Studiotyöskentely ›

albert18: Eli vaikuttaa siltä että juuri tuo yläpää pitäisi ehdottomasti saada tasaseksi mittamikissä.
 
Höpsis pöpsis sanon mie. Se on tietysti kiinni siitä, mitä sillä mittamikillä meinaa mitata, mutta jos ajatellaan noita huonemoodeja kartottavia mittauksia niin eipä sillä ole paljon väliä mitä siellä 10 kilon yläpuolella on. Akustointitoimenpiteet noin ylipäätään kannattaa kuitenkin alottaa sieltä alakerrasta. Siellä ne isoimmat ongelmat kuitenkin on ja niille kun jotain tekee, vaikuttaa se myös ylempiin taajuuksiin.
 
Eli mittaile ihan rauhassa sillä Behringerillä. Sit ku oot saanu ne 10 depan montut ja vuoret aisoihin niin voit alkaa miettiin parempaa mittamikkiä :D

hape: Höpsis pöpsis sanon mie.
 
Näin o. Mun dbx katkeaa jostain 13-14kHz nurkilla ja vallan hyvin on tarkkaamon virittäminen sen avulla onnistunut. Jos purkit on mitenkään tolkulliset on niiden lähettämä yläkerta ihan paketissaan ja oktaavia alempaa näkee kyllä millä tasoilla diskantit kihisee.
 
-Paavo

albert18: Tämmöstä löyty netistä:
 
Lainaus sivulta (http://www.epanorama.net/faq/sfnet. … rrastus.audio+video/kaiuttimet.html):
Eli vaikuttaa siltä että juuri tuo yläpää pitäisi ehdottomasti saada tasaseksi mittamikissä.
 
Sotket vellit, puurot, aidat ja seipäät.
 
Olet mittaamassa huonetta, et kaiuttimen taajuusvastetta.
E: lue samalta sivulta mielummin tuo osio: /faq/sfnet.harrastus.audio+video/akustiikka.html

rintapek: Sotket vellit, puurot, aidat ja seipäät.
 
Olet mittaamassa huonetta, et kaiuttimen taajuusvastetta.
 
Tää on nyt Albert samanlainen "perse edellä puuhun" -lähestymistapa kuin siinä kosketinkeskustelussa, jossa mietit että onko velositeettia tarpeen saada 128 porrasta jos niihin ei kuitenkaan pysty tarkasti osumaan juuri oikealla painallusvoimakkuudella. Kas kun ei se konemaisesti oikeaan osuminen ole ihanne, vaan se elävyys että velositeetissa on vaihtelua. Inhimillinen kosketus.
 
Se, mikä on hyvä kaiutin on aika lailla tapauskohtaista. Itse usein miksatessani käytän neljääkin eri kaiutinparia, aina vähintään kahta. Kaiuttimet oppii verrattain äkkiä jos huone vain on kunnossa, mutta aivan tasainen taajuusvaste ei välttämättä suinkaan ole se työkalu jota tarvitaan, usein hyödyllisempää on kuulla tarkasti mitä tapahtuu sillä ylempien keskiäänien alueella jonka korvamme tarkimmin erottelevat ja jossa enin osa musiikista "tapahtuu".
 
Sen sijaan huoneen vasteessa pitäisi pyrkiä tasaisuuteen, muuten mistään kaiuttimista ei saa toimivia työkaluja.
 
Ja jälkikaiunta-aika on sitten taas oma lukunsa. Jos olet koskaan kokeillut oleskella täysin kaiuttomassa tilassa, huomasit varmasti sen olevan aika epämiellyttävää.

Tässä vaiheessa voit vallan hyvin tehdä mittauksen ihan tuolla sinun NT1-A:lla - vaikkakin se on herttakuvioinen mikki. Jos mittausvasteessa näkyy yksittäisiä 10-20db piikkejä tai kuoppia, ne eivät varmasti kuulu mikin vasteeseen, joten tiedät, että ne taajuudet ovat huoneen ongelmia. Kun olet nähnyt ensimmäisen mittaustuloksen, huomaat itsekin ettei se mittamikin -+1db 20khz:ssä ole nyt se ongelmista suurin.

