Tanssimusiikki ›

levesinet: "Kiinteämittaisen tietueen pituuden on oltava 80 merkkiä."
http://www.taxation.fi/nc/doc/download.asp?id=6661;107178
 
80-sarakkeinen reikäkortti valeasussa. ;)
 
Juuri tätä ... dokumentissa kohta 5, 49-80 varalla ...

Pete V.:Reikäkortteihin oli lävistetty kyllä paljon muitakin tietoja, reikäkortissa oli 80 saraketta ja kortteja saattoi olla useitakin aina yhdelle vaikkapa 10-16 merkin mittaiselle tunnisteelle, siis ihmiselle, tavaralle, asiakirjalle, tapahtumalle tms.
 
Olihan niissä lukuisia muitakin tietoja mutta jos halusit jonkun jakauman esille, sun piti joka jakaumaa varten tehdä uusi lajittelu.
Et taida oikein olla perehtynyt aiheeseen?

Oliko se kantalukulajittelua? EDIT: Varmaan oli, jos se oli IBM:n laite.

Pete V.:Olin kesätöissä v. 1965 reikäkorttioperaattorina, tämä laitekanta oli siis kyllä jo hiljalleen väistymässä uusien tietokoneiden tieltä, ja niiden koneiden "ohjelmointi" suoritettiin pienemmille tai suuremmille ohjelmakytkint...
 
En ole ohjelmoinut kuin GW-Basic:lla (jonka unohdit listastasi?) ja Visual-Basic:lla, mutta olen käyttänyt reikänauhatietokonetta 70-luvulla. Kone oli huoneen kokoinen ja nimeltään Nova. Pelasin nimittäin shakkia sen kanssa :)
 
ps. Päivitin Bios:n. Tuli hiki pintaan kun sen jälkeinen käynnistys takkusi.

baron: Olihan niissä lukuisia muitakin tietoja mutta jos halusit jonkun jakauman esille, sun piti joka jakaumaa varten tehdä uusi lajittelu.
Et taida oikein olla perehtynyt aiheeseen?
 
No, juu, jos olin sillon 3 kk niissä "oikeissa töissä" ja tein kymmeniä eri kriteerien mukaisia lajitteluja lukuisille jopa satojen laatikoiden "tietokannoille", niin eiköhän se asia tullut sitten jo ihan perusteellisesti käytyä läpi, ml. kytkintaulujen ohjelmointi ...

levesinet: Oliko se kantalukulajittelua? EDIT: Varmaan oli, jos se oli IBM:n laite.
 
OK, nämä laitteistot olivat silloin IBM:n monopolia, ehkä jossain nurkassa oli joku muukin erikoisuus ...
 
Mutta, nyt ei ihan muistu mieleen termi "kantalukulajittelu", on siinä ehkä jotain tuttua ...

Baryton-B: En ole ohjelmoinut kuin GW-Basic:lla (jonka unohdit listastasi?) ja Visual-Basic:lla, mutta olen käyttänyt reikänauhatietokonetta 70-luvulla. Kone oli huoneen kokoinen ja nimeltään Nova. Pelasin nimittäin shakkia sen kanssa :)
 
ps. Päivitin Bios:n. Tuli hiki pintaan kun sen jälkeinen käynnistys takkusi.
 
OK, niputin kaikki eri Basic'it yhteen mainintaan ...
 
Reikänauha oli käytössä mm. siinä TKK:n matemaattisessa Elliot 803 koneessa, johon tein ensimmäisen ohjelmani jollain "ohjelmointikielellä" v. 1964, mutta pitkään myös kaupallisissa koneissa, esim. Datasaab D22:ssa vielä varmaan joskus 1970-luvun lopulla, IBM -koneissa oli aina vaan ainoastaan reikäkortteja.
 
