| Aihe: Onko teille tuttu ilmiö? | |
|---|
|
Onko käynyt seuraavaa:
Sitä kuuntelee ihan tavalliseen tapaan jotain hyvää levyä kaikessa rauhassa, toteaa itselleen että "on kyllä ihan jees tää" jne.. Ja sitten. Tulee se yksi kappale. Se, joka sulattaa aivot upeudellaan. Joka pysäyttää kuuntelemaan. Ei ole ikinä kuullut mitään yhtä hienoa kappaletta, lähes orgasminen tunne valtaa mielen ja kehon. Sitten se loppuu. Kun herää musiikkitranssista, etsii sen biisin ja se onki sitte lähes ainoa kappale, jota kuuntelee muutaman päivän. Itselle tämän teki viimeksi Rushin Animate. Hyvä luoja miten loistava kappale. Menkää kuuntelemaan! Jakakaamme näitä upeita taideteoksia |
|
Kibester: Onko käynyt seuraavaa:
Sitä kuuntelee ihan tavalliseen tapaan jotain hyvää levyä kaikessa rauhassa, toteaa itselleen että "on kyllä ihan jees tää" jne.. Ja sitten. Tulee se yksi kappale. Se, joka sulattaa aivot upeudellaan. Joka pysäyttää kuuntelemaan. Ei ole ikinä kuullut mitään yhtä hienoa kappaletta, lähes orgasminen tunne valtaa mielen ja kehon. Sitten se loppuu. Kun herää musiikkitranssista, etsii sen biisin ja se onki sitte lähes ainoa kappale, jota kuuntelee muutaman päivän. Itselle tämän teki viimeksi Rushin Animate. Hyvä luoja miten loistava kappale. Menkää kuuntelemaan! Jakakaamme näitä upeita taideteoksia
Vastaus kysymykseesi: On ja On.
Huonot otsikot tuttu ilmiö (kokemusta on omaltakin osalta) plus että on olemassa yksi ainoa biisi, tai oikeastaan kaksi, jotka ovat sulattaneet omat aivoni. Savatage - Morphine Child ja Ismo Alanko - Taiteilija elämää. Kaksi hyvin, hyvin mieleenpainuvaa ja positiivisia ajatuksia herättävää biisiä.
Tässä talossa ei juoda viinaa muuten kuin kalaruokien kanssa. Kalaruuiksi laskettakoon kaikki ruoka joka maistuu yhtä hyvältä kuin kala. Näitä ovat mm. Punainen liha, broileri, viljatuotteet ja joissakin tapauksissa myös olut. Alkoholin käyttö kielletään |
|
On kyllä. Viimeks tän teki Jefferson Airplanen White Rabbit. Aiemmin olin sen muutamasti kuullu, muttei oikein ollu toiminu. Sitten se oli noin 5 päivää aivan armottomassa kuuntelussa |
|
Hyvä aihe.
Itselle on käynyt myös täysin päinvastoin, esimerkkinä Flylown Bridges -albumin kakkosraita Strange, siis aivan tajuttoman hyvä piisi ja koko loppulevy on täyttä pettymystä tuon jälkeen...
Ihmistä kiusataan |
|
David Crosbyn ekalta soololevyltä Cowboy Movie oli juuri aloitusviestin kaltainen. |
|
On tosiaan tuttu. Mm. Nick Caven coveroima Disco 2000 on tämmöinen. Yhteen aikaan soi päässä useita vuorokausia.
Ja paska otsikko.
Mielipiteeni on fakta. |
 j2ri
25.02.2010 22:15:21 | |
|
jep.
Elbow: "Leaders Of The Free World" |
|
Jokapaikanapina: On kyllä. Viimeks tän teki Jefferson Airplanen White Rabbit. Aiemmin olin sen muutamasti kuullu, muttei oikein ollu toiminu. Sitten se oli noin 5 päivää aivan armottomassa kuuntelussa
Pakko kompata täysillä. Siinä biisissä vaan on sitä taikaa. Toinen biisi joka tuotti saman fiiliksen on Hawkwindin Master of the Universe. Johtuu varmaan helkutin tiukasta rytmistä, joka alkaa olemaan jo hypnoottista parin minuutin jälkeen.
Do fries go with that shake? |
|
Ei ihan sanasta sanaan, mutta muuten joo. Ei yhtä biisiä tule sinällään montaa päivää nautittua kerrallaan. Ihmettelen sitä, että kuinka "kevyitä" fiiliksiä musiikki sitten aiheuttaakaan jossei jotain vastaavaa ole ikinä kokenut? Aika usein tapahtuu itselle, taidan olla emo.
Kyl se vaa silti ku kattoo kovia bluus ja rock kunkkuja vetämässä, niin kyllä neki taitaa eri sfääreissä soitella omistakin biiseistään. Animate ei tuota ole tosin kovin isosti aiheuttanut, joskin se on udeemmalta Rushilta ihan pätevä veto, ja hyvä melankolinen pääteema. Jotkut sävärit siitäkin kumminkin joskus itsekkin teini-iässä sain.
No more metal |
 AZa
26.02.2010 10:38:05 | |
|
Kyllähän näitä on, esim. Mastodonin Oblivionin tuli ekana mieleen. Jotain maagista siinä biisissä on, sama tunnelma ei tule alkuunkaan muista levyn biiseistä. Ja Rushista kun oli puheta niin The Stars Look Down aiheutti myös samanlaisen ilmiön, kertosäe eritoten.
Myöskin Texturesin uusimmalla levyllä on jotain ihmeellisiä kohtia mitä on pitäny kelailla montaa kertaa over and over. Muutenhan se onkin semmosta sillisalaattia sitten :p
"Come on let's scratch the heavens one last time" |
|
Useinkin sattuu.
