Elektroniikka ja soitinrakennus ›

EelisHyvarinen: 2N3904:n tilalla mulla on BC547B, jonka pitäisi olla yhteensopiva.
 
Pinnijärjestys on käänteinen. Käännä se ympäri, pitäisi toimia.

Mulla olis tämmöinen ongelma eli kitarasta hävis äänet nyt kokonaan. Pitkän aikaa äänet katoili ja palasi kun kääntelin volume namiskaa kitarasta. Missäköhän ois vika kun avasin ton kitaran eikä johdot ainakaan ole irrallaan.
 
Kitara on parikymmentä vuotta vanha Squierin stratocaster

Taas alkoi homma toimia heti kun oli saanut vuodatettua. Kyllä nyt kävi niin, että GGG oli oikeassa ja datasheet väärässä: 2N5457:n jalat nimittäin ovat järjestyksessä DSG. Tai ainakin sen mukaisesti asennettuna vehje toimii :)

Arvatkaa tuliko hyvä mieli :) Seuraavaksi vehje verolevylle ja vanhaan peltirasiaan (on alumiinia).

EelisHyvarinen: Taas alkoi homma toimia heti kun oli saanut vuodatettua. Kyllä nyt kävi niin, että GGG oli oikeassa ja datasheet väärässä: 2N5457:n jalat nimittäin ovat järjestyksessä DSG. Tai ainakin sen mukaisesti asennettuna vehje toimii :)

Arvatkaa tuliko hyvä mieli :) Seuraavaksi vehje verolevylle ja vanhaan peltirasiaan (on alumiinia).
 
No jo on datalehdet sulla.
 
Kyllä tämä on DSG järjestyksellä ihan saletisti: http://www.datasheetcatalog.org/datasheet/fairchild/2N5457.pdf (Toki se riippuu kumminpäin trankkua katsoo).

Vahvistimen mukana tuli pari putkea, joissa on mun omassa kuvassa (ei siis kahvinkeitin vaan se toinen) hahmoteltuna olevan oloinen logo. Osaako joku putkituntija sanoa minkä merkkisiä putket ovat?

SirElwood: No jo on datalehdet sulla.
 
Kyllä tämä on DSG järjestyksellä ihan saletisti: http://www.datasheetcatalog.org/datasheet/fairchild/2N5457.pdf (Toki se riippuu kumminpäin trankkua katsoo).
 
Mitäköhän mää oikeen oon möhlinyt. Mulla ei ole kotona nettiyhteyttä, joten tiedot netistä kotiin kulkevat aina paperilapun kautta. Oiskohan tullut tiedonsiirtohäiriö silmien ja kynän välillä... :D No, pääasia että vehje toimii - ja hyvin toimiikin! Tuli taas uusi ulottuvuus kantritteluun, Twin Peaks-tunnarin ja Sibeliuksen 2. sinfonian soittoon. (Sinfonian alkua on kiva soittaa tremololla. Ennen tein tätä volumepedaalilla.)
 
Seuraavaksi suunnittelen tremoloon vähän jyrkemmän kanttiaaltosäksätystilan.

Voisiko lediä käyttää suoraan releen käämin kanssa sarjassa vai vaatiiko se tuon käämin lisäksi vielä jonkun muun etuvastuksen? Nyt ainakin 3.66V jännitteellä 5mm vihreä ledi palaa nätisti ilman kuumenemisia, mutta tuosta ois tarkoitus vielä 1 voltin verran nostaa jännitettä ja mahdollisesti vaihtaa 3mm punaisiin.
 
3mm punainenkin palaa näköjään nätisti, mutta onpa huima ero noiden kynnysjännitteellä! Siinä missä vihreä pudottaa sen 1,4V, tuo 3mm punainen pudottaa tuplaten.

kojones: Voisiko lediä käyttää suoraan releen käämin kanssa sarjassa vai vaatiiko se tuon käämin lisäksi vielä jonkun muun etuvastuksen? Nyt ainakin 3.66V jännitteellä 5mm vihreä ledi palaa nätisti ilman kuumenemisia, mutta tuosta ois tarkoitus vielä 1 voltin verran nostaa jännitettä ja mahdollisesti vaihtaa 3mm punaisiin.
 