Herttakuvioinen mikki ei kyllä silti käy huoneen mittaukseen, vaan pallokuvio on perusedellytys. Ihan sen vuoksi, että niitä heijasteita tulee kuitenkin joka suunnalta ja jos mikrofoni jättää huomiotta tietystä suunnasta tulevat heijastukset niin tuo tilanne ei vastaa todellisuutta. Eikä myöskään ihmiskorvaa.

Jos olet koskaan kokeillut oleskella täysin kaiuttomassa tilassa, huomasit varmasti sen olevan aika epämiellyttävää.
 
Joskus Otaniemessä on tullut käytyä tuollaisessa melkoisen kaiuttomassa mittaustilassa. Nythän jokainen voi myös kokeilla lumista metsää, joka imee äänet melkoisen hyvin.
 
Ilmapallolento muutamassa kilometrissä vastaa jo aikas kaiutonta tilaa. Ei ole tosin tullut kokeiltua.
 
PS. Olen taipumassa tuollaiseen Behringerin ECM8000 pallokuvioiseen 50EUR.

albert18: Nythän jokainen voi myös kokeilla lumista metsää, joka imee äänet melkoisen hyvin.
 
Ilmapallolento muutamassa kilometrissä vastaa jo aikas kaiutonta tilaa. Ei ole tosin tullut kokeiltua.
 
Kumpikaan noista ei vastaa keinotekoista kaiutonta tilaa, kas kun ne eivät ole äänettömiä. Heijastuksia niissä on rajallisesti mutta muuta äänestä sitäkin enemmän.

Kumpikaan noista ei vastaa keinotekoista kaiutonta tilaa, kas kun ne eivät ole äänettömiä.
 
Tässä tuleekin ilmi se, ettei kaiuttomuus välttämättä merkitse äänettömyyttä. Tosin mittaustarkoituksiin tehdyt keinotekoiset tilat eristetään myös ulkoisilta ääniltä ettei mittaukset häiriinny.

Olet mittaamassa huonetta, et kaiuttimen taajuusvastetta.
 
Kun mitattua huoneen taajuusvastetta tarkistelee, on se helpompaa tietäessään mikin vasteen olevan suoran. Siinä mielessä, että asiaan ei tarvitse kiinnittää huomiota.
 
Toisaalta:
 
Kuinka hyvin toistettavia nuo huoneen vasteen mittaukset sitten ovat:
- Jos mikki on muutaman millin eri asennossa kuin edellisellä mittauksella, montako desibeliä vasteessa löytyy heittoja.
- Toisaalta kuinka paljon jokin absorbentti/muu akustointiosa aiheuttaa muutosta vastekäyrään.
 
Jos edelliset ovat samaa suuruusluokkaa kooltaan, niin aika vaikea on tuloksia tulkita.

albert18: Kun mitattua huoneen taajuusvastetta tarkistelee, on se helpompaa tietäessään mikin vasteen olevan suoran. Siinä mielessä, että asiaan ei tarvitse kiinnittää huomiota.
 
Rintapekin ja kumppaneiden pointti taisi olla, että huoneen taajuusvasteessa on todennäköisesti niin suuria kuoppia ja ihmeellisyyksiä, että mikrofonin taajuusvasteen epätasaisuudet ovat suhteessa kovasti epäolennaisia.
 
Kuinka hyvin toistettavia nuo huoneen vasteen mittaukset sitten ovat:
- Jos mikki on muutaman millin eri asennossa kuin edellisellä mittauksella, montako desibeliä vasteessa löytyy heittoja.
- Toisaalta kuinka paljon jokin absorbentti/muu akustointiosa aiheuttaa muutosta vastekäyrään.
 
