Livetoiminta ›

musamies: Miks Muusikoiden.net:issä livetoiminassa ollaan hirveen tarkkoja miten joku kommentti liittyi otsikkoon tms. kun voisi luulla, että muusikoille=taiteilijoille tarkoitetulla keskustelufoorumilla saattaa tulla mitä tahansa yllättävää ja virkistävää vastaan?!
 
No tää on mun mielestä keskustelupalstojen yleinen vitsaus, joku vetää aina tämän kortin esiin. Niinkuinnyt ketjun aloittajalla olisi tekijänoikeudet ja patentit otsikkoonsa ja asiaansa tai jotain...mustakin on vain virkistävää ja mielenkiintoista, kun ketju ja asia rupeaa rönsyilemään. Kielletäänkö tämä jossain säännöissä? Eipä ole tullut luettua...vaikka tuossa alhaalla niitä kehotetaankin lukemaan ennen kirjoitustoimenpiteitä!

anapena: No tää on mun mielestä keskustelupalstojen yleinen vitsaus, joku vetää aina tämän kortin esiin. Niinkuinnyt ketjun aloittajalla olisi tekijänoikeudet ja patentit otsikkoonsa ja asiaansa tai jotain...mustakin on vain virkistävää ja mielenkiintoista, kun ketju ja asia rupeaa rönsyilemään. Kielletäänkö tämä jossain säännöissä? Eipä ole tullut luettua...vaikka tuossa alhaalla niitä kehotetaankin lukemaan ennen kirjoitustoimenpiteitä!
 
Mä taas tykkään lukea niistä asioista mitkä kiinnostaa mua enkä lueskella kaikenlasiten spedejen kaikenlaisia jaarituksia. Siksi mä luen niitä missä otsikko on sellainen mikä mua kiinnostaa. Sitten mua ei yleensä enää kiinnosta kun se alkaa rönsyilemään. Käsittääkseni näitä eri keskustelualueita on juuri siksi että on helpompi löytää itseä kiinnostavat asiat ja osallistua niihin.
 
Tää muusikoiden.net on tod vähän moderoitu ja täällähän saa huudella nimimerkillä käytännössä mitä vaan joten rönsyilykin on ilmeisesti OK.
 
Itse pidän siitä että puhutaan omalla nimellä ja pysytään otsikossa. Jos tulee muita juttuja mieleen niin kirjoittaa siitä sitten jonnekin muualle ja/tai aloittaa uuden aiheen niin että kaikki ketä aihe kiinnostaa voivat sen aiheen löytää ja osallistua keskusteluun.

Mä taas on pääse kärryille hirveen pitkistä ketjuista. Niissä on hirveesti ole mukana paitsi tietenkin Hammond-ketjussa...

villekauhanen: Miten tää liittyy aux subiin? Miten tää liittyy mihinkään?
 
Toi liittyi suoraan Reiman Pat Brownilta lainaamaan.
 
Kyseessä oli esimerkki hyvin (lue: valitettavan) yleisestä tilanteesta, jossa jo(t)ku(t) taajuus/-det herättää huonemoodit niin pahasti, että alkaa ihan vituttamaan.
 
Turussa S-OSIS on hyvä esimerkki siitä, että bottnepäässä alueella 50-70 hertsiä on kolme taajuutta, jotka herättävät sekä itsensä, että oktaavia ylempänä olevat resonanssit. Ton alueen pois leikkeleminen tiputtaa munat joka jätkältä, joka siellä lavalla on kukkoilemassa.
 
Se, kun ne sinne jättää, ja se toinen, joka ne pesuveden mukana pois heittää, tekee sen kompromissin, joka on yleensä hänen pähkäilyjensä seurauksena tullut kompromissi.
 
Joissain tilanteissa (otsikkoon palataksemme) voidaan aux-subien avulla säätää sitä vitutuksen tasoa pelkkää ekvalisointia enemmän säätämällä kyseisen kanavan lähtötasoa subbasosastolle.
 
PS. Ihan yleisen S/N-tason parantamisen vuoksi tollaiset ärähdykset voi lähettää vaikka yksityisviestinä tai sähköpostilla, koska eivät ne ainakaan edistä rönsyilyn vähentämistä, koska aina löytyy se kuoro, joka tulee noita möläyttelyjä kommentoimaan.

musamies: Mites muute, pystyykö tota AUX sub juttua hyödyntää menestyksekkäästi vaikkei olis mitään jakariakaan tohon SUB-touhuun kun alapäille menevää ääntä kontrolloida erikseen? Jotenkin niin, että yläkaapeista bassoleikkurit päälle jos ne on aktiiviset ja alapäille laittas sopivaa ääntä auxien kautta?
 
