Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Omissa kuvissa pari kuvaa.
Vanha brasilialainen DiGiorgio oli huonossa hapessa. Tein siihen uuden kannen ja kaulan. Lavassa on alkuperäisen kitaran lapaviilu. Kaulapuut (mahonki) Liikaselta ja kansi tuli tilattua joskus parivuotta sitten Stewmacilta yhteen toiseen projektiin joka ei koskaan edes alkanut. Otelauta on visakoivua ja ääniaukon deign on omaa tuiotantoa.
Kannen rimoitus oli melkoista testaamista ja siinä on löyhästi seurattu Torresia, mutta osa rimoista on ohuita ruusupuu-rimoja osa kuusta. Soundi kuitenkin yllätti positiivisesti ( http://www.mikseri.net/playsong.php?id=411293 ) < - tossa on vain vähän reverbiä ei muuta muokkausta.Soundin pehmeysjohtuu myös siitä ettei ole pitkiä kynsiä- mutta "hieno puinen klangi" kuten eräs soitinrakennuskaveri sen määritteli.
Olen tyytyväinen lopputulokseen suhteessa nähtyyn vaivaan. Erityisen tyytyväinen olen siihen, että onnistuin sääsätmään alkuperäisen puisen reunalistan ehjänä- uusi kansi on sovitettu sen sisään.
Niin ja eka akkariprojekti oli tämä.