3mm punainenkin palaa näköjään nätisti, mutta onpa huima ero noiden kynnysjännitteellä! Siinä missä vihreä pudottaa sen 1,4V, tuo 3mm punainen pudottaa tuplaten.
 
Koolla ei ole väliä, mutta punaisen ledin kynnysjännitteen pitäisi olla vihreää alempi.
 
E: Jos haluttu ledin virta, esim. 10 mA, riittää kytkemään releen, ja releen resistanssi on tähän sopiva, niin muuta ei tarvita. Itse tein vahvistimeeni niin, että ledillä oli normaalisti etuvastus, ja ledin virta ohjattiin trankun kannalle. Trankun emitterivirralla sitten kytkettiin relettä.

päänahka: Koolla ei ole väliä, mutta punaisen ledin kynnysjännitteen pitäisi olla vihreää alempi.
 

 
Jos relettä käyttää etuvastuksena, niin kannattaa (niinkuin tietysti muutenkin) laittaa syöttöjännitteen suhteen estosuuntainen diodi vetokäämin rinnalle, ettei kytkentäpiikki tee LEDistä vainajaa.
 
Jos releenä on vaikka A- 9 W-K ( http://www.yeint.fi/files/products/a.pdf ), niin sen "must operate" jännite on 6,75V. Käämin resistanssi on noin 580Ohm, näillä arvoilla tuon pitäisi vetää noin 12mA:lla, joka piisaa LEDille. Koko systeemin syöttöjännitteen pitäisi olla 6,75 + ~2V, eli 9V:llä pitäisi pelata.
 
Jos taas käyttöjännite on reilusti isompi, niin tarviit etuvastuksen. Vasuksen koon saat (Syöttöjännite - releen&LEDin jännite)/virta. Siis se noin 10mA, jonka LED tarvitsee
 
E: Itse tein vahvistimeeni niin, että ledillä oli normaalisti etuvastus, ja ledin virta ohjattiin trankun kannalle. Trankun emitterivirralla sitten kytkettiin relettä.
 
Näinitsekintekisintuon ...

Jahas, kiitoksia jo nyt vastauksista. Tässä on kyseessä ihan räkkiin laitettava looppiboksi, releen käyttöjännite pudotetaan regulla yhdeksästä kuuteen volttiin ja siitä ledi sitä pudottaa vielä lähemmäs vaadittavaa viittä. Proto lähti äsken testiin, ilman lediä, mut jos se nyt noin toimii kuten pitääkin, ei tarvinne kuin heittää sopivan kokoiset ledit kytkimen kanssa sarjaan ilman etuvastuksia? Jos ei toimi, pitää suunnitella lisempää.

kojones: ei tarvinne kuin heittää sopivan kokoiset ledit kytkimen kanssa sarjaan ilman etuvastuksia?
 
Ja ne zeeboon mainitsemat suojadiodit.

s151669: Ja ne zeeboon mainitsemat suojadiodit.
 
Jehna, tuokin meni ensimmäiselllä lukukerralla ihan ohi. Kiitän.

Sain vaihdossa Bespeco Weeper -volume/wah-pedaalin, joka volumetilassa ollessaan rahisee niim bal p*rkeleesti, volumen ollessa pienimmillään ääni tulee läpi mut kun yrittää maksimiasentoa niin ei tule läpi kuin satunnaisesti pedaalia hieman liikuttaen. Lisäksi sekä wah- että volume-tilassa kuulu kolmessa eri kohtaa pedaalin "kiertorataa" pieni poksahdus, jota ei soittaessa huomaisi jos ei tietäisi sen olemassaolosta.
 