Kyllä se jakari olis hyvä jossakin välissä olla.
 
1) ainakaan meidän bändin aktiivisissa yläpäissä ei ole bassoleikkuria. Jos on niin se riittänee.
2) (muilta kuin bandpass-)subbareilta pitäis jollakin keinolla niistää halutun toistokaistan yläpuoliset taajuudet pois. Vaikkapa 100Hz yläpuolelta tai mikä se haluttu kaista nyt onkaan. Jos ajat suodattamattoman signaalin auxista päätteiden läpi subbareille, subbarit mölisevät pitkälle keskiäänialueelle pistäen koko äänentoiston kuralle eikä sitä kestä kuunnella kukaan.
 
Jos aktiivisissa yläpäissä ja subbareissa on tarkoitukseen sopivat leikkurit, aux-subutus onnistuu ihan hienosti ilman ulkoista jakosuodinta. Toki edellämainituin tasonsäätövarauksin.

villekauhanen: Mä taas tykkään lukea niistä asioista mitkä kiinnostaa mua enkä lueskella kaikenlasiten spedejen kaikenlaisia jaarituksia. Siksi mä luen niitä missä otsikko on sellainen mikä mua kiinnostaa. Sitten mua ei yleensä enää kiinnosta kun se alkaa rönsyilemään. Käsittääkseni näitä eri keskustelualueita on juuri siksi että on helpompi löytää itseä kiinnostavat asiat ja osallistua niihin.
 
Tää muusikoiden.net on tod vähän moderoitu ja täällähän saa huudella nimimerkillä käytännössä mitä vaan joten rönsyilykin on ilmeisesti OK.
 
Itse pidän siitä että puhutaan omalla nimellä ja pysytään otsikossa. Jos tulee muita juttuja mieleen niin kirjoittaa siitä sitten jonnekin muualle ja/tai aloittaa uuden aiheen niin että kaikki ketä aihe kiinnostaa voivat sen aiheen löytää ja osallistua keskusteluun.
 
Jep, onhan se näinkin. Rönsyily lisää ajankulu-ja viihdearvoa, mutta tiedon hakijaa se tietenkin rasittaa. Ymmärrän yskän, antaa ajattelemisen aihetta tämäkin.

PS. Ihan yleisen S/N-tason parantamisen vuoksi tollaiset ärähdykset voi lähettää vaikka yksityisviestinä tai sähköpostilla, koska eivät ne ainakaan edistä rönsyilyn vähentämistä, koska aina löytyy se kuoro, joka tulee noita möläyttelyjä kommentoimaan.
 
Ehkä, mutta nyt sä avasit tota sun audioviisastelua sen verran että minä ja varmasti moni muu tajusi mitä sa tarkoitit tolla sun kommentilla. Jos mä olisin lähettänyt sulle pikaviestin niin tuskin olisit avannut tota sun ajatusta täällä kirjallisesti missä suurin osa ihmisistä ei tajua (minä mukaanluettuna) tällaisia länsi-suomalaisia viisauksia huonemoodien kuunetelemisista ja munien tiputtelusta.
 
Mun tavoitteena oli että sä kerrot mitä toi sun audiojargoni tarkoittaa ja tällä kertaa se onnistui. En mä jaksais muuten välittää näistä mutta tää on taas SM-tason keskustelunaihe ja täällä on hyvä bore itselleni tärkeässä aiheessa.
 
Mun mielestä kaikkien pitäis tajuta että subit ajetaan auxista, ryhmästä, matriisista; siis jostain muualta kuin päälahdöstä TAI sitten PA:b sub taso pitäis olla flat-tyyppinen ja sitten korostetaan sitä bassoa niistä harvoista kanavista mihin se flat ei "riitä" alapään tasoksi.

villekauhanen: Mun mielestä kaikkien pitäis tajuta että subit ajetaan auxista, ryhmästä, matriisista; siis jostain muualta kuin päälahdöstä TAI sitten PA:b sub taso pitäis olla flat-tyyppinen ja sitten korostetaan sitä bassoa niistä harvoista kanavista mihin se flat ei "riitä" alapään tasoksi.
 