Toki mikin paikka, asento ja suuntaus tulisi olla eri mittauskerroilla mahdollisimman samat, mutta käytännössä erot ovat jälleen niin pieniä, että niillä ei ole väliä. Näin himassa kun puuhastellaan.
 
Kyllähän akustointi vaikuttaa vastekäyrään kovasti - tai ainakin sen pitäisi! Sehän on koko homman leipä ja juusto.

Kurb: Toki mikin paikka, asento ja suuntaus tulisi olla eri mittauskerroilla mahdollisimman samat, mutta käytännössä erot ovat jälleen niin pieniä, että niillä ei ole väliä. Näin himassa kun puuhastellaan.
 
Kyllä ne mikin heilahtamiset vaikuttaa siihen taajuusvasteeseen ja todella paljon. Jopa niin paljon, että bassoaluetta korkeampien taajuuksien mittaaminen on harrastajapohjalta melkeinpä turhaa. Onneksi bassotaajuudet on yleensä ne pahimmat ja niitä korjailemalla saadaan suurimmat kohennukset äänentoistoon.

Zammy: Kyllä ne mikin heilahtamiset vaikuttaa siihen taajuusvasteeseen ja todella paljon. Jopa niin paljon, että bassoaluetta korkeampien taajuuksien mittaaminen on harrastajapohjalta melkeinpä turhaa. Onneksi bassotaajuudet on yleensä ne pahimmat ja niitä korjailemalla saadaan suurimmat kohennukset äänentoistoon.
 
Vaikuttaa toki, mutta mun kokemuksien mukaan pallokuvioisella mittamikillä mittaillessa homma pelittää oikein hyvin, jos yhtään keskittyy siihen että mikki on about samassa kohtaa kaikilla kerroilla.
 
Tarkoitin lähinnä sitä, että toivoa ei kannata heittää kaivoon, vaikka ei pystyisi mikkiä valamaan millilleen samaan kohtaan joka kerta.

Zammy: Ehkä sulla on sitten parempi huone, koska mun kokemukset taas kertoo siitä että jo kymmenen sentin ero mikin sijainnissa saa vasteen näyttämään siltä kuin oltaisiin eri huonetta mittaamassa.
 
No, kaikki on suhteellista. Mun mielestä kymmenen sentin ero mikin sijainnissa kuulostaa jo aika suurelta :-D Mutta ehkä tästä asiasta on turha jäädä sen enempää hiuksia halkomaan?

Rintapekin ja kumppaneiden pointti taisi olla, että huoneen taajuusvasteessa on todennäköisesti niin suuria kuoppia ja ihmeellisyyksiä, että mikrofonin taajuusvasteen epätasaisuudet ovat suhteessa kovasti epäolennaisia.
 
Kun katselin noita B:n mikrofonivasteita, niin siellä oli 10dB luokkaa olevia eroja yksilöiden välillä sekä ylä että alapäässä. 10kHz kohdalla joissakin yksilöissä oli resonointia (kumpu) ja toiset olivat alikriittisiä, ja vaste lähti laskuun jo ennen 10kHz kohtaa (kumpu siis puuttui vallan). Jos geneerinen kalibrointitiedosto puolittaa tuollaisen virheen, niin jäljellä on yhä 5dB.
 
Tavallisen huoneen resonanssikohdat taitavat olla luokkaa +/- 20dB suurimmillaan (en tarkistanut tätä mistään). Jos huoneessa on ihmeellisyyksiä, niin eikö ne pitäisi selvittää - eihän akustointipäätöksiä voi muuten tehdä.
 
Kyllähän akustointi vaikuttaa vastekäyrään kovasti - tai ainakin sen pitäisi! Sehän on koko homman leipä ja juusto
 
Mitä olen lukenut noita harrastajien akustointiraportteja, on välillä näyttänyt olevan kovasti epäselvää oliko vaikutusta ja millaista.
 
