Rock, pop, alternative ›

velipesonen: Maailman aliarvostetuin rockyhtye on tietenkin se, joka on tehnyt tiettävästi vain yhden keikan hämärissä olosuhteissa ilman yleisöä. Siltä on julkaistu ainoastaan bootleg-c-kasetteja, jotka nekin ovat merkillisellä tavalla päässeet tuhoutumaan. Silti bändi on maailman paras, aivan heittämällä kaiken maailman Beetlesit ja Black Zeppelinit päihittävä pumppu. Yhtyeen nimestä vallitsee erimielisyyttä.
.
 
Dixie Dregs ( Steve Morsen fuusio-rock yms.bändi ) on aika aliarvostettu..tai siis tuntematon suurelle yleisölle? mm. Dream Theater ottanut vaikutteita ja aika vähelle huomiolle jäi kai aikoinaankin? Satrianit ja muut "kitaravelhot" sun muut ottanut vaikutteita silti jne. Mahavishnu tuli täällä ekana mieleen kanssa. Dixiet jotenkin oli aikaansa edellä. Taitavat hekin mennä melkein Jazzin puolelle joo mutta ainoita jota tuli mieleen ekana. Joku BLUE CHEER sitten tuolta hard-rock-osastolta; ainakin tuntematon suurelle yleisölle. Tuli vasta tutuksi kun RUSHin Geddy Lee mainosti jossain leffassa sitä ekaksi "heavy metal"-bändiksi. Proge-psyke-ambient osasolta Ozric Tentacles.
 
Dixie Dregs:
http://www.youtube.com/watch?v=jT5olsDjUQM

velipesonen: Ganesista minäkin vielä vain kerran: Se bändi oli Suomessa täysin ainutlaatuinen, ne olivat näiden Karvapäägallerioiden ykkössijalla viisi vuotta yhteen menoon! Viisi vuotta, 1973-1978. Ei Dingokaan pystynyt olemaan ykkösbändinä kuin pari vuotta. Suomessa aliarvostamisesta ei voine puhua muun kuin viimeisten levyjen osalta, jotka eivät ole ollenkaan niin huonoja kuin moni antaa ymmärtää. Pari loppulaskussa Ilen kanssa tehtyä levyä jäivät pahasti 80-luvun ns. suomirockin jalkoihin. Ganesien omaperäinen yhdistelmä fiftarirokkia, rautalankaa, rhythm&bluesia ja teinipoppia toimii noillakin levyillä hienosti.
 
Hurrygamesilla on biisi Heartbreak Woman, jonka alussa Remu näyttää että oli niihin aikoihin (1984) aika kovassa soittokunnossa. Se rumpubreikki on suorastaan klassinen. Eli kyllä Ganesia voi minustakin pitää globaalisti täysin aliarvostettuna bändinä.
 
Niin ja sitten se jätkien ulkonäkö!
 
Ganesin "uudempi" tuotantohan on 70-luvun suosikkilevyihin verrattuna todella aliarvostettua. Vähän muutakin, kuin ränttäntänttä rokkenrollia.

Suomalainen Mummypowder ei ole saanut mielestäni ansaitsemaansa huomiota.

seppo69: Mikä oli muuten se Juicy Lucyn biisi jossa oli se helvetin kova bassoriffi heti alussa?
 
Hieman muisti tekee tepposiaan, mutta tässä kyseinen biisi: http://www.youtube.com/watch?v=jlXVOyfWSJ4

Tande: Ganesin "uudempi" tuotantohan on 70-luvun suosikkilevyihin verrattuna todella aliarvostettua. Vähän muutakin, kuin ränttäntänttä rokkenrollia.
 