Juu, BIOS -päivityksissä kyllä aina kylmää, varmaan sata tullut tehtyä, mutta ei ole sattunut pahasti enää joskus sitten v. 2003 jälkeen, kun kerran yhden, onneksi vanhan emolevyn päivitys jämähti jumiin, ja piti sanoa emolevylle good-bye! Hain sitten tilalle käytettyjen kaupasta vastaavan muutamalla kympillä, mutta kaupassa käynti, koneen purku ja uudelleenkokoaminen vei kyllä jokusen tunnin ...

Pete V.: Reikänauha oli käytössä mm. siinä TKK:n matemaattisessa Elliot 803 koneessa, johon tein ensimmäisen ohjelmani jollain "ohjelmointikielellä"
 
Kohtalaisen ankea käyttöliittymä siinä koneessa. Jos ohjelmalle piti antaa ajon aikana käsin joku luku, niin se piti itse koodata biteiksi ja painella vastaavat nappulat alas.
 
Koneen "käyttöjärjestelmä" oli pari isoa kiekollista reikänauhaa, jotka sille piti syöttää käynnistyksen yhteydessä. Luettu nauha soljui muovisaaviin, josta tarmokkaat operaattorit sen taas kelasivat takaisin kiekon muotoon. Elämän suuria mysteerejä on ollut se, että en kertaakaan nähnyt nauhaa solmussa vaikka bändileikeissä viiden metrin audiokaapeli kerää itseensä vähintään kaksi solmua illassa.

Pete V.: OK, komppaan, ja, tietysti vähän käytettävistä ohjelmista riippuu minkä verran muistia tarvitaan ja pystyy edes hyödyntämään. Tutkailuillani olen päätynyt siihen, että XP:ssä 512MB on kyllä niukka, 768 aika OK, mutta 1GB tasolle tuskin edes koskaan noustaan, mutta siinä on sitten kyllä hyvin pelivaraa.
 
Pidätän henkeäni jännityksestä kun duunaat esim. jollain musaohjelmalla joka lataa RAM muistiin 2 gigaa tiedostoja, kuinka teet sen tuolla gigan muistilla :o

Mulla on tuossa läppärin d-asemassa dvd:llinen tavaraa. Miten saan sen kopioitua toiselle dvd:lle?
 
Mulle tietotekniikka on mystiikkaa.

Ukko: Pidätän henkeäni jännityksestä kun duunaat esim. jollain musaohjelmalla joka lataa RAM muistiin 2 gigaa tiedostoja, kuinka teet sen tuolla gigan muistilla :o
 
OK, niinkuin tuossa jossain totesinkin, niin en niinkään ole tekemisissä musa- tms. ohjelmien kanssa, vaan lähinnä toimistokäyttöisten koneiden kanssa ...
 
Ja, muistelen tuossa erästä studiotapausta, jossa oli 1GB muistia ja siellä tehtiin mm. big band äänityksiä 24 raidalle yhtäaikaa äänittäen, nikottelematta, eikä muistin käyttö vieläkään yltänyt 1GB saakka, kummallista ... OK, siellä oli kyllä viimeisen päälle pro 3x8ch. 96k äänikortit, huippunopeat levyt jne. ...

marpula: Kohtalaisen ankea käyttöliittymä siinä koneessa. Jos ohjelmalle piti antaa ajon aikana käsin joku luku, niin se piti itse koodata biteiksi ja painella vastaavat nappulat alas.
 
Koneen "käyttöjärjestelmä" oli pari isoa kiekollista reikänauhaa, jotka sille piti syöttää käynnistyksen yhteydessä. Luettu nauha soljui muovisaaviin, josta tarmokkaat operaattorit sen taas kelasivat takaisin kiekon muotoon. Elämän suuria mysteerejä on ollut se, että en kertaakaan nähnyt nauhaa solmussa vaikka bändileikeissä viiden metrin audiokaapeli kerää itseensä vähintään kaksi solmua illassa.
 
