Aihe: Mikä sointu tämä on/ Miten soitan X soinnun?
1 2 3 4 514 15 16 17 1844 45 46 47 48
Zeeboo
17.01.2010 18:27:27 (muokattu 17.01.2010 19:14:18)
baron: Miten sä saat siitä mollisoinnun?
 
F-sointuna mä saan siitä F7b5sus

 
Tosiaan, kirjoitus meni ajatuksen edelle. Tai toisinpäin.
 
Tuo m11b5 tosiaan on hyvä korvaus V:lle. Ajatuksenjuoksu meni m7b5:n kautta, eli 1, b5, 7, b3. II-V-I:een tulee aika usein soitettua juurikin m11b5 => m7b5 V:n paikalle. Eli 11 putoaa kokosävelaskeleen b3:ksi just tuossa käännöksessä. Ei ihan ortodoksi tapa ajatella, mutta mulle hahmottuu ok näin. Toisaalta, Fm11b5 ON hyvä korvaus G7:lle terssinkin kanssa=D
 
Mutta ei mitään, ajatus jäi vajaaksi.
 
Mä toistan taas itseäni mutta soinnun tärkeimmät sävelet on terssi ja septimi ja jos ne sävelten joukosta löytää, se se on ja muut sävelet on "lisukkeita".
 
No, et ole tämän ajatuksen kanssa yksin, johan tämä ohjenuoranaan Freddie Green tienasi leipänsä Basien bändissä. Äijä oli maailman paras big band komppaaja rapsuttelemalla uransa ajan liki pelkkiä 1, 3, 7 harmonioita...
 
E:
... vielä tuosta terssi & septimi jutusta. Ihan samaa mieltä ollaan tästä(kin). Mun mielestä äärettömän cool blyys-komppi syntyy just näillä. Kitaralla:

I7:
---|---|---|---|---x
---|---|---|---|---x
---|---|-3-|---|---
---|-7-|---|---|---
---|---|---|---|---x
---|---|---|---|---x
 
IV7:
---|---|---|---|---x
---|---|---|---|---x
---|-7-|---|---|---
-3-|---|---|---|---
---|---|---|---|---x
---|---|---|---|---x
 
V7:
---|---|---|---|---x
---|---|---|---|---x
---|---|---|-7-|---
---|---|-3-|---|---
---|---|---|---|---x
---|---|---|---|---x

...vähän on joskus paljon.
 
... vielä tuosta terssi & septimi jutusta. Riippuu tietysti tilanteesta, mutta joskus avosävyiset soinnut pelaa säestyksessä komeesti. Triolla soittaessa tai vaikka laulajaa sestäessä saattaa terssi joskus lipsahtaa soinnusta.
"Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta."
baron
17.01.2010 22:24:44
 
 
Zeeboo:
No, et ole tämän ajatuksen kanssa yksin, johan tämä ohjenuoranaan Freddie Green tienasi leipänsä Basien bändissä. Äijä oli maailman paras big band komppaaja rapsuttelemalla uransa ajan liki pelkkiä 1, 3, 7 harmonioita...

 
En yritä väittää että itse olisin ajatuksen keksinyt:-)
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
Tonski
25.02.2010 19:10:37
 
 
Pistämpä baronille ja Zeeboolle kun tuntuvat tietävän: Voiko R6-soinnun ottaa alennetun kuudennen asteen sijaan myös toiselta asteelta? Sen arpeggio on toiselta asteelta katottuna symmetrinen. Tälleen sais aika purkauskuulosen kierron D7b5->Db7->Cmaj7 elikä purkautus tritonuskorvaukselle joka johtas ekalle asteelle. Lähinnä kysyn käytetäänkö tätä ollenkaan..?
ihku
baron
25.02.2010 19:52:19 (muokattu 25.02.2010 20:29:27)
 
 
Tonski: Pistämpä baronille ja Zeeboolle kun tuntuvat tietävän: Voiko R6-soinnun ottaa alennetun kuudennen asteen sijaan myös toiselta asteelta?
 
R6 on mulle vieras termi?
Oisko joku kitaristien "erikoinen"?
 
Eli jätän kentän Zeeboolle.
 
Edit: Vai onko kyseessä ranskalainen sekstisointu?
Mä en oikein hallitse klasariteoriaa.
http://www2.siba.fi/muste1/index.php?id=37&la=fi
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
Tonski
26.02.2010 09:44:04
 
 
baron:
Edit: Vai onko kyseessä ranskalainen sekstisointu?
Mä en oikein hallitse klasariteoriaa.
http://www2.siba.fi/muste1/index.php?id=37&la=fi

 
Nimenomaan se, merkintätapa ei taida olla 7b5, mutta kun tuo sointu on enharmonisesti sama sen kanssa ja tosissaan se arpeggio tois saman soinnun toiselle asteelle niin..
ihku
baron
26.02.2010 17:25:40 (muokattu 26.02.2010 17:34:27)
 