Mun mielestä kymmenen sentin ero mikin sijainnissa kuulostaa jo aika suurelta
 
Onhan se suuri. Varmasti itse kukin voi asetella mikin tarkemmin paikalleen. Mutta jos 10cm saa huoneen vasteen näyttämään kuin eri huoneelta, niin mikin paikan vaikutuksen täytyy olla herkkä. Tämä myös taitaa kyseenalaistaa yksilökohtaisesti kalibroidun mikin käytön kannattavuuden.

albert18: Kun katselin noita B:n mikrofonivasteita, niin siellä oli 10dB luokkaa olevia eroja yksilöiden välillä sekä ylä että alapäässä. 10kHz kohdalla joissakin yksilöissä oli resonointia (kumpu) ja toiset olivat alikriittisiä, ja vaste lähti laskuun jo ennen 10kHz kohtaa (kumpu siis puuttui vallan). Jos geneerinen kalibrointitiedosto puolittaa tuollaisen virheen, niin jäljellä on yhä 5dB.
http://www.cross-spectrum.com/audio … cm8000_frequency_response_large.jpg
Hajonta näyttäisi olevan max +/-4-5 dB ääripäissä, tärkeimmän välin eli 200-2500 herziä, hajonta on todella pientä max +/- 1 dB. Jos et luota mikkiin osta vaikka se earthworks, mutta kyllä tuollia pitäisi osua jo vallan hyvin.
 
Tavallisen huoneen resonanssikohdat taitavat olla luokkaa +/- 20dB suurimmillaan (en tarkistanut tätä mistään). Jos huoneessa on ihmeellisyyksiä, niin eikö ne pitäisi selvittää - eihän akustointipäätöksiä voi muuten tehdä.
Se onnistuu varmasti käyttämällä kyseistä mikrofonia. Seisovat aallot löytyvät helposti lähes päässälaskuilla ja muutoinkin valtaosa touhusta on ihan simppeliä matematiikkaa. Jälkikaiuntaakin on varsin helppo suurpiirteisesti mallintaa yksinkertaisilla laskutoimituksilla.
 
Mitä olen lukenut noita harrastajien akustointiraportteja, on välillä näyttänyt olevan kovasti epäselvää oliko vaikutusta ja millaista.
 
Tietämättä lainkaan mihin viittaat, uskon, että olet lukenut aivan vääriä raportteja. Olettamukseni mukaan kyseessä on asiasta tietämättömät hifistit lyöneet munakennoja tai niitä kalliilla myytäviä vaahtomuovinpalasia (20 x 20 x 1 cm) pariin kohtaan seinälle ja ihmetelleet kun ei muutu.
Kyseessä on kuitenkin merkittävin toimenpide mitä äänittämölle (tai mille tahansa kuuntelupaikalle) voi tehdä, sen jälkeen tulee kaikki muut.
 
Onhan se suuri. Varmasti itse kukin voi asetella mikin tarkemmin paikalleen. Mutta jos 10cm saa huoneen vasteen näyttämään kuin eri huoneelta, niin mikin paikan vaikutuksen täytyy olla herkkä.
Akustoimattomassa huoneessa voi hyvinkin olla näin. Huonemoodien vaikutusten välillä voi olla isojakin eroja pienillä etäisyyksillä.
 
Taas sama juttu mikä muissa ketjuissa. Mikä siinä on, ettet usko kun täällä monet ammattilaiset joilla on kokemusta aiheesta kymmeniä vuosia ja jotka ovat menestyksellä suunnitelleet ja rakentaneet studioita, ystävällisesti vastaa kysymyksiisi faktatiedoin? Mikä pakko on takertua inttämään jostain, mikä merkitsee kokonaisuudessa hyvin vähän?
 
- Niko

Zammy: Ehkä sulla on sitten parempi huone, koska mun kokemukset taas kertoo siitä että jo kymmenen sentin ero mikin sijainnissa saa vasteen näyttämään siltä kuin oltaisiin eri huonetta mittaamassa.
 
