruuvaat" - Klapp pedaalin kloonaamisesta. |
|
http://www.dv247.com/search/0/2087/ … oductQuantity/Descending/vintage/1/
Tossa sulle ratkaisu. Tuon Vintage-puljun kitarat on varsin kelpo kapineita tuohon hintaan, löytyy Wilkinsonin osia ja mikit ja viimeistelykin on ihan jees. Ostin serkkupojalle Vintagen Lespan ekaks sähkikseks, kehuja on tullut ihan soitinrakentajaa myöten. Eihän tuommoinen ole sama asia kuin 1500e Fender, mutta ajaa asiansa varmasti hyvin. :)
Kyllä se siitä. |
 9292
03.03.2010 21:37:49 | |
|
Kyllä se on fiksumpaa käyttää ne mikkeihin tarkoitetut rahat siihen itse kitaraan, jos budjetti on noin pieni. Joku Squierin Classic Vibe strato voisi olla tosi kova juttu sulle. Niitähän täällä on ylistetty ja joku kitaran omistava voisi vaikka vähän valaista sinulle sitä soundipolitiikkaa |
|
CV stratoa vaan harkintaan, nää on kelpo pelejä. http://www.youtube.com/watch?v=VFGENe48Tlw
"To err is human; to forgive is divine." |
 Ziggy Bubba
03.03.2010 22:34:26 (muokattu 03.03.2010 22:35:06) | |
|
Vahvari vaikuttaa soundiin moninkertaisesti enemmän kuin mikit. "Perus-ok" -kitaralla ja passelilla vahvarilla saa aika väkisinkin suht hyvää soundia aikaan. Mikit on sitten hienosäätöä tohon päälle. |
 matzbyy
04.03.2010 00:00:54 (muokattu 04.03.2010 00:02:19) | |
|
ok, kiitos neuvoista. taidan kattoo noita skeboi sit ku o tarpeeks rahaa |
|
Vladi: http://www.dv247.com/search/0/2087/ … oductQuantity/Descending/vintage/1/
Tossa sulle ratkaisu. Tuon Vintage-puljun kitarat on varsin kelpo kapineita tuohon hintaan, löytyy Wilkinsonin osia ja mikit ja viimeistelykin on ihan jees. Ostin serkkupojalle Vintagen Lespan ekaks sähkikseks, kehuja on tullut ihan soitinrakentajaa myöten. Eihän tuommoinen ole sama asia kuin 1500e Fender, mutta ajaa asiansa varmasti hyvin. :)
Nuo tosiaan näyttää hyvältä. Pakko hankkia yks tommonen "projetkikitaraksi" kuhan lompakkoon kertyy enemmän massia.
"rikoksen tunnusmerkit täyttynevät siinä kohtaa, kun viimoisen ruuvin boksiisi ruuvaat" - Klapp pedaalin kloonaamisesta. |
|
Itse kuulun siihen koulukuntaan että jos mikit on huonot, ei soundi parane vahvistinta vaihtamalla. Päin vastoin. Mitä laajempi taajuskaista vahvistimessa, sitä paremmin se tuo mikkien ominaisuudet esiin.
"Nyt meiltä meni kuva, toivottavasti menee kohta äänikin." |
|
LaMotta: Itse kuulun siihen koulukuntaan että jos mikit on huonot, ei soundi parane vahvistinta vaihtamalla. Päin vastoin. Mitä laajempi taajuskaista vahvistimessa, sitä paremmin se tuo mikkien ominaisuudet esiin.
No paraneeko saundi sitten mikkejä vaihtamalla, jos vahvistin on paska? |
 artha61
05.03.2010 22:41:37 (muokattu 07.03.2010 15:20:11) | |
|
No paraneeko saundi sitten mikkejä vaihtamalla, jos vahvistin on paska?
No ei - etenkin, jos vahvistin on "sysipaska".
Vähän kuin hifi:ssäkin, että se heikoin lenkki siinä ketjussa ratkaisee/rajoittaa (kitarapuolellakin se saattaa olla esim. soittaja itse).
Sen kitaran soundi tietty paranee ja eron huomaa hyvällä vahvarilla.
Lainaan tätä ketjua hiukan.
Pähkäiltiin viimeksi tänään, että minkähän vuoksi kitaramikeistä välttämättä pitäis saada niin paljon hönkää ulos?
Korvaako määrä laadun?
Ainakin, jos jätetään tuo uber-high-gain-metalliosasto pois laskuista (silloinhan sille kait on perusteita - eikä dynamiikallakaan niin väliä...).
Ehkä eniten kiinnostaisi mikit, joissa olisi mahdollisimman laaja dynamiikka ja tietty muutoinkin niin, että kitaran "ominaissoundi", kaikessa monipuolisuudessaan, välittyisi mahdollisimman hyvin.
Soitetaan sitten särösoundeilla tai puhtailla (genret, jos niillä nyt sinänsä merkitystä - esim. rock, pop, jazz, proge - esim. 60-luvun Hendrixistä - 90-luvulle esim. Lukather:iin).
Lisäksi - edellyttäen, että kitaran elektroniikka muutoinkin laadukasta, hyvät piuhat jne. eli kohinaa/häiriöitä mahdollisimman vähän, niin eipä sillä sitten niinkään väliä tuleeko mikeistä ulos 350 mV tai 550 mV tms.
Ko. hyvälaatuista signaaliahan voi joka tapauksessa boostata (jolloin tarvittaessa se high-gain-osastokin hoituu).
Eli tässäkin kiinnostaisi se laatu eikä niinkään (esim. ulostulon) määrä.
Kommentoikaa ja ehdottakaa dynaamisia sekä ylläkuvatulla tavalla hyväsointisia mikkejä - yksikelaisia sekä humppareita - kohtuuhinta tietysti plussaa.
Esim. H-S-H mikitys - kaula- sekä tallamikille puolitus (taitaa mennä muutoinkin custom-hommiksi seuraavan kitaran kanssa...).
En allekirjoita - kunhan totean |
 hovi
06.03.2010 12:55:47 | |
|
Joo, mikkien vaihtelu on kyllä ihan mukavaa ajanvietettä, jos ei sattumoisin ole tarjolla muuta tekemistä.
No, tottakai paska mikki, eli sellainen joka on rikki, täytyy vaihtaa.
On niissä mikken vaihtelussa sellanen hauskuuskin, että vaihdon lopputulos on täysin hämärän peitossa siihen asti, kunnes pääset niitä vaihdettuja mikkejä kokeilemaan sillä omalla kepukalla ja sillä omalla vahvarilla ja ennen kaikkea sillä omalla soittotatsillasi.
Mutta onnea ja memestystä |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