Siis eihän subien ajaminen auxista poista esiin noussutta jakotaajuusongelmaa. Jos tuuttaat subien tason +20dB:een, ei ole merkitystä teetkö sen auxista vai mistä. Subbareiden ja yläpäiden välinen jako menee ns. vituiksi joka tapauksessa, koska akustinen lopputulos on se joka ratkaisee.
 
Jos subbareita halutaan ajaa kuumana, kelvollinen ratkaisu olisi epäsymmetrinen jako, mutta sen kunnolliseen toteuttamiseen vaaditaan jo mittauksia.

Jakotaajuusongelma on meillä molemmissa tapauksissa sub-tasoa nostettaessa. Aux-sub ja perinteisellä metodilla. Kauhanen ei kuulu aux-roiskijoihin, joten Villellä on tämä aux-subkanavaan ajatteva taso vakioitu ja jakopisteen aika sekä siitä seuraava vaihe katsastettu.
 
Epäsymmetrimen jako auttaa, kun sub-taso nousee flatistä plussalle. Sen avulla saadaan kavennettua tätä eri kaistojen päällekkäisyyttä ja siitä seuraa, että alue jakopisteen seutuvilla on kapeampi, jossa vaiheet tulee saada natsaamaan. Epäsymmetrisen jakopisteen etu on iso, kun ajatellaan vaikkapa lattialla olevia subbasia ja lentävää pa:ta. Mehän saamme vaiheen natsaamaan vain valittuun paikkaan yleisöalueella. Kun jengiä on muuallakin, tämä vaiheen muutoksen aiheuttama huonompi summautuminen (joka voi olla miinus merkkistäkin) pysyy kapeammalla taajuusalueella ja on näin "enemmän piilossa". Taas jos subbaset on myös lennätetty vaikkapa pääkaiuttimien viereen, edellä esitettyä ongelmaa ei synny, ainakaan samassa mittakaavassa.
 
Epäsymmetrisen jaon merkittävä etu on se, että saamme siivottua sub-alueen yläpuolisia taajuuksia. Sub-tasoa nostettaessa jakopiste nousee ja pääkaiuttimesta sekä subbasesta saadaan "liikaa ääntä" varsinaisen jakopisteen yläpuolelle. Epäsymmetrisellä jaolla, jossa hpf ja lpf ovat eri taajuuksilla, juostaan tätä ilmiötä karkuun.
 
Tämän epäsymmetrisen jaon tekeminen vaatii mittalaitteita ja tietoa. Tämä on ainoa asia johon saatan puuttua tehdasparametreissa, jos puutun siihenkään.
 
Usein auttaa jo jakopisteen alaspäin vieminen.

Jotenkin tuntuu viimeaikaisten havaintojeni perusteella siltä, että Villen mainitsemia asioita miettii harva tässä maassa. Kun seuraa ihmisten miksaustapoja, lähtökohta tuntuisi olevan se, että bassari kuulostaa PA:ssa hyvältä. Lopuista kanavista (bassoa lukuunottamatta) sitten väännetään alapääleikkurilla ja eq:lla sitä valtavaa botnemäärää hädissään pois. Jo legendaarinen Villen esimerkki aiheesta on hihat kanava festarilinjatsekissä. Monitoritiskillä on ilo kuunnella kun suppanen liikkuu iloisesti haitsuiskujen tahdissa. Tämä ei liene kenelläkään tarkoitus..?
 
Tämä ei tarkoita sitä, että itse olisin ollut asiassa aiemmin mitenkään parempi, mutta kun asiaa on pohtinut ja teorioita kokeillut käytännössä ainakin mun keikat toimivat nykyään selkeästi paremmin.
 
Matalammalla sub tasolla ja/tai aux subilla, jonka taso on vakioitu saadaan suurin osa kanavista kuulostamaan lähtökohtaisesti heti normaalilta ilman valtavaa eq:n vääntämistä ja ainakin mulla on riittänyt eq basari- ja bassokanavissa saamaan sinne riittävästi botnea vaikka sub osastoa ei ole lähtökohtaisesti buustattu valtavasti.
 
Suosittelen kokeilemaan. Auttaa kummasti, mutta vaatii tottumusten muuttamista.

Auttaako tuohon jakotajuuden muuttumiseen vaihelineaarinen suodin ala Lake?
 