 
Schnowotski: Tuo D7b5-Db7 -purkaus tuntuisi vihjaavan F#-molliin: D7b5 olisi se varsinainen ranskalainen sointu, joka veisi dominanttisoinulle, C#7:aan, mutta jossa tuo C#7 olisikin tulkittu enharmonisesti uudelleen alennetuksi toiseksi asteeksi C:lle, siis Db7-soinnuksi, ja nuo D7b5- ja Db7-soinnut olisivatkin toonikaharmoniaa, C:tä, koristelevia sointuja - miksi ei. Se voi olla hauskaa leikittelemistä odotuksilla: tuo C#7 kuitenkin ottaa vahvan dominanttiharmonian tunteen tuossa, mutta paljastuukin myöhemmin toonikaharmonian hajaäsveliseksi koristeeksi.
 
Tä? Se C#7/Db7 on simppelisti sijaisdominantti (tritonuskorvaus) G7:lle, turha siitä mitään hienostelua on etsiä.
 
Mut se D7b5 sitä ennen on jotain sellaista jota en ole kohdannut.
(Joteskin harmoninen duuri tulee mieleen)
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
Schnowotski
26.02.2010 18:37:46 (muokattu 26.02.2010 18:41:09)
baron: Tä? Se C#7/Db7 on simppelisti sijaisdominantti (tritonuskorvaus) G7:lle, turha siitä mitään hienostelua on etsiä.
 
Tätä tarkoitinkin kun kirjoitin, että se on tulkittu alennetuksi toiseksi asteeksi C-duurissa. Mitä hienostelua olit löytävinäsi selityksestäni? Sehän oli melkeinpä minimalistinen - nopeasti vain kuittasin sen äänenkuljetuksen suhteet ja totesin, että laajemmassa yhteydessä se on toonikatehon laajentamista (tässä toki: riippuen siitä kuinka se on lopullisesti sitten toteutettu. Tuo oli pikeminkin vain arvaus tuo).
Lainausmerkit, nuo kirjotetun kielen "kondomit" - väärinymmärrysten "ehkäisyvälineet".
baron
26.02.2010 19:34:14 (muokattu 26.02.2010 19:38:07)
 
 
Schnowotski: Tätä tarkoitinkin kun kirjoitin, että se on tulkittu alennetuksi toiseksi asteeksi C-duurissa.
 
Sointuanalyysissä Vs
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
Schnowotski
26.02.2010 20:23:25
baron: Sointuanalyysissä Vs
 
Näinhän niitä tritonuskorvauksia tosiaan merkitään.
Lainausmerkit, nuo kirjotetun kielen "kondomit" - väärinymmärrysten "ehkäisyvälineet".
Tonski
26.02.2010 21:50:07
 
 
Schnowotski: Tätä tarkoitinkin kun kirjoitin, että se on tulkittu alennetuksi toiseksi asteeksi C-duurissa. Mitä hienostelua olit löytävinäsi selityksestäni? Sehän oli melkeinpä minimalistinen - nopeasti vain kuittasin sen äänenkuljetuksen suhteet ja totesin, että laajemmassa yhteydessä se on toonikatehon laajentamista (tässä toki: riippuen siitä kuinka se on lopullisesti sitten toteutettu. Tuo oli pikeminkin vain arvaus tuo).
 
Miten se on toonikatehon laajentamista? Tuohan on vaan dominanttisuhteinen ketju, ikään kun V7/V, V, I eli toonikan dominantille dominanttisuhteinen sointu, toonikan dominantti, toonika. Selitätkö toonikatehon laajentamisen, lähinnä siks etten käsitä, mistä puhut.
ihku
baron
26.02.2010 22:22:12
 
 
Tonski: Miten se on toonikatehon laajentamista? Tuohan on vaan dominanttisuhteinen ketju, ikään kun V7/V, V, I eli toonikan dominantille dominanttisuhteinen sointu, toonikan dominantti, toonika. Selitätkö toonikatehon laajentamisen, lähinnä siks etten käsitä, mistä puhut.
 
Muutenhan se on ihan tavanomainen V/V, V, I paitsi se D7b5 vähennetty kvintti.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
Schnowotski
26.02.2010 22:26:49
Tonski: Miten se on toonikatehon laajentamista? Tuohan on vaan dominanttisuhteinen ketju, ikään kun V7/V, V, I eli toonikan dominantille dominanttisuhteinen sointu, toonikan dominantti, toonika. Selitätkö toonikatehon laajentamisen, lähinnä siks etten käsitä, mistä puhut.
 
