Yleistä keskustelua musiikista ›

Björn E. Borg: Netissä on vaikea saada omaperäisempää musiikkia esille. Meillä oli sellainen hyvin melodista ja helposti ymmärrettävää musiikkia esittävä yhtye, ja saimme nettikampanjalla paljon kiitosta ympäri maailman, vaikka biisit oli huonosti soitettu ja äänitetty.
 
Nyt kun meillä on haastavampaa musiikkia esittävä yhtye (joka on taiteellisesti aivan toisella tasolla), niin ei millään tahdo löytyä sellaisia foorumeita, joissa voisi etsiä ystäviä musiikilleen.
 
Johtopäätös: netissä kannattaa markkinoida vain melko simppeliä musaa.
 
Toi nyt pätee kaikkiin muidenkin medioihin ja livetilanteisiinkin. Johtopäätös: maailmassa kannattaa markkinoida vain melko simppeliä musaa.
 
Tai jos ei sit kuitenkaan.

Teijo K.: Toi nyt pätee kaikkiin muidenkin medioihin ja livetilanteisiinkin. Johtopäätös: maailmassa kannattaa markkinoida vain melko simppeliä musaa.
 
Tai jos ei sit kuitenkaan.
 
Minun johtopäätös on kyllä toinen: netissä kannattaa markkinoida erityisen simppeliä musaa, koska tietokoneen ääressä ihmiset eivät viitsi keskittyä yhtään.
 
Marginaalisemman bändin kannattaa keikkailla enemmän, tusinamoskaa saa kaupaksi netissäkin.

Björn E. Borg: Minun johtopäätös on kyllä toinen: netissä kannattaa markkinoida erityisen simppeliä musaa, koska tietokoneen ääressä ihmiset eivät viitsi keskittyä yhtään.
 
Marginaalisemman bändin kannattaa keikkailla enemmän, tusinamoskaa saa kaupaksi netissäkin.
 
Meinaat että kännissä jaksaa keskittyä vaikeempaan musaan paremmin? Noin niinku baarikeikkoja ajatellen. Kyllä mä näkisin että ainoa ero netin ja tosielämän välillä on se, että netissä on vanhempia sukupolvia vähemmän. Mutta alkaa se raja olla kyllä niin korkealla, että sillä ei juuri ole merkitystä enää. Marginaalimusan markkinoiminen on vaikeaa ihan kaikkialla. Netissä on senkin suhteen se etu, että tavoitta vaikkapa koko Suomen progehörhöt kerralla. Ei tarvitse matkustaa heti Ouluun Jyväskylästä.

Björn E. Borg: Minun johtopäätös on kyllä toinen: netissä kannattaa markkinoida erityisen simppeliä musaa, koska tietokoneen ääressä ihmiset eivät viitsi keskittyä yhtään.
 
Marginaalisemman bändin kannattaa keikkailla enemmän, tusinamoskaa saa kaupaksi netissäkin.
 
Mun mielestä kaikkien bändien kannattaa keikkailla enemmän... ja jopa käydä yleisönä keikoilla!

Teijo K.: Meinaat että kännissä jaksaa keskittyä vaikeempaan musaan paremmin? Noin niinku baarikeikkoja ajatellen. Kyllä mä näkisin että ainoa ero netin ja tosielämän välillä on se, että netissä on vanhempia sukupolvia vähemmän. Mutta alkaa se raja olla kyllä niin korkealla, että sillä ei juuri ole merkitystä enää. Marginaalimusan markkinoiminen on vaikeaa ihan kaikkialla. Netissä on senkin suhteen se etu, että tavoitta vaikkapa koko Suomen progehörhöt kerralla. Ei tarvitse matkustaa heti Ouluun Jyväskylästä.
 
Missä ne progehörhöt muuten on?
 
En tiedä liittyykö tuo sukupolviin, mutta se meidän "kaupallinen" hanke oli aikuisempaa, uusi projekti taas melua ja pomppimista.
 
Tjaa, toisaalta en nyt tän yhden casen perusteella voi vetää mitään johtopäätöksiä.
 
Siinä oli varmaan muitakin tekijöitä.

Björn E. Borg: Missä ne progehörhöt muuten on?
 
Mie oon täällä Jyväskylässä. Samanmielisiä kavereita on varmaan kymmenisen kappaletta.
 
Kyllä mie soitan simppeliäkin musaa, ja minusta monimutkainen ei tarkoita samaa kuin taiteellisesti korkeatasoinen. Hyvää kamaa on monimutkaista ja yksinkertaista.
 
En tiedä liittyykö tuo sukupolviin, mutta se meidän "kaupallinen" hanke oli aikuisempaa, uusi projekti taas melua ja pomppimista.
 
Tjaa, toisaalta en nyt tän yhden casen perusteella voi vetää mitään johtopäätöksiä.
 