Ite ainaki huomannu sillonku PA on ns. flätti, niin voi oikeasti jopa miksatakki, ja pystyy paremmin vaikuttaamaan esim. basarin ja basson yhteensovittamiseen.

santtus: Matalammalla sub tasolla ja/tai aux subilla, jonka taso on vakioitu saadaan suurin osa kanavista kuulostamaan lähtökohtaisesti heti normaalilta ilman valtavaa eq:n vääntämistä ja ainakin mulla on riittänyt eq basari- ja bassokanavissa saamaan sinne riittävästi botnea vaikka sub osastoa ei ole lähtökohtaisesti buustattu valtavasti.
 
Suosittelen kokeilemaan. Auttaa kummasti, mutta vaatii tottumusten muuttamista.
 
Joo aika vahvaa supokasjaostoa tunnutaan tarjoilevan per default. Tosi usein vieraillessani miksaajana joutuu pyytämään alakertaa alemmas tahi ruuvaamaan master-eq:sta tai pahimmillaan kanavista. Ihan flatti PA soundaa mun makuun kyl aika ponnettomalta. Tapahtumasta riippuen oon ite virittäny subit tuonne +6-12 dB akselille.
Aux-suppanen on mulle nykyään kirosana. Mä en diggaa vetää niillä. Pääsääntöisesti hyvässä vireessä oleva radio ei kaipaile mitään lisäkikkareita hämmentämään soppaa yhtään enempää. Jotenkin sellanen fillis on jääny, et aina ku jossain on ollu aux-supokas tarjolla, on setissä muutakin vikaa :-|
 
-Paavo

MJ: Auttaako tuohon jakotajuuden muuttumiseen vaihelineaarinen suodin ala Lake?
 
Ei auta mitkään leikit, ei edes ala leikit.
 
Kysymys on vaiheiden muodostumisesta koko ketjussa. Prossussa, vahvistimessa ja kaiuttimessa. Lisäksi tietysti kaiuttimien fyysinen sijoittelu ratkaisee. Eri filtterityypit tekee asioita eri tavalla, mutta se on siis vain yksi asia koko ketjussa.

Oma PA tehdaspresetillä on aika flat kautta linjan (tai niin flat kuin tollanen edullisempi läjä voi olla)
 
Ei sillä tehdaspresetillä kyllä tee mieli CD:lta musiikkia kuunnella, sitten kun nostaa subbareita vähintään 3-6 dB ja puuhailee sellasen ujosti laskevan käyrän 2000-2500 hertsistä eteenpäin niin ruvetaan olemaan mun korvien mukaan tonteilla.
 
Kuitenkin jos pitää kynnet irti siitä tehdaspresetistä niin läjällä on erittäin helppo miksata, kääntää vaan pöydästä korostusta basariin ja bassoon jos on tarvista ja ehkä vähän viimeistelee master eq:lla niin hyvin toimii. Diskanttiosastoon harvoin tarvii koskea mikä tuntuu vähän erikoiselta, CD:ta jos kuuntelee niin tollanen suora käyrä on aika kirpsakan kuuloinen.
 
Joskus tuli ajettua omaa subbariosastoa hyvinkin kuumana ja se kyllä ei ainakaan helpota asioita (niinkuin tossa joku jo totesikin) Mutta monissa paikoissa ajetaan vieläkin kuumempana, on kyllä tullu vierailevan sepän ominaisuudessa tutuksi tuo homma että puoli soundcheckia menee siinä kun taistelee (yleensä vielä jollain Venicella tms.) sitä julmettua bassokorostusta pois sellasista kanavista minkä kanssa ei sitä ongelmaa yleensä ole.
 
Niin asiaan, kysymykseni oli että olisko jollain jakaa kokemuspohjaista tietoa että miten toi perusvire kannattaa Suomen maassa hoitaa niin että pääsee vierailevien seppien kanssa mahdollisimman vähällä säätämisellä.
 
Itse en oo vielä päässy noiden isojen poikien vehkeiden ääreen. Kiinnostais kuulla että jos otetaan vaikka J-satsi, V-DOSC, iso Geo tai iso VerTec laatikosta ja ajetaan suoraan tehdaspresetillä niin mikä niissä on se "perusvire".

Kiinnostais kuulla että jos otetaan vaikka J-satsi, V-DOSC, iso Geo tai iso VerTec laatikosta ja ajetaan suoraan tehdaspresetillä niin mikä niissä on se "perusvire".
 
"Perusvire" ja tehdaspreset ovat mielenkiintoisia aiheita. Kaikissa isommissa PA järjestelmissä (yli 24 kaiutinta per puoli) on aika monta muuttujaa jotka on loppukäyttäjän käsissä. Eli ilman ulkopuolista EQ:ta settien erot eri ihmisten asettelemana voivat olla melkoisia.
 