Samaa mieltä juu. 80-luvun Ganesit on kyllä hyviä ja jossain mielessä jostain kumman syystä aliarvostettujakin . Mitähän tämä muuten meinaa, hyvä biisi tietty, mutta tuo SANAT? :) :
 
Made in Sweden 02:10 (säv. Henry Olavi Aaltonen, Pekka Järvinen, san. Jim Pembroke)

seppo69: Hieman muisti tekee tepposiaan, mutta tässä kyseinen biisi: http://www.youtube.com/watch?v=jlXVOyfWSJ4
 
Rumpalille ois kannattanu antaa vinkkinä : "Biisi, joka alkaa rummuilla." :-D
Vaan on hyvä biisi, ja hyvä bändi. Tosin edelleenkin rankkaan sen "Pretty Woman" biisin viel paremmaks, se on miusta jopa parempi ku Lynnareiden "Sweet Home Alabama". Siinä Juicyn "Pretty Womanissa" on käsittämättömän hieno laid back viilis eli tunnelma. :-)

molder: Samaa mieltä juu. 80-luvun Ganesit on kyllä hyviä ja jossain mielessä jostain kumman syystä aliarvostettujakin . Mitähän tämä muuten meinaa, hyvä biisi tietty, mutta tuo SANAT? :) :
 
Made in Sweden 02:10 (säv. Henry Olavi Aaltonen, Pekka Järvinen, san. Jim Pembroke)
 
10/80 on Ganesin toiseksi paras levy ainakin meikäläisen mielestä. Muutenkin löytyy hemmetin hyvää settiä noilta 80-luvun lätyiltä. Helge's Dream on kyllä helvetin hyvä vaikkei Abe ookkaan skebassa.

Hurriganes, Hurriganes, Hurriganes, Hurriganes, Hurri....THE RONSKI GANG: http://www.youtube.com/watch?v=Eh71uvoYgNc Niillä on erittäin aliarvostettu vokalisti (Harry "Ronski" Sjöblom).

Atomic Cafe: Pasi Raappana(rip) oli ja on edelleenkin maailmankaikkeuden aliarvostetuin laulaja ja Pasi & Mysiinin maailmanhistorian hienoin ja vaikeimmin löydettävissä oleva LP. Pasin ääni oli enemmän raspi kun Marstion vaikka hieno mies Harrikin on ja aliarvostettu tietenkin.
 
Ho ho, mulla on toi älppäri. Iskä sitä joskus oli miksailemassa. Kertoi, että tuo Pasi oli kovinkin kuutamolla ja asusteli vissiin ainakin ajoittain Damissa tuolloin. Murtojärvi on kyllä myös aliarvostettu kitaristi ja biisintekijä.

VolmariKuulapää:Murtojärvi on kyllä myös aliarvostettu kitaristi ja biisintekijä.
 
Ilpo on jäänyt vähän varjoon vaikka miehellä on melkoisen vaikuttava ja erittäin monipuolinen meriittilista. Unohdettu sankari ja väärinymmärretty nero tämäkin mies.

..on Uriah Heep

Atomic Cafe: THE RONSKI GANG: http://www.youtube.com/watch?v=Eh71uvoYgNc Niillä on erittäin aliarvostettu vokalisti (Harry "Ronski" Sjöblom).
 
Hyvä laulaja, hyvä bändi. Jäi 70-luvulla xxxxxxxxxxin varjoon. Vaikka kyllähän näistä oli nuortenlehdissä juttua enemmän siihen aikaan kun nimi oli vielä Ronski & Exotic. Rolliking Good Times taisi olla levy joka sai radiosoittoakin. Ronski Gang oli muuten neuvostoaikaan kaikkein suosituimpia suomalaisbändejä Virossa, ehkä jopa suositumpi kuin xxxxxxxxxx.
 
Näähän levytti myös sillai että rumpali Hans Sjöblom lauloi. Sattuuko kukaan tietämään tekikö ne myös keikkoja ilman Ronskia, mutta Ronski Gangin nimellä kuitenkin?

Loijaa: ..on Uriah Heep
 
Tässä sitä on taas yksi yhtye josta Musan karvaiset sedät eivät pitäneet tippaakaan koska se oli liian kaupallista ja myi salit täyteen. Uriah Heep oli hieno orkesteri silloin ja on edelleenkin vaikka pakko tunnustaa että minun mielenkiinto on aina kohdistunut David Byronin aikakauteen.