Varsinkin nyt kun on tutustunut stoner/doom/sludge -meininkeihin, niin kaiken jumituksen ja atonaalisen runttauksen välissä melodiset fiilistelyt iskee kun tuhat volttia. Niitä on yleensä melko harvassa, mutta sitten tuleekin ihan puun takaa ja siinä kontekstissaan räjäyttää tajunnan. Esim Electric Wizardilla ja Ufomammutilla oon huomannu tällasia juttuja.
Yksittäisistä biiseistä viimeksi on iskenyt ehkä Colour Hazen Turns. Sitä piti sitten luukutella useemman kerran putkeen. Muuten ei siltä levyltä jäänyt oikeen mitään suurempaa mieleen. |
|
Manowarin Hail And Kill, tosin koko Kings Of Metal on timanttia. |
|
Turhan harvoin näin käy, viimeksi varmaankin Django Reinhardtin Minor Swingin kohdalla (1937 versio, muut versiot eivät yllä ihan samaan fiilikseen) joka on edelleenkin mielestäni yksi maailman parhaista kappaleista (ja arvostus tota biisiä kohtaan vain nousi entisestään sen jälkeen kun sen opetteli soittamaan.) |
|
Pande: Turhan harvoin näin käy, viimeksi varmaankin Django Reinhardtin Minor Swingin kohdalla (1937 versio, muut versiot eivät yllä ihan samaan fiilikseen) joka on edelleenkin mielestäni yksi maailman parhaista kappaleista (ja arvostus tota biisiä kohtaan vain nousi entisestään sen jälkeen kun sen opetteli soittamaan.)
Swing 42 ja belleville on kans aika leikkisiä, belleville oli ehkä semmonen suurempi tuuppaaja gipsyswingiin mulle, tai kuulin sen ensin ja olin myyty.
Tuo alotuksessa kuvailtu ilmiö tapahtu viimeks Racountersin uusimman kohdalla, sitä ennen Earthlessin Flower traveling man oli semmonen oksat pois ja jalat suuhun. Nämä tästä lähihistoriasta. Jotku kappaleet vain tuppaa olemaan nerokkaita. Kummajuttu. |
 ozz3
26.02.2010 16:13:31 | |
|
Public Image Limitedin Rise menee tähän kategoriaan. Itse Albumi, nimeltään siis yksinkertaisesti "Album" ei mene omissa listoissani kovinkaan kaksisten albumien listoille. Mutta sitten sieltä löytyy tämä yksi uskomaton helmi, joka hakee vertaistaan koko bändin tuotannosta. Ei tullut moneen viikkoon kuunneltua mitään muuta kuin tätä. Aivan käsittämättömän hieno biisi, vaikka koostuukin vain kolmesta eri osasta, jotka kierrättävät koko kuuden minuutin keston ajan samoja lyriikoita. Kannattaa ehdottomasti tutustua tähän biisiin, toimii hienona käyntikorttina muutoinki hienolle bändille. Musiikkivideokin on aika makee.
May the road rise with you...
M.A.C.H.O. # 15_"WRONG!" | MegaMan Club #009 - Shadow Man |THV-klubi #6 | V.L.K #39 |
 xulu
27.02.2010 01:23:03 (muokattu 27.02.2010 01:36:17) | |
|
Eipä varsinaisesti enää kun lopetin huimausaineden käytön. Semmosia isoja kuvia/tiloja tulee toisinaan jostain helmiäiskohdista. Kyl sen vielä toisinaan maistaa millon musiikki hyppää soittamisesta jonnekki muualle, hienoja hetkiä.
http://www.youtube.com/watch?v=fjINMLy3l1E toi on esimerkiksi yks "totaalisen parasta ikinä" zibale, todennäköisesti 99% prosenttia klikkaajista vihaa sitä yhtä paljon kuin minä jotain blues/rock biisejä, mut siinä on se aikansa zeitgeist totaalisesti.
the purity of German electronic music |
|
Kyllähän noita oli, Jethro Tullilta esim. Too old to rock'n'roll too young to die, Mott The Hoople - All the young dudes, Iron Maiden - Wrathchild, Horslips - Sword of light. Sitten vasta myöhemmin tutustui levyjen muihin kappaleisiin ja totesi että ei nekään mitää huonoja ole. Tällä hetkellä Judas Priestiltä Ram it down ehkä. |
|
Stairway to heaven. Itselläni tulee melko usein, mutta tuo oli pakko mainita, koska siinä jos missään on magiaa.
Musiikin takia tänne tultiin, rölöjen takia tänne jäätiin. |
|
Aikoinaan kun ihastuin Mewin Frengers -levyyn en koskaan jakasnut kuunnella Comforting soundsia sen pitkän alun takia. Jätin biisin aina kesken kunnes kerran päätin kuunnella biisin kokonaan läpi. Sieltähän paljastui uskomattoman kaunis pätkä musiikkia mikä liikuttaa itseäni vieläkin.
miten ajetaan grungeparta? -haulikolla. "Neekerit, homopopparit ja muut hipit jamittelevat. hewy äjjät vaan mulkoilevat toisiaan ja virittävät kitaroita kilpaa alemmas." -Jawski |
|
Aina. Ensimmäinen muistini mukaan Kinksin Waterloo Sunset biisi Musafasulla joskus -74. Tosin tuon orgastisen, polvia tärisyttävän hienon kokemuksen vastapainoksi meinasin silmät avattuani paskoa housuihin, kun metrin päässä seisoi mies sellainen valkoinen kokomaski naamalla. Oisko ollut palovammauhri tms., mut kyllä pysäytti veret. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