Jos perusvireeseen kuuluu se että saa käyttää kaikkia parametrejä jotka kaiutinvalmistaja loppukäyttäjälle antaa omissa päätteissään/prosessoreissaan niin erot eri ihmisten virittämällä saman merkkisellä ja mallisella setillä voivat olla jo dramaattisia.
 
Perusvire ajatus on myös sikäli ongelmallinen että vaikka kaiuttimet paranevat kokoajan niin silti kaikkien ammattivehkeidenkin kanssa settiä pitää optimoida kulloiseenkin käyttöympäristöön. Eli vaikka säädöt ovat pieniä niin aivan suoraan tehtaan asetuksilla ei yleensä voi töitä tehdä. Tämä johtuu paljolti myös siitä että PA vire riippuu ( tai tulisi riippua) huomattavan paljon siitä että mitä setillä on tarkoitus tehdä ja minkälaisessa paikassa.
 
Nykyään monet kaiutinvalmistajat eivät kommentoi esim. TOP/SUB suhdelukua juuri mitenkään ja tämä tarkoittaa sitä että tehtaan miettimä optimijakopiste ja balanssi TOP ja SUB kaappien välillä on jo annettu loppukäyttäjälle pilattavaksi.
 
Sama "ongelma" oli vielä selkeämpi ennen linearray valtakautta jolloin jokainen systeemimies joutui itse miettimään HI/MID/LO MID/SUB balanssin ja setin dispersion miettimällä mihin järjestykseen eri kaiuttimia ripustetaan ja miten niille syötettävä signaali on jaettu eli moneenko osaan esim. left klusteri voidaan jakaa äänentason, ekvalisoinnin ja aikakorjausta varten.
 
Kaikissa ammattikajareissa on omat luonteenpiirteensä ja yleensä parhaan kuuloiset setit ovat merkistä riippumatta sellaisia missä systeemimiehenä on erittäin kokenut henkilö ja jolla on PALJON kokemusta nimenomaan kyseessä olevasta järjestelmästä.

multipaavo: J
Aux-suppanen on mulle nykyään kirosana. Mä en diggaa vetää niillä|
 
-Paavo
 
Meikäläisestä taas on täs viimeaikaisten testausten myötä tullut aux- subuttelun ystävä. Lähtökohta tietty on hieman toinen. Vaan tuntuupi siltä, et meikän tapauksessa tuo perinteinen menetelmä on ollu enempi piuhat kiinni ja toivotaan parasta- menetelmä.
Eli mikseristä subiin ja subin jakariin luottaen piuhat laulukaappeihin. Toimiihan toi. Sitten botnea toivoen laittaapi subia isommalle, aina siihen pisteeseen asti, mis botnen ja älämölön kompromissi on paras.
Vaan kun nuo stressiklubini subit on jo lähtökohtaisesti hieman alamittaiset. Juu, +-3db 40-100Hz, mut oikeesti kumminkin reippaasti miinusta neljässäkympissä ja porvoon mitalla plussaa jakotaajuuden nurkilla. Tietääkseni sama tauti enemmän tai vähemmän vaivaa jokseenkin kaikkia kohtuubudjetin yhden miehen kannettavia näppäriä subeja. Ainakin kaikkia, mitä itte olen kuullut. Mut tuohon jeesaa kovasti jo se, jos subista voi jakotaajuutta laskea, olettaen, et se laulukaappi hommasta suoriutuu.
 
Vaan en ole huomannut ensimmäistäkään semmoista ongelmaa mitä ei olis muutenkin. Subuttamalla auxista pikemminkin pääsen eroon monesta ongelmasta ja lisäksi jäljelle jää ihan toimivat työkalut tehdä asioille edes jotain. En oikein usko, et mikään tolkkubudjetin taikalaatikko suoriutuisi hommasta paremmin. Noista ämyreistä ei meikäläisen osaamisella tuon parempaa ääntä saa.
 
Nyt, kun botnekanavaan pystyy vaikuttamaan, niin tulipahan vaikutettua. Tietty heräsi epäilys, et miten nuo pikkusubit ny sit hommastaan suoriutuu, mut yllättävän hyvin pysyivät kyydissä mukana. Jotain oudohkoa tos botnessa olin kuulevinani, mut tulkitsen asian siten, et nyt noi pikkusubit näyttelevät isompaa kuin ovatkaan. Ja mun mielestä näin ohjattuna näyttelevät aika hyvin.

rintapek:Eli mikseristä subiin ja subin jakariin luottaen piuhat laulukaappeihin.
 