Siinä oli varmaan muitakin tekijöitä.
 
Bonham: samaa mieltä. Ei liity musatyyliin mitenkään toi homma. Mun mielestä.

Nettimarkkinointi on niin sou lääst year.

Bonham: Mun mielestä kaikkien bändien kannattaa keikkailla enemmän...
 
Tämä on kyllä täysin totta. Mitä enemmän, sitä parempi. Ja keikkailu ei tietenkään sodi mitenkään nettipromootiota vastaan tai ole siitä pois. Netin bändisivustoille on kuitenkin niin helppo kirjautua, eikä niiden ylläpitokaan vie kauheasti aikaa, etteikö se kannattaisi.
 
Monet tuntuvat valittavan, että kaikilla on Myspace jne. Mitä väliä sillä on vaikka siellä on kaikki? Parempi, että oma bändi on esillä niin monessa paikassa kuin mahdollista. Aina on mahdollista, että joku löytää sen vaikka vahingossa.
 
Paljon keikkoja yhdistettynä laajaan nettipromootioon tuottaa todennäköisesti enemmän tulosta kuin kumpikaan yksinään.

konehes: Tämä on kyllä täysin totta. Mitä enemmän, sitä parempi. Ja keikkailu ei tietenkään sodi mitenkään nettipromootiota vastaan tai ole siitä pois. Netin bändisivustoille on kuitenkin niin helppo kirjautua, eikä niiden ylläpitokaan vie kauheasti aikaa, etteikö se kannattaisi.
 
Monet tuntuvat valittavan, että kaikilla on Myspace jne. Mitä väliä sillä on vaikka siellä on kaikki? Parempi, että oma bändi on esillä niin monessa paikassa kuin mahdollista. Aina on mahdollista, että joku löytää sen vaikka vahingossa.
 
Paljon keikkoja yhdistettynä laajaan nettipromootioon tuottaa todennäköisesti enemmän tulosta kuin kumpikaan yksinään.
 
En minäkään missään tapauksessa Myspacea promielessä huonona pidä, kun kaikki tällä hetkellä bändejä sen kautta etsii ja kyllä oma bändinikin sieltä toki löytyy. Itse en vaan jaksa siitä palvelusta yhtään innostua ja sieltä mitään kuunnella. Varmaan jää monia hyviä bändejä sen takia löytämättä, mutta toisaalta niitä löytää jatkuvalla syötöllä ilman Myspaceakin, että siinä mielessä ihan sama. Mut äänenlaatua enemmän siinä kyrsii kyllä se, että on sitä kaiken maailman flash-kikkaretta ja koko sivun täyttäviä bannereita ja ylipäätään sitä, että siellä se taso tuntuu olevan yhtä huono, kun bändien kotisivuillakin. Biisit on helposti kuunneltavissa, mutta mitään muuta infoa ei tunnu kovin fiksusta löytyvän, kun ne sivut on niin perkeleen sekavia.

Teijo K.: Toi nyt pätee kaikkiin muidenkin medioihin ja livetilanteisiinkin. Johtopäätös: maailmassa kannattaa markkinoida vain melko simppeliä musaa.
 
Tai jos ei sit kuitenkaan.
 
Onko kellään tietoa, onko Suomessa koskaan markkinoitu tosissaan ja isolla rahalla taiteellisesti korkeatasoista musiikkia? Ei sillä, etteikö hyviä bändejä tähän tarkoitukseen olisi haitaksi asti tyrkyllä.
 
Ihminen on vaan sellainen, että se oppii tykkäämään musiikista, jota kuulee riittävän kauan. Tämän vuoksi jengi kuuntelee kaupallisia radiokanavia: siellä on heti korville jotain tuttua ja turvallista. Sen sijaan sama kuuntelija vaihtaa aika pian kanavaa, jos radiosta pölähtää yllättäen vaikkapa Jukka Ruohomäen Viiltoja.

vasili: Tämän vuoksi jengi kuuntelee kaupallisia radiokanavia: siellä on heti korville jotain tuttua ja turvallista
 
voihan se yks syy olla. Uuden musiikin etsiminen saattaa myös olla monelle vaan jotain "liikaa aikaavievää puuhaa" ja mahdollista taiteellisen tasapäistymisen seurausta. Vähän niiko massa olis kompressoitu , tavallaan. Peruskuluttaja kangistuu kaavaansa melko nopeeta, eikä intohimoa uusien taiteenlajien perään edes synny koska roikutaan siinä normissa kiinni, onhan se jotakin tuttua ja turvallista =P
 
Ja sitten on vielä makuasiatkin, joistahan kuulemaan mukaan ei sovi kiistellä Hah ;)
 
Kuinkahan moni muusikko/musiikinharrastaja muuten intohimoisesti kuuntelee radiota?
Ei hitto, ei kyl pysty :D siis autossa tms. menee radiot ihan ok, mutta ei himassa jaksa.
Ko voi pistää vaikka sen ja tän levyn soimaan sensijaan, tai surffata uutta musaa, ihan Itse ja oman maun mukaan. Tosin joskus bongaa radiostakin hienoja juttuja, jos sattuu oikeeseen aikaan kuuntelee Hoho.
 
