Yleistä keskustelua musiikista ›

Teijo K.: Mulla on nyt yksi bändi missä kaikki muut soittajat taitaa olla ainakin yhtä sukupolvea nuorempia, ja kyllä ne on hiton kovia muusikoita sekä yksilötasolla että yhteissoiton kanssa.
 
Onko tämä jyväskyläläinen jazzyhtye?
 
Jos on, niin siinä on kaksi epätyypillistä seikkaa: 1. Jyväskylässä puliukotkin puhuvat latinaa. Soittajien taso on parempi kuin muualla. 2. Suomi oli pitkään jazzmusiikin kehitysmaa, mutta suomalainen jazz on hieman vertynyt viimeisen 15 vuoden aikana. Ennen oli hyviä yksilöitä mutta vähemmän hyviä bändejä. Jos nuorten jazzmuusikoiden yhteissoitannollinen hyvyys vertautuu vanhan polven kantapeikkoihin, niin ilmiötä olisi viisainta kutsua toipumiseksi.
 
Suomalainen jazz eli kultakauttaan 30- ja 40-luvuilla, sitten 70-luvulla oltiin tosi pohjalla. Mutta kuten totesin, kovia solisteja oli silloinkin.

Juuh, täytyy myöntää että totta kyllä. Ennen oli kaikki asiat paremmin, kun nykyään ei oikeen osata tehdä mitään ja kaikki on paskaa.

Lennu: Juuh, täytyy myöntää että totta kyllä. Ennen oli kaikki asiat paremmin, kun nykyään ei oikeen osata tehdä mitään ja kaikki on paskaa.
 
Ennevvanahasa ov vaa se vika, että mää olin sillov viä niim pieni tai mua ei ollu etes olemasa.

Lennu: Ennen oli kaikki asiat paremmin.
 
Joo nostalgiakin oli ennen parempaa. Ja tulevaisuus, se se vasta ennen parempi olikin.

Teijo K.: Nykyään on myös ikävä kyllä menoa tuohon aikaan.
 
Kaikkien hihaässien äiti: http://areena.yle.fi/ohjelma/011d1b81dd125a4ae31edea50dff045a .
 
Pakko oli laittaa, vaikka onkin melko lailla ot:ta...

Mutta ootteko kelannu, että esimerkiksi rummut on käytännössä samanlaiset ku 60 vuotta sitten. Niitä on kyllä uudistettu, eli paranneltu, mutta mitään mullistavaa ei ole keksitty. Kitarassa oli säröä jo 60 vuotta sitten. Sitä on ajan myötä vähän paranneltu. Mitä uusia hienoja efektejä on esimerkiksi tullut viimeiseen kahteenkymmeneen vuoteen? No joo whammy, mutta muita? Se ulinavehje kitaraan, minkä nimeä en muista, mutta millä sai sen hienon kiertoäänen oli hyvä kyllä.
 
Siis että mennään niinku aika vanhoilla eväillä. Miks rummuista pitää kuulua just bomp ja pash?
 
Tehkääs jotain hienoja uusia instrumentteja, niin mä sitten arvostelen ne :D

Lennulle: se ulinavehje taitaa olla E-Bow. Itekin tykkään kovasti.
 
Noita erikoisefektejä kyllä tehdään suht paljon, mutta ei niistä monikaan lyö läpi. Ite odottelen milloin nykyiset myös soinnuissa toimivat oktaavipedaalit (EHX Pog ym.) otetaan johonkin todella radikaaliin käyttöön, noissa kun on potentiaalia varsin paljon äänimaalailun suhteen.
 
Kyllä niillä vanhoillakin instrumenteilla voi saada tuoreita juttuja aikaan, ei tohon tartte olla aina karmeaa muljutinarsenaalia. Esimerkiksi Tom Morello sai aikanaan varsin tuoretta meteliä tuotettua hyvin kapealla efektisetillä (vaikka nykyään onkin aika rankasti jämähtänyt). Muistelen miehen kertoneen, että keskittymällä niihin muutamaan efektiin ja itse kitaraan hän löysi soundinsa.
 
Kokeellisemmassa musassa noita erilaisia heimorumpuja sun muita on käytetty viime vuosinakin varsin kekseliäästi, kuten myös sitä perinteistä rumpusettiä. Totean vielä kerran: Jos tyytyy pelkkään pintaraapaisuun nykymusan suhteen, ei noita häröimpiä juttuja varmasti edes löydä.