Jopas osui mieliin nostalgiaa 46 v. takaa! Etpä taida sinä sitten ihan 50 v. neito enää ollakkaan ...

walttoni: Mulla on tuossa läppärin d-asemassa dvd:llinen tavaraa. Miten saan sen kopioitua toiselle dvd:lle?
 
Mulle tietotekniikka on mystiikkaa.
 
Ei tarvitse olla mikään nero näissä asioissa, mutta kyllä se auttaa:
 
http://www.filehippo.com/download_nero_lite/

walttoni: Mulla on tuossa läppärin d-asemassa dvd:llinen tavaraa. Miten saan sen kopioitua toiselle dvd:lle?
 
Mulle tietotekniikka on mystiikkaa.
 
Osta ulkoinen usb-kovalevy, maksaa alta satkun, esim tuo, 500 Gigaa tilaa, tai sitten usb-muistitikku, ei maksa niinkään paljoa.
 
http://www.pixmania.com/fi/fi/29977 … mega/kannettava-ulkoinen-koval.html

walttoni: Mulla on tuossa läppärin d-asemassa dvd:llinen tavaraa. Miten saan sen kopioitua toiselle dvd:lle?
 
Mulle tietotekniikka on mystiikkaa.
 
OK, DVD-poltto-ohjelmalla, esim. Nero, mutta on niitä muitakin, kertokoon joku joka on muita enemmän käyttänyt. Pitää vaan ensin ladata netistä, ja maksulliset ostaa, ja siitä se sitten kokeilemalla lähtee liikkeelle, onnea vaan!
 
DVD-levyt, tai itse asiassa koko prosessi, ovat kyllä joskus aika "herkkiä" ja saattavat joutua tallennusvirheeseen kesken kaiken, jolloin levyllä saa heittää vesilintua ja aloittaa alusta toisella ...

WanhaWetäjä: Osta ulkoinen usb-kovalevy, maksaa alta satkun, esim tuo, 500 Gigaa tilaa, tai sitten usb-muistitikku, ei maksa niinkään paljoa.
 
http://www.pixmania.com/fi/fi/29977 … mega/kannettava-ulkoinen-koval.html
 
Niin, tietysti riippuu siitä mihin tarkoitukseen kyseistä aineistoa pitäisi käyttää ... jos on pelkää talteen/arkistoon laittoa, niin vaikka tuo kovalevy/tikku tai sitten DVD:lle poltto, mutta jos haluaa kopioida esim. videon/filmin DVD:lle niin se pitää polttaa ao. ohjelmalla juuri siihen tarkoitetulla rutiinilla.

Pete V.: Niin, tietysti riippuu siitä mihin tarkoitukseen kyseistä aineistoa pitäisi käyttää ... jos on pelkää talteen/arkistoon laittoa, niin vaikka tuo kovalevy/tikku tai sitten DVD:lle poltto, mutta jos haluaa kopioida esim. videon/filmin DVD:lle niin se pitää polttaa ao. ohjelmalla juuri siihen tarkoitetulla rutiinilla.
 
Niin joo, luin huolimattomasti kyssärin enkä ymmärtänyt lukemaani, eikös myös noissa PuuCee -koneissa ole joku poltto-ohjelma jo oletuksena ja vakiona? Just joku Nero tms? Mulla tuli aikanaan PuuCeen kylkiäisinä just tuo Nero.Eli DVD:ltä koneelle ja uutta polttamaan?
 
No enivei, mä elän (onneksi) Mac-maailmassa jo neljättä vuotta, eli tietotekniikkaongelmat virus yms ongelmineen ovat mulle taaksejäänyttä elämää, kaikki toimii periaattella plug&play, nice!
Löytyy poltto-ohjelmaa moneen lähtöön, mm Toast 9 Titanium, + mulla on ulkoinen siirrettävä levy Macissa, se on osoittautunut erittäin hyväksi hankinnaksi nimenomaan matkakäytössä läppärin kera. Ja jos läppärin kovalevy rupee täyttyyn, ulkoselle voi siirtää tavaraa kuin myös käyttää sitä varmuuskopiointiin.

