Bassot ›

No voi vittu, jos vielä trollauksesta syytätte.
 
Kyllä minä kampasuodinilmiön, vastamelukuulokkeet ja nuo linkkien jutut tiedän.
 
Se mitä tässä tarkoitan, on se, että ääni on aaltoliikettä, jonka suunta on sama kuin aallon etenimisliike. Nuo linkkien jutut toimivat poikittaisella aaltoliikkeellä. Eli silloin, kun värähtely tapahtuu poikittain aallon etenemisuuntaan. Esim. veden pinta ja valo. Vaden pinnassa vesi liikkuu ylösalaisin, vaikka aalto menee pintaa pitkin. Siksi kaksi aaltoa kohdatessaan ei kumoakaan toisiaan.
 
Mutta kun äänessä ilma liikkuu edestakaisin saman suuntaisesti, kuin ääniaalto. Näemmä aika hankala selittää tämä asia.
 
Jos kaksi vesiaaltoa tulevat vastakkaisista suunnissa samassa vaiheessa, liikuttavat ne aaltojen törmäyskohdassa molemmat vettä ylösäin (tai alaspäin). Niinpä ne vahvistavat toisiaan.
 
Jos kaksi ääniaaltoa tulevat vastakkaisista suunnista samassa vaiheessa, liikuttavat ne aaltojen törmäyskohdassa molemmat ilmaa eteenpäin. Mutta, eteenpäin ei olekaan tässä tapauksessa mikään universaali suunta, kuten ylöspäin vesiaaltoesimerkissä. Toisen aallon eteenpäin on toisen aallon taaksepäin. Niinpä ne kumoavat.
 
Jos kaksi ääniaaltoa tulevat samasta suunnasta, ne käyttäytyvät kuin vesiaallot. Kaksi ääniaaltoa vastakkaisista suunnista on sama kuin kaksi vesiaaltoa vastavaiheessa, vaikka aaltojen lähteet (esim. kajarit) ovatkin samassa vaiheessa.

Itseasiassa nyt kun mietin, niin hokasin jotain.
 
Kun ne ääniaallot kohtaa vastakkaisista suunnista tullessaan, niin kyllähän se aalto siinä törmäyskohdassa vahvistuu, jos ääntä ajatellaan ilmanpaineneen vaihteluna. Eli siinä törmäyskohdassa ilmanaine kyllä kohoaa, eikä aallot siinä mielessä kumoa toisiaan, että ilmanpaine ei törmäyskohdassa muuttuisi.
 
Jos (kuten itse asiaa ajattelin) ääni nähdään ilmahiukkasten poikkeamisena vakiopaikastaan, niin siinä mielessä ääniaallot kumoavat toisensa. Eli törmäyskohdassa paine kasvaa, mutta koska törmäyskohdan molemmilla puolilla on saman verran ylipainetta, ei ilma törmäyskohdassa liiku mihinkään.
 
Sikäli se on sama onko siinä törmäyskohdassa seinää vai ei.

jopasoli: Itseasiassa nyt kun mietin, niin hokasin jotain.
 
Kun ne ääniaallot kohtaa vastakkaisista suunnista tullessaan, niin kyllähän se aalto siinä törmäyskohdassa vahvistuu, jos ääntä ajatellaan ilmanpaineneen vaihteluna. Eli siinä törmäyskohdassa ilmanaine kyllä kohoaa, eikä aallot siinä mielessä kumoa toisiaan, että ilmanpaine ei törmäyskohdassa muuttuisi.
 
Jos (kuten itse asiaa ajattelin) ääni nähdään ilmahiukkasten poikkeamisena vakiopaikastaan, niin siinä mielessä ääniaallot kumoavat toisensa. Eli törmäyskohdassa paine kasvaa, mutta koska törmäyskohdan molemmilla puolilla on saman verran ylipainetta, ei ilma törmäyskohdassa liiku mihinkään.
 
Sikäli se on sama onko siinä törmäyskohdassa seinää vai ei.
 
No ei ole ihan sama koska ääniaalto etenee toisen läpi muutumattomana ja heijastelee kaiuttimen sisäpinnoista sekä aiheuttaa kaiuttimen rakenteessa värähtelyä (koteloresonanssia). Toki jos ajatellaan että tilanne on 100% symmetrinen ja väliseinä heijastaa ääniaallon takaisin muuttumattomana, sekä kaiutinkotelo on täysin resonoimaton niin asia on yksittäistä kaiutinta tarkasteltuna fysikaalisesti sama. Tosielämässä asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen.

hollstro: No ei ole ihan sama koska ääniaalto etenee toisen läpi muutumattomana ja heijastelee kaiuttimen sisäpinnoista sekä aiheuttaa kaiuttimen rakenteessa värähtelyä (koteloresonanssia). Toki jos ajatellaan että tilanne on 100% symmetrinen ja väliseinä heijastaa ääniaallon takaisin muuttumattomana, sekä kaiutinkotelo on täysin resonoimaton niin asia on yksittäistä kaiutinta tarkasteltuna fysikaalisesti sama. Tosielämässä asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen.
 
Käytännössä hommat ei useinkaan mene järjen mukaan, joten tää kajarihommakin varmaan kyllä voi jotenkin mystisesti toimia tuota periaatetta vastaan. Mutta joo kyllähän sen äänen saa melkein mistä vaan pömpelistä ulos, ei näillä teorioilla ole niin väliä näissä jutuissa. Enemmänkin on kyse siitä, että on mukava järkeillä juttuja ihan teoriatasolla, vähän kuin harrastuksen vuoks. Sam juttu kuin putkivahvarin rakentaminen: Ei välttämättä kannata, mutta hauskaa puuhaa.