Peruskuluttajalle se valmis lautanen on useasti (ellei aina) parempi kuin itse tehty. Onhan se helpompi vastaanottaa. Siihen lienee useat radiokanavatkin perustaavat

Ai että kannattaa keikkailla paljon? No totta helvetissä kannattaa jos niitä keikkoja vain jotenkin onnistuu saamaan!
 
Ikävä kyllä omaa vaihtoehtoista musiikkia soittavalle, tuntemattomalle pändille keikkojen saaminen ei vaan ole mikään pala kakkua näinä päivinä. Kirjettä ja promopakettia postitellaan kaikkialle, sähköposti laulaa kuin viimeistä päivää ja puhelinlangat on kuumina, mut eipä vaan keikkaa tipu paljon paskaakaan. Tarjontaa (pändejä) on liikaa ja rokkiklubeja liian vähän. Keikkatienesteistä on turha edes haaveilla, mutta se ei ainakaan meitä haittaa kunhan vaan edes pääsisi soittamaan niitä keikkoja.
 
Jos vaan tietäisin että kenen persettä tässä pitäis nuolla keikkoja saadakseen, niin kieli ois välittömästi ojossa!

konehes: Paljon keikkoja yhdistettynä laajaan nettipromootioon tuottaa todennäköisesti enemmän tulosta kuin kumpikaan yksinään.
 
Tää ei kyllä oikein natsaa ainakaan meidän tapauksessa:
 
keikoilla ja nettisivuilla haetaan ihan eri yleisöjä.
 
Kyllä tämmöisen pienen marginaalityylin bändi hyödyntää netin maailmanlaajuista luonnetta ja keikkailu tapahtuu lähituntumalla.
 
Nää on kaksi eri strategiaa, joissa tavoitteet on ihan eri.

Nää on kaksi eri strategiaa, joissa tavoitteet on ihan eri.
 
Mä taas ajattelen bändihommaa kokonaisuutena, jossa kaikki osaset on tärkeitä. Nettipromootiolla saadaan bändiä esille ja ihmisten tietoisuuteen sekä musiikkia helposti kuultaville. Tällä tavalla taas saadaan ehkä houkuteltua jengiä keikoille. Ja keikat taas saavat ihmisiä kiinnostumaan enemmän bändistä jne.
 
Keikat myös voivat lisätä bändin musan kuuntelua netissä. Ainakin oman bändin kohdalla olen huomannut, että keikkojen alla ja etenkin keikkapäivinä Myspace-sivujen kävijämäärä on huomattavasti suurempi kuin muulloin. Suurin osa näistä on tietysti sellaisia, jotka on nähneet keikkailmoituksen Facebookissa, kadulla tai lehdessä ja käyvät tarkastamassa bändin. Tavallaan se keikka on kuitenkin houkutellut ne sinne sivuille.
 
Eli kaikki osaset tukevat toisiaan. Paitsi jos ne nettisivut on huonosti tehdyt ja luotaantyöntävät tai bändi on surkea keikalla.

Teijo K.: Mikä nyt sit on taiteellisesti korkeatasoista? Jokaisen oma bändi omasta mielestä tietty mutta noin muuten?
 
Klasaria, oopperaa ja operettiahan tietty mainostetaan kovasti, mutta eihän niitäkään kaikki pidä korkeatasoisena. 1970-luvulla progen ollessa kova sana, niitä kai manostettiin aika paljon, mutta kai sekin on punkkarien mielestä tekotaiteellista paskaa. Jne.
 
No, en nyt ota tähän varsinaisesti kantaa. Mutta sanottakoon nyt, että on olemassa kriteeterejä, joilla musiikki pystytään akateemisesti määrittämään taiteelliselta tasoltaa enemmän tai vähemmän korkeatasoiseksi.
 
Klasaripuoli pyörii käsittääkseni täysin valtion ja muiden tahojen suosiollisen avustuksen varassa, mutta itse en ainakaan ole kokenut, että sitä oltaisiin niin erityisen voimakkaasti markkinoitu ihmisille. Mun mielestä todella isolla rahalla markkinointi on sellaista, jolta harva pystyy välttymään. Suomessa tällaista on harrastettu lähinnä, yllätysyllätys, listapoppi- ja iskelmämusiikin saralla. Ja myyntilukemat on sen mukaisia.
 