Pete V.: OK, niinkuin tuossa jossain totesinkin, niin en niinkään ole tekemisissä musa- tms. ohjelmien kanssa, vaan lähinnä toimistokäyttöisten koneiden kanssa ...
 
Ja, muistelen tuossa erästä studiotapausta, jossa oli 1GB muistia ja siellä tehtiin mm. big band äänityksiä 24 raidalle yhtäaikaa äänittäen, nikottelematta, eikä muistin käyttö vieläkään yltänyt 1GB saakka, kummallista ... OK, siellä oli kyllä viimeisen päälle pro 3x8ch. 96k äänikortit, huippunopeat levyt jne. ...
 
Keskusmuistin kannalta samplejen kanssa pelaaminen vaatii enemmän kuin suora audion siirto kovolle. Eiköhän jokainen nykyaikainen kone vedä nikottelematta tuon 24 raitaa yhtäaikaa sisäänsä.
"Haikeudella" muistelen ekaa tietsikkaani 80-luvun puolivälissä. Se oli Yamahan CMX (tai joku sellainen) missä oli 8 ääninen äänipiiri sisällä. Koneessa oli aukko mihinkä työnnettiin kulloisenkin tarpeen mukainen ohjelma laatikko ja eka vaiheessa tallennus tietysti kasettinauhurille. Siitä sitten siirtyminen Atari kantaan ja musaohjelma oli jumalattoman vaikea käyttöinen Tr T:n kiippareilla ohjelmoitava sekvensseri. Ette Sonar/Logic/Cubase ynm. ohjelmilla aloittaneet tiedäkään kuinka vaikea voi joku softa ollakaan. Siitä 90-luvun puolivälissä siirtyminen winukkaan missä ensin yrittelin Cubasis 1.15 sekvensserillä tehdä jotain mutta kone kaatuili sen kanssa viiden minuutin välein. Sitten yritys Miclogicin kanssa (Logic:in pikkuveli) mutta siinä oli todella surkeat midiajurit. Siitä siirryin Cakewalk puolelle ja sen kanssa homma on pelittänyt ihan ok. Jossain vaiheessa yritin Soundblaster äänikorttien kanssa leikkiä mutta lelu mikä lelu. Turtlen äänikortti oli jo ihan eri luokkaa ja siitä olen siirtynyt ESI:n kortteihin. Nykyinen sekvensseri softa Sonar 8.5 lukuisinen plugareineen ja hirvee määrä ilmaisplugareita sekä rumpusofta BFD 2 antavat kaikenlaiseen turaamiseen kiitettäviä työkaluja. Vielä kun saisi jotain aikaiseksi.

WanhaWetäjä: Niin joo, luin huolimattomasti kyssärin enkä ymmärtänyt lukemaani, eikös myös noissa PuuCee -koneissa ole joku poltto-ohjelma jo oletuksena ja vakiona? Just joku Nero tms? Mulla tuli aikanaan PuuCeen kylkiäisinä just tuo Nero.Eli DVD:ltä koneelle ja uutta polttamaan?
 
No enivei, mä elän (onneksi) Mac-maailmassa jo neljättä vuotta, eli tietotekniikkaongelmat virus yms ongelmineen ovat mulle taaksejäänyttä elämää, kaikki toimii periaattella plug&play, nice!
Löytyy poltto-ohjelmaa moneen lähtöön, mm Toast 9 Titanium, + mulla on ulkoinen siirrettävä levy Macissa, se on osoittautunut erittäin hyväksi hankinnaksi nimenomaan matkakäytössä läppärin kera. Ja jos läppärin kovalevy rupee täyttyyn, ulkoselle voi siirtää tavaraa kuin myös käyttää sitä varmuuskopiointiin.
 
Nero tulee aika usein mukana, ei kyllä kaikissa, poltto onnistuu myös nopeammin jos koneessa on kaksi DVD -asemaa.