Nyt kun on päästy haukkumaan Musaa aliarvostamisesta, mikä on tietysti täysin paikallaan, niin täytyy kyllä heittää peliin kysymys että missä sitten on semmoinen levikkiä tavoitteleva musiikkilehti joka ei syyllistyisi "aliarvostamiseen" eli tiettyjen taiteilijoiden yksisilmäiseen diskriminointiin joko vaikenemalla kuoliaaksi tai systemaattisesti ilkeilemällä siihen suuntaan? Esimerkkejä on vaikka millä mitalla. Miksi esim. Soundi kirjoitti aikoinaan Iron Maidenin laulajan Paul DiAnnon haastattelun, kun toimittajan oli pakko joka välissä kertoa mielipiteensä että DiAnno on älyllisesti alamittainen?
 
Vaikka kyllä minuakin varmaan kyrsisi toimittajana jos esimies sanoisi että "Sinä lennät nyt Amerikkaan tekemään kymmenen sivun jutun Linkin' Parkista. Teetkin sitten semmoisen että fanit jaksaa lukea sen kymmenen kertaa peräkkäin. Etkä sitten jää sinne ryyppäämään, olen varannut paluulipun seuraavaksi päiväksi."

velipesonen: Sattuuko kukaan tietämään tekikö ne myös keikkoja ilman Ronskia, mutta Ronski Gangin nimellä kuitenkin?
 
Tuo olisi ihan mielenkiintoista tietoa sillä kysymykseen ei löydy vastausta ainakaan täältä: http://www.google.fi/url?sa=t&s … =AFQjCNFxTlFEDs-ydRVHN5-73qBlXFVAbg

Atomic Cafe: Näinhän se menee ja nyt kun Soundi on muuttunut lehdeksi jonka mielestä kaikki musiikki on hyvää ja samanarvoista niin ei sekään hyvältä tunnu, jos tarkkoja ollaan niin lopetin lehden lukemisen jo kauan sitten koska en minä osta lehteä jonka kansikuvassa on Madonna.
 
Toi Madonna on kyllä hyvä mittari sikäli että lehti joka painaa kanteensa sen kuvan tavoittelee myyntiä ratsastamalla jonkinlaisilla näennäisarvoilla mitä tämä nainen on edustavinaan. Itte asiassa ne oli alun alkaen muuten vanhoja punkkareita jotka olivat näkevinään Madonnassa jotain kiinnostavaa. Rva Ciccone ei liene aliarvostettu.
 
Mutta Soundin kanssahan kävi niin, että siinä missä aivan 80-luvun alussa niiden politiikkana oli, että Motörheadia pitää fanittaa täysillä ja kaikkea muuta heviä vieroksua, niin viisi vuotta myöhemmin se oli jo suoranainen hevilehti. Juho Juntunen alkoi kirjoittaa hevibändeistä gonzoilevia juttujaan ihailevaan sävyyn about 1983. Samaan aikaan perustettiin Rumba josta tuli Suomen hevinvieroksujien oma lehti Soundin käännettyä kelkkansa. Rumban helmasyntinä olikin sitten englantilaisten lehtien, lähinnä NME:n, täydellinen apinointi.

Atomic Cafe: Tässä sitä on taas yksi yhtye josta Musan karvaiset sedät eivät pitäneet tippaakaan koska se oli liian kaupallista ja myi salit täyteen. Uriah Heep oli hieno orkesteri silloin ja on edelleenkin vaikka pakko tunnustaa että minun mielenkiinto on aina kohdistunut David Byronin aikakauteen.
 
Kyllä ne Gary Thainia arvostivat. "Liian hyvä Uriah Heepiin" tai jotain.:)

VolmariKuulapää: Ho ho, mulla on toi älppäri. Iskä sitä joskus oli miksailemassa. Kertoi, että tuo Pasi oli kovinkin kuutamolla ja asusteli vissiin ainakin ajoittain Damissa tuolloin. Murtojärvi on kyllä myös aliarvostettu kitaristi ja biisintekijä.
 
Tiukkaa penali -lp on kyllä yksi unohdettuja suomiklassikoita. Upeaa kamaa. Ja Murtojärvi loistava kitaristi. Muutenkin koko bändin soitto toimii tolla levyllä.

Muistaako Devoa kukaan?