Lennu: Mutta ootteko kelannu, että esimerkiksi rummut on käytännössä samanlaiset ku 60 vuotta sitten. Niitä on kyllä uudistettu, eli paranneltu, mutta mitään mullistavaa ei ole keksitty. Kitarassa oli säröä jo 60 vuotta sitten. Sitä on ajan myötä vähän paranneltu. Mitä uusia hienoja efektejä on esimerkiksi tullut viimeiseen kahteenkymmeneen vuoteen? No joo whammy, mutta muita? Se ulinavehje kitaraan, minkä nimeä en muista, mutta millä sai sen hienon kiertoäänen oli hyvä kyllä.
 
Siis että mennään niinku aika vanhoilla eväillä. Miks rummuista pitää kuulua just bomp ja pash?
 
Tehkääs jotain hienoja uusia instrumentteja, niin mä sitten arvostelen ne :D
 
60 vuotta on soittimien kehittelyssä ihan hiton lyhyt aika.

sikki-six:Totean vielä kerran: Jos tyytyy pelkkään pintaraapaisuun nykymusan suhteen, ei noita häröimpiä juttuja varmasti edes löydä.
 
Tässä on perää, eikä edes pelkästään "häröyden" takia, vaan ylipäätään musikaalisuuden. Kantsii vaan tiedostaa sekin jos lähtee etsimään uusia hyvin tehtyjä juttuja, että myös radiosoittoa marginaalisemmassakin tavarassa sorruttaan paljolti tismalleen samoihin valmiiden kriteerien täyttämiseen.
 
Kertoo myös omaa kieltään suhtautumisesta musiikkiin vaikkapa muusikoiden.netissä, joka on hyvä otanta suomalaisista musiikki-faneista, jossa kehutaan ns. itsestäänselviä teoksia ja artisteja harva se päivä. Eipä tuossa mitään vikaa, mutta on aika hassua ihmetellä musiikin köyhyyttä kun ei itse olla valmiita haastamaan edes niitä omia jumiutuneita käsityksiä.
 
Esimerkin vuoksi huvittavimpia kritiikkipurkauksia oli jossain metallipalstalla "örinä"stä valittaminen. Levytyksistä, jotka hyödyntävät "örinää" ei tarvitse kenenkään pitää, mutta jos kritiikki pohjautuu tuollaiseen todella tiukkaan premissiin (esim. örinä ei kuulu musiikkiin/örinä ei kuulosta hyvältä, voi olla paljon muutakin), niin tarvitseeko hakea kauempaa syitä musiikin yksitoikkoisuudelle kuin peilistä?

Jon Lajoie sen sanoi:http://www.youtube.com/watch?v=A0Gs4xGw1Eg&feature=fvst
 
Itseäni ärsyttää suunnattomasti juuri se, kun joutuu kuuntelemaan kaikenlaista bilemusiikkipaskaa ja katulapsi mc nälkäkurjen suomiräppiä kavereiden ( varsinkin naispuolisten ) seurassa, edellämainittujen autoissa, kaupoissa ja missä vaan, minne joku apina saa jonkun ämyrin raahattua. Jotkut eivät vain ymmärrä, että Sedulan musiikkitarjonta ei ole ulkopuolisten korville hunajaa. Ainakaan ilman tanssilattiaa, tankoa ja tuhtia humalaa.
 
Musiikin tason laskusta en lähde puhumaan sen kummemmin, koska en voi sanoa tuntevani huomattavia määriä musiikkia eri vuosikymmeniltä. Yleisesti mielipiteeni tämänlaisissa kysymyksissä on, etteivät ne asiat niin paljon ole muuttuneet kuin uskotaan ja halutaan väittää.
 
Hyvää musiikkia löytyy radiosta ja vinyyleiltä ja mistä vaan. Mainstream GlitterpopKeshaGaga-ilmiöön verrattavissa on mielestäni pakonomainen underground ja tilulilutaidezhääzz ihailu. Tiedän paljon ihmisiä, joiden on pakko haukkua kaikkia kuuluisuuksia ja radioyhtyeitä. Onhan tyylikästä hehkuttaa viherituhippirockbändejä ja joitain heroiineissä pyörineen kärsivän taiteilijan proosallisia yhden sanan virkkeistä koostuvia lyriikoita, ja haukkua kaikki mainstreambändit maanrakoon, vaikka ne omatkin lempparit jankkaisivat sitä kuuluisaa neljän soinnun kiertoa jokaisessa biisissään. Niin tai taidehihhulitapauksessa voi aina sanoa olevansa aikuisempi kuin alhaiset rokkarit, hevarit ja popparit. Ja imailla sieraimiinsa pieruja perseenreikänsä suulta kun ne eivät haise.
 
Ja tosiaan itse kuuntelen lähes mitä tahansa musiikkia jos se vaan kuulostaa miellyttävältä. Myönnän, että haluaisin kuunnella enemmän vaikka sitä paskaakin musiikkia kuin tällä hetkellä jaksan. Ihan vain yleisestä mielenkiinnosta. Eipä niitä timantteja osaa arvostaa, jos ei ikinä joudu tutustumaan sontaan.

