Kitarat: kitarakamat ›

En tiedä onko moisesta aiheesta täällä jo topikkia, mutta ei sellaista ainakaan hetkeen ole näkynyt muutaman esimmäisen sivun aiheena, joten ajattelin silti pistää tänne.
 
Omalta kohdaltani voin sanoa, että kitara, jonka myyminen kaduttaa vielä parin vuoden jälkeenkin on Edwardsin E-AL-120, oikeasti helvetin hyvää kitara, sen parempaa kaulaa en vielä ole tavannut. Aivan loistava kitara, varsinkin mikin vaihdon jälkeen. Toivottavasti ostaja pitää sanansa ( tarjoaa sitä mulle takaisin ostettavaksi jos tulee myyntiaikeisiin ;)). Onko teillä mitään vastaavia?

Tottahan toki niitä riittää... Melkolailla melkein jokainen laite, jonka olen käsistäni päästänyt, on kaduttanut jälkikäteen ja paljon. Ehkä eniten kuitenkin kaduttaa sittenkin Aria Pro SB900, jonka menin myymään... Todella timanttinen basso. Hieman liian kapea kieliväli silloin oli syynä, mutta näin jälkikäteen miettineenä ei se sittenkään niin kapoinen se kieliväli ollut...

Ihka ensimmäinen kitara. Ei se mikään hyvä ollut, mutta nykyään ärsyttää suunnattomasti sen myyminen kun ei siitä muutenkaan saanut kuin yheksänkymppiä rahaa.

Tähän mennessä minkään romun myynti ei ole kaduttanut jälkikäteen. Aina on menty selkeesti eteenpäin.
 
Tietysti ekaa ritsaa voisi haikailla, mutta taitaa olla aika kullittanut muistot sen suhteen. Melko hirveä se Squjun peli oli.

Tulipa aikoinaan myytyä JCM 800 top+cab ja juotua kaverin kanssa koko pino.
Vituttaa vieläkin,toisinaan tuntuu että krapula siitä savotasta on edelleen.
 
T:W

Ekan sähkiksen myynti eli Fender Strato MIJ jostain kaheskytluvulta, humbucker tallassa ja Viininpunanen mustalla pleksillä. Oli aivan helvetin hyvä kitara, parempi kuin moni uudempi U.S.A stankku mitä oon kokeillut. Tai sitten aika on kullannut muistot ;) Mutta ikävä on silti ja ostaisin takaisin jos tulis vastaan.
 
Toinen on Rolandin Cube 60w, kerman värinen. Siis se vanhenpi kupe jostain -80l sekin ;)

Otsikko antaa mahiksen vastata hieman ohi aihepiirin, joten vm. 1982 takapotku DX Corollan myynti oli multa vikatikki.

Ihan ensimmäisenä tulee mieleen fostex xr-7 kasettiraituri. Se oli helkkarin hyvä laite, ja nykyisin moisesta saa maksaakin jo "jotain". Hitto. Toinen on sitten vanha yamaha YC20 urku, jonka oikeasti toivon saaneen hyvän kodin. Kitaravekottimien myymiset ei ole jäänet harmittamaan.

No nyt on ketju paikallaan. Just eilen kaipailin vanhaa Laneytäni. Eli siis kyseessä oli Laney Pro Tube nuppi ja sarjaan sopiva 2x12 kaappi. Luulisin että nykyään osaisin pelehtiä tuon rakkineen kanssa paremmin kuin silloin aikanaan.

En kadu minkään laitteen myymistä. En mä vanhojen sukkienkaan roskikseen heittämistä kadu vaikka ne jalassa olisi tapahtunut mitä.
Sitten olis eri asia jos olisi aikaisemmin omistanut jotain laatukamoja. Mutta en mitään Epiphonea kaipaile.

tomukka: Otsikko antaa mahiksen vastata hieman ohi aihepiirin, joten vm. 1982 takapotku DX Corollan myynti oli multa vikatikki.
 
Ai että sympatiseeraan - tuo varmaan sattuu :)
 
Itseäni ei niinkään myynnit kaduta vaan se, että ostin samoihin aikoihin käytetyn C-mallin Kadetin enkä Nokian osakkeita vaikka niitä halvalla tarjottiin

Vähän tulee silloin tällöin ikävä Rikstonen H40 -nuppia, jonka laitoin kiertoon "hevimmän" vahvarin edestä. Oli se vaan niin saatanan hyvä. Mutta myös maksoi kokonaisuudessaan uuden vahvarin ja innosti opettelemaan myös vahvistinten sielunelämää, modailua ja rankentelua.

RR5 oli aika loistava. Muttei yhtä loistava kuin USA Jaska,

Jackson Fusion Pro ja Marsun JMP half stack lähtivät liian halvalla aikoinaan.

Styrkkaripuolella harmittaa etenkin Creamsound combon myyminen. Siinä oli rouheeta ja lämmintä saundia ja paljon sitä jotakin.
 
Piti saada rahat kotimaiseen plexiklooniin joka oli myöskin aivan loistava peli. Harmi vaan ettei siitä irronnut riittävän puhdasta saundia kun alkoi houkuttaa cleanimpi osasto. Ei ollut mahdollista hankkia erillistä styrkkaria cleaneille ja siksi piti luopua ehkä parhaasta rokkisärösaundista tähän asti.

Vuonna 1980 vaihdoin musikkiliikkeessä Gibson SG Standardin (vm. -73) uuteen Aria Pro II YS 500 -kitaraan ilman välirahoja kumpaankaan suuntaan. Voi saatana sentään.

hagström viking I, jostain vuodelta 66, meni vaihdossa, ja siinä oli vielä hieno piratesin logo soundista leikattuna pleksisuojassa kontaktimuovilla.
mikit kiersi mutta olihan se eka kitara. vuosi oli jotain 82 tai 83

Onko teillä mitään vastaavia?
 
Muutamia katumusta herättäneitä myytyjä:
 
EVH Wolfgang Special USA
EVH 5150 ykkösmallin nuppi
VHT Pittbull CLX nuppi
Marshall EL34 50/50 Dual monobloc päättäri
Rivera 2x12 kaappi
 
Stana että suivii noista luopuminen rahapulan takia..

MIJ Fender Straticaster 1985 single humbucker at bridge position with one volume control only. System I tremelo. Model no. 27-4400.