Kuten sanoin, se oli lähinnä valistunut arvaus: tilanne riippuu siitä, kuinka äänenkuljetus on käytännössä ratkaistu. Tavallisesti tuollaiset kromaattisesti toonikaa kosiskelevat soinnut ovat sen koristelua. Käytännössä tällaisesta on aika turha kiistellä reaalisointumerkkien valossa.
Lainausmerkit, nuo kirjotetun kielen "kondomit" - väärinymmärrysten "ehkäisyvälineet".
baron
26.02.2010 22:29:53 (muokattu 26.02.2010 22:34:12)
 
 
Schnowotski: Kuten sanoin, se oli lähinnä valistunut arvaus: tilanne riippuu siitä, kuinka äänenkuljetus on käytännössä ratkaistu. Tavallisesti tuollaiset kromaattisesti toonikaa kosiskelevat soinnut ovat sen koristelua. Käytännössä tällaisesta on aika turha kiistellä reaalisointumerkkien valossa.
 
Vaihdetaan tolppasoinnuiksi:-)
Musagenrestä riippumatta dominantti/toonika on peruskauraa.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
Schnowotski
26.02.2010 22:31:47
baron: Musagenrestä riippumatta dominantti/toonika on peruskauraa.
 
Se on aivan totta, mutta tässä täytyy erotella harmoniat ja soinnut. Dominantti- ja toonikaharmoniat ovat laajempia käsitteitä kuin yksittäiset soinnut. Monesti jopa tavanomaiset kvinttisuhteiset sointuvaihdokset on pelkistettävissä samaksi harmoniaksi.
Lainausmerkit, nuo kirjotetun kielen "kondomit" - väärinymmärrysten "ehkäisyvälineet".
Tonski
10.03.2010 15:37:32
 
 
Käytetäänkö missään Maj7sus-sointuja? Millasissa paikoissa/miks ei?
ihku
baron
10.03.2010 17:12:04
 
 
Tonski: Käytetäänkö missään Maj7sus-sointuja? Millasissa paikoissa/miks ei?
 
Mua alkoi sen verran kiinnostaa että lunttasin mitä alan auktoriteetit sanovat sus-soinnun laajennusmahdollisuuksista. Löytyi b7, b9, 9, 13, ei suurta seiskaa.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
Tonski
10.03.2010 17:19:27
 
 
baron: Mua alkoi sen verran kiinnostaa että lunttasin mitä alan auktoriteetit sanovat sus-soinnun laajennusmahdollisuuksista. Löytyi b7, b9, 9, 13, ei suurta seiskaa.
 
Tiettyhän toi Levinen sanonta kummittelee allekirjotuksessas, mut kiinnostas ihan tietää miksei? Esmes kolomettoisttasointuun ei soiteta 11:sta sen ja terssin välisen pienen noonin takia, onko tähän jotain vastaavaa että miksei suurta septimiä siihen "saa" laittaa?
ihku
Schnowotski
10.03.2010 17:21:49
baron: Mua alkoi sen verran kiinnostaa että lunttasin mitä alan auktoriteetit sanovat sus-soinnun laajennusmahdollisuuksista. Löytyi b7, b9, 9, 13, ei suurta seiskaa.
 
Mutta rakenteellisesti samankaltainen tilanne voisi syntyä jos soitetaan dominanttiseptimisointu - tai sen terssi ja se septimi - toonikaurkupisteen päälle.
Lainausmerkit, nuo kirjotetun kielen "kondomit" - väärinymmärrysten "ehkäisyvälineet".
Schnowotski
10.03.2010 17:32:41
Tonski: Tiettyhän toi Levinen sanonta kummittelee allekirjotuksessas, mut kiinnostas ihan tietää miksei? Esmes kolomettoisttasointuun ei soiteta 11:sta sen ja terssin välisen pienen noonin takia, onko tähän jotain vastaavaa että miksei suurta septimiä siihen "saa" laittaa?
 
Minusta tuntuu, että käytännössä tuollaisia tilanteita voi olla melko useinkin, jos komppaaja päättää läntätä toonikasointuun sen suuren septimin - se on joku jatsari! - ja solisti koristelee melodiaa menemällä terssiin kvartin kautta.
 
Mutta yleisesti ottaen pidätykset useissa äänissä ovat aina vähän ongelmallisia ja hämärtävät harmonian itsenäistä luonnetta. Tuossa on vielä se vähennetty kvintti sen septimin ja kvartin välillä, mikä antaa sille voimakkaan taipumuksen purkautua sisäänpäin - septimi ylös ja kvartti alas - ja ehkäpä siten sille sellaisen kuulokuvan kuin kuvailin edellisessä viestissä. Tietenkin tuollaisia asioita voi käyttää tietoisesti hämäämään kuuntelijaa.
 
Tämänkaltaiset päätökset vaativat rohkeutta ja selkeää tietoisuutta tekemisestään säveltäjältä. Schönbergin Verklärte nachtia arvosteltiin aikoinaan kun siinä oli kummallinen käännetty ysisointu - nykyään teos on erittäin suosittu. Se ei ollut vahinko ja sävellysoppaissaan Schönberg painottaa samaa asiaa: tarkkaa korvaa ja tietoisuutta tekemisistään.
Lainausmerkit, nuo kirjotetun kielen "kondomit" - väärinymmärrysten "ehkäisyvälineet".
Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)