Mitä tälle kannattaisi tehdä? Uuden virtapistokkeen ainakin hommaan siihen kun on vähän kyseenalaisen oloinen tää nykyinen ja on huonot kokemukset virtapistokkeen ja virtapiuhan yhteensopimattomuudesta...
 
Lähteekö rahinat pelkällä potikoiden sun muiden osien putsauksella vai pitääkö ruveta vaihtamaan?
 
Ps. Saako mistään wahin kuoria? Tässä kyseisessä yksilössä on muoviset ja voisin haluta metalliset, pohjalevy on halki ja kolme ruuvia neljästä on hävinnyt eikä Biltemasta. Tarjoustalosta eikä Prismasta löytynyt tarpeeksi pieniä. Voin tietysti ruveta itsekin semmoista väkertämään mutta ei tunnu millekään riittävän aikaa niin olisi helpompaa jos löytyisi valmiina.

Tarvisin TO-39 kannalle jäähdytyselementtejä. Lämpövastus n. 40K/W. Tähtimallisia mieluiten. Mistähän näitä löytyisi? Oletteko itse tehneet transistoreille elementtejä kuparista tai alumiinista?

Harvinaisempi kotelo tuo TO-93. Missäänluetttelossa ei meinaa noiden jäähdytyselementteihin törmätä. Vekoyssakaan ei näy olevan. Varmasti onnistuu muokata, jollekin muulle tarkoitetusta elementistä, mutta aina parempi jos ei tarvitse säätää.

joomak: Harvinaisempi kotelo tuo TO-93. Missäänluetttelossa ei meinaa noiden jäähdytyselementteihin törmätä. Vekoyssakaan ei näy olevan. Varmasti onnistuu muokata, jollekin muulle tarkoitetusta elementistä, mutta aina parempi jos ei tarvitse säätää.
 
Siis TO-39..

Volle: Vahvistimen mukana tuli pari putkea, joissa on mun omassa kuvassa (ei siis kahvinkeitin vaan se toinen) hahmoteltuna olevan oloinen logo. Osaako joku putkituntija sanoa minkä merkkisiä putket ovat?
 
Meniköhän tää mahdollisilta tietäjiltä ohi jo?

Aki: Ja on myös "Audio Taper" joka on periaatteessa logaritmisen ja lineaarisen välistä. Standardit hoi.
 
Mun tietääkseni audio taper on sama kuin logaritminen. (?) Ihmiskorvan tuntien en edes näe mitään syytä miksi audiokäyttöön tarkoitettu potikka ei olisi logaritminen vaan login ja lineaarisen välistä.
 
EDIT: http://www.geofex.com/Article_Folders/potsecrets/pottaper.gif
Eli audio taper = log, mutta on myös erillinen audio taper, joka näyttää kulmikkaalta logilta. Molemmat siis olivat oikeassa.

EelisHyvarinen: Mun tietääkseni audio taper on sama kuin logaritminen.
 
Käytännössä yleensä onkin, mutta jossain näin erittelyn käyristä jossa audio taper oli hieman logaritmista suorempi. En nyt sitä löytänyt. On vallan mahdollista että audio taper on vain trendimpi nimi kuin log.
 
Ihmiskorvan tuntien en edes näe mitään syytä miksi audiokäyttöön tarkoitettu potikka ei olisi logaritminen vaan login ja lineaarisen välistä.
 
Säätövastusta voi käyttää elektroniikassa hyvin monin eri tavoin, ja jos on vähääkään säröä tai kompressiota mukana, ei ihmiskorvan voimakkuusaistimuksella ole enää mitään tekemistä potikan taperin kanssa. Se että molempia kutsutaan logaritmiseksi, ei tarkoita mitään muuta yhteistä. Monen kitaran tone ja vahvistimen bass-säätö toimisi tasaisemmin juurikin välimallin käyrällä.