Miksaushommia ajatellen olis tietysti kiva, ettei kuuntelun sweetspotti olisi niin kapea, että pää pitäisi olla jossain liikkumattomassa telineessä, ettei kuuntelu radikaalisti muutu. Tehtyjä akustointitoimenpiteitä arvioitaessa toki pitäisi mikin paikan olla vertailukelpoisen lähellä.
 
Albertkasitoista ja jiipeekuu vois olla luova pari musahommissa.

Taas sama juttu mikä muissa ketjuissa. Mikä siinä on, ettet usko kun täällä monet ammattilaiset joilla on kokemusta aiheesta kymmeniä vuosia ja jotka ovat menestyksellä suunnitelleet ja rakentaneet studioita, ystävällisesti vastaa kysymyksiisi faktatiedoin? Mikä pakko on takertua inttämään jostain, mikä merkitsee kokonaisuudessa hyvin vähän?
 
Mä olen työskennellyt ikäni tuotekehitykseen liittyvissä hommissa. Se on ollut kiehtovaa, mutta jättää myös jälkensä. Olen pahoillani.
 
Jonkunlainen kiteytys:
Nykymaailmassa ammattilaisuus on kärsinyt inflaation, kun maailma on niin nopeasti muuttuva: Vanhat parrat ei pysy mukana ja nuoret ei ole nähneet vielä riittävästi.
 
Kunnioitetaan silti toisiamme ihmisinä.

albert18: Jos huoneessa on ihmeellisyyksiä, niin eikö ne pitäisi selvittää - eihän akustointipäätöksiä voi muuten tehdä.
 
Haluatko tehdä mittauksia, vai haluatko tehdä jotain sille huoneelle?
Jos siis puhutaan kotistudiosta, niin yleistäen ymmärrän koti- studion semmoiseksi, että samassa tilassa asutaan. Semmoisessa tilassa on hyvin rajallinen määrä asioita, mitä asumisen kärsimättä voi tehdä ja niistä vain murto- osa on semmoisia joihin vaimo suostuu. Vain hyvin ymmärtäväinen vaimo suostuu siihen, että sänky ripustetaan vaijerilla kattoon, että sen alle mahtuu mittarin vaatimat kuusi kuutiota villaa.
 
Jos ainoat toimenpiteet mitä pystyy tekemään ovat:
- sohva täyteen villaa..., juu se on monasti ontto ja hyvällä tuurilla sinne mahtuu melkoisesti. "Mitä ihmettä oikein teet?" - "Korjaan sohvaa kultaseni, eikö se sinustakin ole käynyt veltoksi istua?..." (älä käytä lasivillaa, pellavaa mielummin, ei sit takapuoli kutise myöhemmin)
- huomenna asennan kirjahyllyn tuolle seinustalle niin saadaan vaarin perintöensyklopedia paikalleen
- viikonloppuna käydään hakemassa hieman raskaammat ja valoaläpäisemättömät verhot tuohon ikkunaan, mikähän väri ois hyvä?
 
Noi voi tehdä ilman mittariakin. Ja jos muuta ei voi tehdä, niin se mittaus on melko muodollinen.
 
Jos taas voi tai aikoo tehdä enemmän, niinko siirtelemään seiniä tai paksuntamaan niitä, (juu puolmetrinen villaa täys oleva seinä imee bassoja jonkun verran paremmin kuin ontto kipsiväliseinä), yms remppahommaa, niin sit kandee jo suunnitella ja mittaillakin. Mut siinä budjetissa ei tartte miettiä maksaako mittari viiskymppiä vai viissataa.
 
Mitä olen lukenut noita harrastajien akustointiraportteja, on välillä näyttänyt olevan kovasti epäselvää oliko vaikutusta ja millaista..
 
Noin 80% kaikista remonteista tehdään enempi tekemisen ilosta, kuin että korjattais jotain mikä on rikki.