molder:
Alle 40hz jos leikataan kokonaan niin katoaa 7 alinta kosketinta pianosta ja basson D-vire(=36hz) .( ja H-vire jne.)
Jokaisella äänellä on tietty harmoniset kerrannaiset jotka väräjävät sitten perustaajuuden kanssa.
Jos näin on, ei noita basson vireitä tai pianon koskettimia kannata käyttää missään kaupallisessa äänitteessä. Nuo taajuudet toistuvat harvalla musiikin harrastajalla, saati normaalilla kuluttajalla. |
On semmoinenkin ilmiö että ihminen hahmottaa äänen sävelkorkeuden myös pelkän yläsävelsarjan perusteella, vaikka perustaajuus puuttuisi. Tein tästä kerran ääninäytteenkin tänne, vuosia sitten. Eli se että matalia leikataan pois ei tarkoita että siellä soivat bassot ja pianot eivät kuuluisi ollenkaan. huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta |
Klezberg: On semmoinenkin ilmiö että ihminen hahmottaa äänen sävelkorkeuden myös pelkän yläsävelsarjan perusteella, vaikka perustaajuus puuttuisi. Tein tästä kerran ääninäytteenkin tänne, vuosia sitten. Eli se että matalia leikataan pois ei tarkoita että siellä soivat bassot ja pianot eivät kuuluisi ollenkaan.
No kääntäisin asian sitten näin: jos se basso-perustaajuus puuttuu jo lähtökohtaisesti ( huonon äänilähteen tai äänityksen tms. takia?) , niin ei sitä yläsävelsarjaakaan sinne muodostu. :) "The SOUND of VOLUME" |
molder: No kääntäisin asian sitten näin: jos se basso-perustaajuus puuttuu jo lähtökohtaisesti ( huonon äänilähteen tai äänityksen tms. takia?) , niin ei sitä yläsävelsarjaakaan sinne muodostu. :)
Häh? Ylä-äänisarjahan muodostuu jo soittimessa, ja tulee mukaan äänitykseen vaikka matalat leikkautuisivat äänitettäessä tai myöhemmin. Semmoista bassoa tai pianoa en tiedä mistä ylä-äänisarja puuttuisi. huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta |
Klezberg: Häh? Ylä-äänisarjahan muodostuu jo soittimessa, ja tulee mukaan äänitykseen vaikka matalat leikkautuisivat äänitettäessä tai myöhemmin. Semmoista bassoa tai pianoa en tiedä mistä ylä-äänisarja puuttuisi.
Harley-Bentonin akustinen nauhaton basso ala-C vireessä paksuilla nylonkielillä! Et varmana löydä ylä-äänisarjaa vaikka kuinka kaivelisit :) On meinaan tumppu ja on kokeiltu.
No joo oli aika töksästi sanottu meikäläiseltä toi, että katoaa pianosta äänet jos alle 60hz leikkaa, myönnetään. Pianossa varsinkin muodostuu juuri niitä yläsarjoja hyvinkin runsaasti alarekisterissä ; kieltämättä. Tuossa on vieressä vielä oikea pianokin...ehkä pitäis opetella soittamaan sitä ennenkö puhuu mitään ; varsinkaan pianon taajuuksista :) "The SOUND of VOLUME" |
Jos äänitteessä on tärkeää tavaraa alle (noin) 35-40 herzissä, niin sen miksauksessa ja koti"masteroinnissa" tarvitaan kyllä akustoidut tilat ja huippuvehkeet. Jos alle 60 Hz alueen sössii, niin tuote on helposti lähes kuuntelukelvoton. Kotiäänittelyä aloittelevan kannattaisi opetella perusasiat aika keskitietä kulkien, ja mennä "ekstremeen", kun taidot karttuvat.
Yksi asia helposti unohdetaan:
Jos, kuten usein tehdään, laitetaan High Pass-filsu jonnekin 40-45 Hz kieppeille, ei se suinkaan tarkoita sitä, että kaikki sen alapuolelta häviää, vaan tulos johtuu käyrän jyrkkyydestä. Aniharvoilla EQ:lla edes voi tehdä pystysuoran leikkauksen.
Olen lukenut useita Hip-Hoppia ja vastaavia tyylisuuntia tekevien tuottajien haastatteluja, joissa he kertovat käyttävänsä HP:tä 40-50 Hz:n tienoilla. Sopivan loivalla käyrällä matalaa jää jäljelle sopivasti jotta niitä voidaan korostaa sitten kunkin tanssihallin vehkeillä tilaan sopivasti, mutta soundi on silti tymäkkä heikommissakin vehkeissä.
Ja sitten vielä... Isot pojat tekevät hyvin usein miksaukset erikseen CD:tä, radiota (radioasemille lähetetään radioversio, tai single miksataan eri tavalla kuin CD-albumi) ja DVD:tä varten. Radiokanavat kompressoivat signaalia, joten kovin litistetty raita voi mennä aivan piloille, DVD:tä soitetaan kotiteatterilaitteiden kanssa, ja niissä on enemmän botnea ja dynamiikkaa, CD:t soivat milloin missäkin, joten niiden soundi on konservatiivisempi,( ja MP3 sitten siitä vielä pari porrasta huonompi).
Helpointa ero on huomata kuuntelemalla (hyvillä vehkeillä) vaikka jonkun leffan tunnari DVD:ltä ja soundtrack CD:ltä. Eron selvyys riippuu tietysti paljonkin tyylilajista.
Ja itse kysymykseen: Jos kuuntelet sitä bassoraitaa muualla, niin ovatko volyymiheittelyt yhtä suuria. Jos kuulokkeesi eivät ole monitorointiin sopivat, on ihan mahdollista, että niiden toistokäyrän puutteet korostavat virheitä.
Yleisesti: Kompressointi ja soittotekniikan hiominen ovat lääkkeitä ongelmaasi. Bassoa voi kompuroida aika kovastikin, ilman että se kärsii. Asus P5B, E6600 Core 2, E-MU 1820, 2 G RAM, GF 7300
Keski-ikäisellä amatöörillä on se etu, että edessä olevia turhautumisen vuosia on vähemmän. |
Kailis
vanaha kettu
Klezberg
molder
Ziggy Bubba
Kurb
Kalmo