Jos subbarille menevässä aux-signaalissa on vain kanavat, joita halutaan soittaa subbarin kera ja subbarin suotimella ylipäästetty signaali jatkaa matkaansa yläpäille, mites loput kanavat syötetään yläpäille? Vai ajetaanko vain subbarien signaali auxista ja yläpäät mainista? Tällöin yläpäille ei ole ollenkaan ylipäästöä, ellei sitten käytetä ulkoista suodinta.
 
Kytkennät kiinnostaa, koska omalla bändillä on myös käytössä vain subbarien suotimet.

himppe: Jos subbarille menevässä aux-signaalissa on vain kanavat, joita halutaan soittaa subbarin kera ja subbarin suotimella ylipäästetty signaali jatkaa matkaansa yläpäille, mites loput kanavat syötetään yläpäille? Vai ajetaanko vain subbarien signaali auxista ja yläpäät mainista? Tällöin yläpäille ei ole ollenkaan ylipäästöä, ellei sitten käytetä ulkoista suodinta.
 
Kytkennät kiinnostaa, koska omalla bändillä on myös käytössä vain subbarien suotimet.
 
Et sitten vaivautunut lukemaan ketjusta niitä Rintapekin kytkentöjä :D Digitiskissä on ylipäästöt yläkerralle ja subien aux-ryhmässä alipäästöt suppasille.

rintapek: Meikäläisestä taas on täs viimeaikaisten testausten myötä tullut aux- subuttelun ystävä. Lähtökohta tietty on hieman toinen. Vaan tuntuupi siltä, et meikän tapauksessa tuo perinteinen menetelmä on ollu enempi piuhat kiinni ja toivotaan parasta- menetelmä.
Eli mikseristä subiin ja subin jakariin luottaen piuhat laulukaappeihin. Toimiihan toi. Sitten botnea toivoen laittaapi subia isommalle, aina siihen pisteeseen asti, mis botnen ja älämölön kompromissi on paras.
Vaan kun nuo stressiklubini subit on jo lähtökohtaisesti hieman alamittaiset. Juu, +-3db 40-100Hz, mut oikeesti kumminkin reippaasti miinusta neljässäkympissä ja porvoon mitalla plussaa jakotaajuuden nurkilla. Tietääkseni sama tauti enemmän tai vähemmän vaivaa jokseenkin kaikkia kohtuubudjetin yhden miehen kannettavia näppäriä subeja. Ainakin kaikkia, mitä itte olen kuullut. Mut tuohon jeesaa kovasti jo se, jos subista voi jakotaajuutta laskea, olettaen, et se laulukaappi hommasta suoriutuu.
 
Vaan en ole huomannut ensimmäistäkään semmoista ongelmaa mitä ei olis muutenkin. Subuttamalla auxista pikemminkin pääsen eroon monesta ongelmasta ja lisäksi jäljelle jää ihan toimivat työkalut tehdä asioille edes jotain. En oikein usko, et mikään tolkkubudjetin taikalaatikko suoriutuisi hommasta paremmin. Noista ämyreistä ei meikäläisen osaamisella tuon parempaa ääntä saa.
 
Nyt, kun botnekanavaan pystyy vaikuttamaan, niin tulipahan vaikutettua. Tietty heräsi epäilys, et miten nuo pikkusubit ny sit hommastaan suoriutuu, mut yllättävän hyvin pysyivät kyydissä mukana. Jotain oudohkoa tos botnessa olin kuulevinani, mut tulkitsen asian siten, et nyt noi pikkusubit näyttelevät isompaa kuin ovatkaan. Ja mun mielestä näin ohjattuna näyttelevät aika hyvin.
 
Pidätkö sä muuten subbarin oman jakarin mahd ylhäällä, jotta tiskin filtterillä pystyy ikään kuin kontrolloimaan sinne asti ja siitä alaspäin, jakotaajuuden paikkaa, vai luotatko mieluummin subin oman jakarin jyrkkyyteen, määräten sillä jakotaajuuden ja säätäen tiskistä sit lähinnä yläpäille, filtteriä?
Ja sori, en lukenut ylempää, josko moisesta oli jo mainintaa, muistelen et ei.