Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Little Savage: En tietenkään mutta oliko tässä keskustelussa kyse kaulataskun madaltamisesta vai kaulakulman muuttamisesta ?
 
Mä ymmärsin että loppujen lopuksi oli kyse vähän molemmista.

Ultrasonido: Kiitos vinkeistä. Nyt vuoleskeltuani kiilaa huomannut, ettei sitä vois oikeen nostaa yhtään enempää, kun loppuu tallasta säätövara. Pitäisi siis runkoa liitoskohdasta taltata, höylätä tai hioa. Jää nyt vielä tekemättä, kun kitaralla voi kuitenkin soittaa. Saa antaa vinkkejä miten tämä runkoon tehtävä kaulakulman muutos kannattaisi tehdä. Suurta muutosta ei tarvita, mutta hivenen vois kyllä pudottaa kaulaa koko matkalta pois päin kielistä ja sitten lisäksi sitä kulmaa hiukan. Tarvii vielä viedä soitinrakentajalle toi runko.
 
Kaulaan en viitsi kajota, kun on Allparts, eli Fender mitoissa. runko on kopiompi.
 
tuon jälkeen typerän kommenttisi laitoit ja eikös siinä talttaamista ja muita taskun syvennyksiä mietitä.
 
Joka tapauksessa missasit pointin, joka oli että vastasin tyhmästi tyhmään vinkkiin.

Parasta on toi edellä mainittu hiekkapaperi, koska se ei puristuksessa liiku minnekään kitkan takia. Ja kulmaakin on helppo lisätä taittelemalla sitä kerroksittain n. 1/2 cm:n liuskaksi kaulan päähän. Itse olen näin tehnyt ja toiminut on.

Minä otin yhdestä kitarastani kaulataskua syvemmäksi ja tein samalla lisää kulmaa yksinkertaisesti viilaamalla ja hiekkapaperilla. Kaulan perimmäiseen sopukkaan (pyöreisiin kulmiin) ei tietty viilalla oikein päässyt, ne sitten pelkästään hiomalla.
Lyhyen teräsviivaimen reunalla pyyhkäisin välillä jokaisesta kulmasta ristiin kaulataskun pohjan yli, jotta näki kuinka suorassa pohja pysyi.
 
Lisäksi, muutama romukieli oli kokoajan kaulassa kiinni, joten välillä pystyi sovittamaan (vibrakammella kieliä löysäten) kaulan paikoilleen ja tsekkaamaan missä mentiin. Talla oli operaation aikana jo aiotussa optimikorkeudessaan, oli helppo referoida milloin mätsää kun näki sen suoraan.

Ei mitään viila/hiomapaperi/purkkavirityksiä. Ei niillä voi koskaan saada oikeasti tasaista pintaa. Kunnon jigi ja yläjyrsin on oikea tapa edetä.
Jos ei ole kokemusta jyrsimen käytöstä, niin siirrä työ jollekin joka osaa.
 
Kaulakulman muuttamiseen suosittelisin myös jo aiemmin mainittua viilua. Mielellään samaa materiaalia kuin kaula.

samantien: Ei mitään viila/hiomapaperi/purkkavirityksiä. Ei niillä voi koskaan saada oikeasti tasaista pintaa. Kunnon jigi ja yläjyrsin on oikea tapa edetä.
Jos ei ole kokemusta jyrsimen käytöstä, niin siirrä työ jollekin joka osaa.
 
Tasaiseksi hiottu/viilattu ei ole mikään "viritys" sen kummemmin kuin jyrsittykään, kummassakin voi sössiä jos ei osaa tai hutiloi. Olet tervetullut tarkastamaan mainitsemani kaulataskun pohjan, ota mukaan riittävän suora ja jämäkkä viivain jotta saat oikeasti epätasaisen pinnan näkyviin...jos saat. ;)
 
Olen toki käyttänyt viiluakin. Ja arvaas vaan, sekin on hiottu lopulliseen muotoonsa.