Mitä tulee 1970-lukuun, niin tarjonnan määrä on kotimaassa - ja muuallakin - ollut tuolloin aivan eri luokkaa. Pelkkä tieto siitä, että joku oli tehnyt levyn Love Recordsille riitti herättämään porukan kiinnostuksen.

vasili: No, en nyt ota tähän varsinaisesti kantaa. Mutta sanottakoon nyt, että on olemassa kriteeterejä, joilla musiikki pystytään akateemisesti määrittämään taiteelliselta tasoltaa enemmän tai vähemmän korkeatasoiseksi.
 
Toki, mutta ei niitä ole pakko kenenkään uskoa. Loppujen lopuksi jokainen määrittelee ton itse.
 
Klasaripuoli pyörii käsittääkseni täysin valtion ja muiden tahojen suosiollisen avustuksen varassa, mutta itse en ainakaan ole kokenut, että sitä oltaisiin niin erityisen voimakkaasti markkinoitu ihmisille. Mun mielestä todella isolla rahalla markkinointi on sellaista, jolta harva pystyy välttymään. Suomessa tällaista on harrastettu lähinnä, yllätysyllätys, listapoppi- ja iskelmämusiikin saralla. Ja myyntilukemat on sen mukaisia.
 
Vaikeehan tota klasaritarjontaa on vältellä jos Yle ykköstä kuuntelee ja katselee. Toisaalta kun en pahemmin listaradioita kuuntele tai mtv/nelonen -osastoa katsele, niin aika hyvin on saanut olla rauhassa listapoppi ja iskelmämainonnalta. Kadunvarsimainonnassa näkyy mun mielestä kohtuuhyvin. Taannoinen Classic FM tietty oli yksi tekijä. Vai vieläkö se on olemassa? Jotenkin alkoi se tarjonta puuduttamaan ja loppui melko pikaseen kuunteleminen.
 
Mitä tulee 1970-lukuun, niin tarjonnan määrä on kotimaassa - ja muuallakin - ollut tuolloin aivan eri luokkaa. Pelkkä tieto siitä, että joku oli tehnyt levyn Love Recordsille riitti herättämään porukan kiinnostuksen.
 
Mulla on jotain vanhoja nuorisolehtiä ja kyllä niissä noita jonkun verran mainostetaankin.

Odotan sitä päivää, kun a) kaikkea musiikkia promottaisiin tasapuolisesti (esim. levy-yhtiöiden toimesta, palstatilana, radiomainoksina, jne) tai b) mitään musiikkia ei promottaisi muuten kuin myspacejen ja bändin itse jakamien flyereiden muodossa.
 
Tai ei sitten siinäkään muodossa. olis vain Banditrekisteri.fi ja sieltä pitäis valkata genren mukaan. Olis pölinää, prkl.

konehes: Mä taas ajattelen bändihommaa kokonaisuutena, jossa kaikki osaset on tärkeitä. Nettipromootiolla saadaan bändiä esille ja ihmisten tietoisuuteen sekä musiikkia helposti kuultaville. Tällä tavalla taas saadaan ehkä houkuteltua jengiä keikoille. Ja keikat taas saavat ihmisiä kiinnostumaan enemmän bändistä jne.
 
Keikat myös voivat lisätä bändin musan kuuntelua netissä. Ainakin oman bändin kohdalla olen huomannut, että keikkojen alla ja etenkin keikkapäivinä Myspace-sivujen kävijämäärä on huomattavasti suurempi kuin muulloin. Suurin osa näistä on tietysti sellaisia, jotka on nähneet keikkailmoituksen Facebookissa, kadulla tai lehdessä ja käyvät tarkastamassa bändin. Tavallaan se keikka on kuitenkin houkutellut ne sinne sivuille.
 
Eli kaikki osaset tukevat toisiaan. Paitsi jos ne nettisivut on huonosti tehdyt ja luotaantyöntävät tai bändi on surkea keikalla.
 
No ehkä sulla on astetta ammattimaisemmalla tasolla tuo bänditouhu. Meillä "markkinointi" tarkoittaa sitä että me soitetaan kavereille ja sanotaan että "meillä on keikka silloin ja silloin siellä ja siellä ja jos et ite tuu paikalle niin me tuodaan sut säkissä".

Björn E. Borg: No ehkä sulla on astetta ammattimaisemmalla tasolla tuo bänditouhu. Meillä "markkinointi" tarkoittaa sitä että me soitetaan kavereille ja sanotaan että "meillä on keikka silloin ja silloin siellä ja siellä ja jos et ite tuu paikalle niin me tuodaan sut säkissä".
 
Ei nyt sentään, tuntematon demobändi ollaan. Yritämme vain parhaamme mukaan hyödyntää kaikki olemassa olevat kanavat ja tehdä se mitä tehtävissä on. Ei sen kummempaa.