Heroin: Tässä on perää, eikä edes pelkästään "häröyden" takia, vaan ylipäätään musikaalisuuden.
 
Juu, näinhän se on - käytin tuota "häröys" -sanaa vaan siitä syystä, että tätä Lennu tuntui nykymusassa kaipaavan. Se rumpusetti,skebat ja basso kun ei tunnu riittävän.
 
Ne erikoiset soundit ei musta ole se läheskään ainoa homma, joka tekee musasta omalaatuista. Eikä se instrumentaatio ole kuin lähtökohta. Kuten aiemmin totesin, monesti on hyvä keskittyä tekemään musakkia niillä tietyillä itelle tutuilla aineksilla. Nuo perinteiset bändisoittimetkin ovat niin ilmaisuvoimaisia lopulta, että en usko freesin musan tekemisen niihin tyssäävän.

Feggy: Mielestäni on aina pätenyt sama sääntö: 80-90% kaikesta soitetusta pop-musiikista on paskaa. Ennen vaan pienempi osuus siitä päätyi levylle asti.
 
Tämä se on.
 
Ja jos katsoo vain pelkkää rokkia jokaiselta aikakaudelta, niin eipä katsele paljo mitään. Ja sori vaan jätkät, jos noi teidän mikserin biisit laitettais levylle ja radiosoittoon, maailma olisi paljon pahempi paikka elää.

StJerky: Itse asiassa kai sitä on aina päätynyt levylle asti, mutta vanhoista soi vain hyvät, kun uusista soi kaikki radiossa.
 
Ehei... Kyllä nykyään on paljon helpompi laittaa omat tuotokset levylle asti, kuin ennenvanhaan.

Lennu: Siis että mennään niinku aika vanhoilla eväillä. Miks rummuista pitää kuulua just bomp ja pash?
 
Oon tätä samaa joskus miettinyt. Ja onhan niitä jotain bändejä jotka koettaa uudistaa rockia tai poppia vähän epäortodoksisilla instrumenteilla (kuten vaikka sellot tai pyykkilaudat), mutta yleensä nuokin kuulostaa vaan ihan siltä samalta särökitaran sahaukselta, että se wow-efekti tulee varmaan vaan siitä että saadaan pyykkilauta kuulostamaan sähkökitaralta.
 
Mutta sitten toisaalta pakko myöntää, ettei sitä kuitenkaan itse ole niin avoin kuin haluaisi uskoa olevansa. Nimittäin aika vähän oon aidosti jaksanut innostua muusta kuin sellaisesta länsimaalaiseksi miellettävästä kevyestä musasta. Variaatiotahan löytys sekä instrumenttien, että koko rytmi ja melodiatajun osalta jos vaikka vaihtas intialaiseen, mutta ei vaan ole iskenyt.
 
Mutta sinänsä mulla ei ongelmaa olekaan, koska hyvää musaa löytyy kokoajan. Sekä uutta että vanhaa.

moderndrummer88: Ehei... Kyllä nykyään on paljon helpompi laittaa omat tuotokset levylle asti, kuin ennenvanhaan.
 
Jos rajataan kotipolttoiset ja iteite tedyt pois, niin enpä tiedä.

Joskus ennen vanhaan riitti että ootte maakunnan ainoa bändi niin pääsitte kaikkien kuultavaks, nykyisin pitää oikeasti jo osata soittaa et on edes toivoa

Teijo K.: Jos rajataan kotipolttoiset ja iteite tedyt pois, niin enpä tiedä.
 
Joo se on kyä kauheeta jos muusikot joutuu ittemmusansa tekemääm..

Sergei Fallinen: Joskus ennen vanhaan riitti että ootte maakunnan ainoa bändi niin pääsitte kaikkien kuultavaks, nykyisin pitää oikeasti jo osata tunettaa, kvantisoida, efektoida, rajoittaa kappaleen pituutta ja tehdä sen verta geneerisiä kappaleita ja sanoituksia, että ne eivät ärsytä ketään ja umpitollokin ymmärtää niistä jotain.
 
Onko tämä jyväskyläläinen jazzyhtye? Jyväskylästä tulee kyllä vitusti hyviä muusikoita.

Heroin: Joo se on kyä kauheeta jos muusikot joutuu ittemmusansa tekemääm..
 
Mitä tarkoitat tällä? En nyt oikein ymmärrä. Voihan sitä kotona poltettua romppua johon on tussilla piirtänyt kannet toki sanoa levyksi, ja tietyllä tapaa se tietty levy onkin, mutta en mä näkisi että siinä kuitenkaan sanan varsinaisessa merkityksessä olisi päässyt levyttämään oikeesti.