| Aihe: Ei soi. Kaula mutkalla vai? | 1 |
|---|
|
Omistan ibanezin hollowbody puolakkarin jota en meinaa saada hyviin säätöihin. E, A ja D kieli eivät soi kunnolla 14, 15 ja 16:sta välistä (soi kun tosi kovaa painaa). Välillä myös ongelmia 2:sta välistä. Kielten nosto ei ole auttanut, vapaana kielet soi mutta silloinkin aika riipivästi (voi johtua suht uusista kielistä?). Kun painaa kieltä 1:stä ja 14:sta välistä on sen puolväli about 1mm ilmassa nauhoista. Pitääkö kaularautaa säätää? Vai onko ongelma muualla? | |
Kuulostaa enemmän siltä, että jotkut nauhat on pompanneet ylös otelaudasta. Joskus sen näkee ihan silmillä, että nauhan ja otelaudan välissä on pieni rako. Nuijalla varovasti nikkaroimaan nauhaa kiinni. | |
kyllä tuo kuulostaa enemmän joltain muulta ongelmalta, nauhojen pomppaaminen/ epätasainen kuluminen( no okei ei niin ylhäältä yleensä kulu noin paljon) kuin kaularauta ongelmalta.
yksi vaihtoehto on että otelaudan loppuosa, eli siitä mistä body alkaa on noussut vähän ylöspäin, yleinen ongelma puoliakustisissa, silloin se pitää höylätä tasaiseksi
ja nauhoittaa siitä kohtaa uudestaan. | |
aristoteles666: kyllä tuo kuulostaa enemmän joltain muulta ongelmalta, nauhojen pomppaaminen/ epätasainen kuluminen( no okei ei niin ylhäältä yleensä kulu noin paljon) kuin kaularauta ongelmalta.
yksi vaihtoehto on että otelaudan loppuosa, eli siitä mistä body alkaa on noussut vähän ylöspäin, yleinen ongelma puoliakustisissa, silloin se pitää höylätä tasaiseksi
ja nauhoittaa siitä kohtaa uudestaan.
Huutelenpa sivusta ja kysyn miten tällainen ongelma vältetään? minulla on itselläni uusi vielä timangissa iskussa oleva Samiack puoliakustinen ja kiinnostaa miten sitä pitää pitää, että se myös pysyy hyvässä iskussa ettei ainakaan noin vakavaa pulmaa ilmaannu. Toki kai soitinseppä sen edukkaasti kuntoon höylää, mutta mukavahan se olis kun ei sitä särkisi typeryyttään. | |
ikävä kyllä, ei sille oikein voi tehdä etukäteen mitään. | |
Krice: Kuulostaa enemmän siltä, että jotkut nauhat on pompanneet ylös otelaudasta. Joskus sen näkee ihan silmillä, että nauhan ja otelaudan välissä on pieni rako. Nuijalla varovasti nikkaroimaan nauhaa kiinni.
itse en minkäännäköistä rakoa nauhojen alla nähnyt tai muutakaan poikkeavaa. Perkele kun ei liikenisi tässävaiheessa yhtään ylimääräistä korjaamoille muttei kehtaa uutta kitaraa tollasenakaan katella... Täytyy varmaan käydä ammattilaisella jokinpäivä näyttämässä. |  LaMotta
26.01.2010 18:36:49 (muokattu 26.01.2010 18:38:33) | |
|
Kaularautaa joka tapauksessa on kiristettävä jos "gap" on tosiaankin 1mm.
Aika tyypillinen arvo on muistaakseni luokkaa 1/4 tuosta. Ja sittenkin lopullinen
säätö on tehtävä soittajalle sopivaksi. Joissakin tapauksissa "gap" voi olla
vieläkin pienempi, riippuneen soittotyylistä ja -tatsista.
Gibson Les Paulin ja Fender Stratocasterin tärkein ero on siinä, että Stratocaster palaa kuumemmalla liekillä, mutta Les Paul palaa pitempään - Hikipedia | |
ei se nyt noin ole | |
PRS ainakin ohjeistaa reliefin säätöä näin:
http://www.prsguitars.com/csc/trussrod.html
Gibson Les Paulin ja Fender Stratocasterin tärkein ero on siinä, että Stratocaster palaa kuumemmalla liekillä, mutta Les Paul palaa pitempään - Hikipedia | |
aristoteles666: ikävä kyllä, ei sille oikein voi tehdä etukäteen mitään.
Pannahinen:-( sitten ei voi muuta kuin toivoa ettei korean vaneri ala kupruilla. Ajan kanssahan se selviää, mutta tää on niin mieluinen ja mehevä soittopeli, että ottaisi tosi pahasti päähän jos tämä päättäisi rampautua tai kuolla omia aikojaan. Olisi pakko alkaa katselemaan jotain kallista kepukkaa (ei siksi, että näitä ei enää saisi tai että tämä sen vähempää olisi mehevä, mutta olisi vaikea enää luottaa laatuun, jos skitta ritsahtaa standiin omia aikojaan). | |
hallu: Pannahinen:-( sitten ei voi muuta kuin toivoa ettei korean vaneri ala kupruilla. Ajan kanssahan se selviää, mutta tää on niin mieluinen ja mehevä soittopeli, että ottaisi tosi pahasti päähän jos tämä päättäisi rampautua tai kuolla omia aikojaan. Olisi pakko alkaa katselemaan jotain kallista kepukkaa (ei siksi, että näitä ei enää saisi tai että tämä sen vähempää olisi mehevä, mutta olisi vaikea enää luottaa laatuun, jos skitta ritsahtaa standiin omia aikojaan).
Mulla on ollut joskus pari kappaletta Samickin 335-kopioita. Ja toisessa oli
nimenomaan mainittu vika, eli otelauta kääntyi bodyn kohdalla ylös päin.
Ja molemmissa oli lisäksi sellaista murhetta että otelauta oli niin höttöä ettei
nauhat pysyneet kiinni kunnolla.
Kitara sinänsä oli muuten miellyttävä ja hyvä soittaa. Kaula oli omille nakkisormille mukavan ohut.
Gibson Les Paulin ja Fender Stratocasterin tärkein ero on siinä, että Stratocaster palaa kuumemmalla liekillä, mutta Les Paul palaa pitempään - Hikipedia | |
jarkkok: Mulla on ollut joskus pari kappaletta Samickin 335-kopioita. Ja toisessa oli
nimenomaan mainittu vika, eli otelauta kääntyi bodyn kohdalla ylös päin.
Ja molemmissa oli lisäksi sellaista murhetta että otelauta oli niin höttöä ettei
nauhat pysyneet kiinni kunnolla.
Kitara sinänsä oli muuten miellyttävä ja hyvä soittaa. Kaula oli omille nakkisormille mukavan ohut.
Joo niinhän se on. Aina kaupassa kun katselee ameriikan kitaran ja kiinan kitaran hintaeroa, niin ensimmäisenä ajattelee, että toisen rakentajalla on sosiaaliturva ja se hinta selittyy sillä. Tietenkin siinä hinnassa on muitakin tekijöitä eihän niitä kalliita kitaroita saataisi yhtään kaupaksi jos ne eivät oikeastikin olisi vähän parempia.
Mulla on tuo Samiackin LaSalle ja sen korvaaminen kalliilla kitaralla tuppaa tulemaan vähän tosi kalliiksi. Tuollainen jumbokoppainen saundiblokiton puoliakkari maksaa Gibsonin tekemänä 5-13000 euroa ja amerikan Gretsch menee lähemmäs kymppitonnia. Japanin Gretschin voisi saada kai johonkin kolmeen tonniin ja korean Gretschiä ei kannata ottaa lukuun kun se on käytännössä sama kitara kun tuo samiack ja on itse asiassa Samiacin tehtaiden tuotantoa ja kun se on vielä jokseenkin saman hintainenkin niin en usko sen olevan enää laadullisesti parempi. Ainoa järjelliseltä vaikuttava vaihtoehto voisi olla joku Yamahan puoliakkari joita saa parin tonnin huitteille eli hinta olisi jokseenkin järjellisessä haarukassa ja kitara voisi oikeasti olla jo hiukan parempi. Gibsonin parin tonnin pioliakkarit on kuulemma vaneria, mutta yamahan parin tonnin skitta saattaisi olla jo jopa oikeaa puuta tai ainakin puukantinen.
Olen katsellut maxilta sitä kitaraklubi ohjelmaa, joka on tietysti kaikessa kitaristisessa omahyväisyydessään vähän noloo, mutta siellä on ollut kiinnostavia vieraita joiden juttuja olisi kuunnellut enemmänkin. Ne on vaan vissiin kaikki juontajan kavereita niin tunnelma on joskus vähän vaivaantunut. Oivallsia soittoniekkoja on tietysti mukava katella ja juontaja itsekin on aikamoinen kitarajumala. No on ollut hupaisaa huomata miten ihan ammattijätkätkään ei enää niin paljoa irvistele noita itämaan kitaroita ja monella ne varsinaiset työkalut on sieltä kotoisin. Joka jätkällä pitää olla muutama ameriikan kitara, mutta ei niitä raski kalliita vehkeitä keikalle viedä:-)
Tulevaisuudessa kaikki tavara tehdään aasiassa ja kiinnostava nähdä koska se vapautuu hlpaleimastaan. Muistan että vielä kahdeksankymmentäluvulla japanilaisia kitaroita kateltiin vähän nokan vartta pitkin, mutta nyt on kova juttu jos luuttu on japanissa tehty. Itse olen miettinyt että noihin kalliisiin Gbsoneihin sun muihin verrattuna voisi olla erittäin tyylikäs ja edullinen ratkaisu tilata se soitin joltakin kotimaiselta rakentajalta.
No katellaan, kyllä minä varmasti tulen tänne poraamaan suureen ääneen jos tuo minun rakas lasalle särkyy. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
