Tanssimusiikki ›

Roki: Median säilytyksen matolaatikoksi toinen XP-kone, jota sitten ohjastat miniläppäriltä käsin vaikka VNC:n avulla. Muitakin ratkaisuja on, mutta tuo on helppo.
 
Mikä mörkö tuo pakkaus oikein on? Häviötön pakkaus kuulostaa just tasan alkuperäiseltä, syö vähemmän levytilaa ja tiedostoformaatit mahdollistavat metadatan säilönnän toisin kuin .wav.
 
Kiitos, tätä pelkäsinkin. Noita koneita on vaan jo nyt huusholli täynnä ja kun ei halua pitkiä kaapeleita vetää niin täytynee kasata vielä erillinen mediakone hurisemaan cd-soittimen viereen. Siihen sitten raidilla isoja levyjä, tarvittavat softat ja tarkoitukseen sopiva äänikortti. Ei häviötön pakkaus sinänsä häiritse ja lienee välttämätöntä, eihän häviöttömään kuultavia erojakaan voi syntyä, mutta onpahan taas yhden codecin armoilla eikä pakkaaminen esim. flac -muotoon välttämättä säästä kuin n. 30% tilaa. Metadata on kyllä mukava olla mukana.

Pete V.: OK, tähän vielä kommenttia, eri vaiheissa olen joutunut tutustumaan/käyttämään aika monia eri ohjelmointikieliä, tässä niitä jonkinlaisessa aikajärjestyksessä: ensimmäisenä joku "kieli" matemaattisiin tarkoituksiin, BAP/MAP, Fortran, Algol, Cobol, Assembler, PL/1, Basic, C, ehkä joku vielä puuttuukin, mutta sitten C++ aikakauden tullen ja siitä eteenpäin en enää ole ollut ohjelmoinnin kanssa liiemmin tekemisissä, laajimmat kaupalliset järjestelmät tein MAP'illa, "kaupallisella" Algolilla ja Cobolilla, muita olen käyttänyt sitten lähinnä erilaisiin pienempiin tarkoituksiin.
 
Etkö oo tullut assembleria opetelleeksi?
Vai tietääkö vasta-alkajat edes mitä se on?

baron: Etkö oo tullut assembleria opetelleeksi?
Vai tietääkö vasta-alkajat edes mitä se on?
 
Eikös se tuossa listalla jo ollut ... milloin lie, ehkä jo 1960-luvulla ...

Pete V.: Eikös se tuossa listalla jo ollut ... milloin lie, ehkä jo 1960-luvulla ...
 
Sorry, näköjään on, sun aikajärjestys vaan on "eksoottinen".

baron: Sorry, näköjään on, sun aikajärjestys vaan on "eksoottinen".
 
Jaa, miten niin alku v. 1964 ja loppu v. 1982, muut siinä välissä suht. aikajärjestyksessä ... eri konekannoilla ohjelmoitiin erilaisilla välineillä ja riippui tietysti missä firmoissa hommissa tai opiskeluissa sitten kulloinkin oli ... niin, ja BAP ja joku muu oli jonkun toisen laitevalmistajan Assembleria ...

3G-FAABELI KARHUSTA JA ETANASTA
 
Eläinten juoksukilpailupäivä lähestyi. Karhu oli aina lyönyt vetoa villisian puolesta. Etana kuitenkin teki karhulle tarjouksen, josta tämä ei voinut kieltäytyä. Etana lupasi karhulle maksiminopeuden, ja karhun tarvitsisi sijoittaa vain puolet saadakseen lähes yhtä suuren voiton kuin villisian kohdalla.
 
Sopimus tehtiin ja kilpailu juostiin. Etana lunasti lupauksensa, mutta jäi silti kisan viimeiseksi. Näytti myös siltä, että matkan varrella etana myös kokonaan pysähtyi kilparadalle pitämään taukoja. Karhu ihmetteli monen muun eläimen kanssa, että onkohan heitä nyt vähän huijattu.
 
Mitä opimme tästä? Sen, että Sonera Sonera näytä sarves.

PL/1
Haa! Just korjasin yhden PL/I-ohjelman ja muutamia JCL-ohjelmia ennen talvilomaa. APL:ään ei tartte enää koskea, tuskin myöskään CLISTiin. Onneksi. DL/I:stäkin päästiin eroon viime vuonna. Näin se homma etenee valtion laitoksissa. Tiistaina taas sorvin ääreen.

Unohtuipa vielä yksi "ohjelmointikieli", heh-heh ...
 
Olin kesätöissä v. 1965 reikäkorttioperaattorina, tämä laitekanta oli siis kyllä jo hiljalleen väistymässä uusien tietokoneiden tieltä, ja niiden koneiden "ohjelmointi" suoritettiin pienemmille tai suuremmille ohjelmakytkintauluille lyhyemmillä tai pidemmillä tapsijohdoilla, vähintään toistakymmentä joskus jopa lähes sata kpl, ja taulu laitettiin sitten kiinni ko. koneen kylkeen sille kuuluvaan paikkaan, ja alkoi testaus, olivatko kytkennät onnistuneet oikein, ja luultavasti oli sitten jotain korjailtavaa muutamaankin kertaan ...
 
Mutta ei kuitenkaan käynyt niinkuin entisille sähkömiehille, kun kytkentöjen jälkeen muuntamoon pantiin voimavirrat päälle, niin koko muuntamo "räjähti" ja porukalle lensi pölyt niskaan, niin "valkonaamainen" työnjohtaja siihen sitten tyynen rauhallisesti toteamaan, "kun pöly on laskeutunut, tarkistamme kytkennät!", heh-heh ...

Paljonko yhdeksän vuotta vanhaan pöytäkoneeseen on laitettava keskusmuistia, jotta XP Home Edition toimii moitteettomasti surffailussa ja Office-ohjelmien käytössä? Näkeekö jostain, esim. BIOS:sta, keskusmuistikapasiteetin maksimimäärän? Emolevyssä on neljä kampapaikkaa.

Mä en ole koskaan saanut tuntumaa reikäkortteihin, paitsi epäsuorasti maksimitietuepituuksien ja EBCDIC-merkistön koodisivujen välityksellä. Oon liian nuori. :( Ja toi raudan tasolla ohjelmointi on jo aika erikoinen juttu!

Prophet: Paljonko yhdeksän vuotta vanhaan pöytäkoneeseen on laitettava keskusmuistia, jotta XP Home Edition toimii moitteettomasti surffailussa ja Office-ohjelmien käytössä? Näkeekö jostain, esim. BIOS:sta, keskusmuistikapasiteetin maksimimäärän? Emolevyssä on neljä kampapaikkaa.
 
1 Giga pitäisi olla riittävä, suurempi muistimäärä ei XP:ssä välttämättä tuo käytännön etuja. Koneestasi saat hyvän yleiskuvan ilmaisella Sisoft Sandralla, alla linkki. Lataa tuo, sitten klikkaa Hardware -palikka yläreunasta ja Mainboard -osastolta näet emolevysi tiedot, mm. maksimimuistimäärän.
 
http://www.filehippo.com/download_sandra_lite/

Prophet: Paljonko yhdeksän vuotta vanhaan pöytäkoneeseen on laitettava keskusmuistia, jotta XP Home Edition toimii moitteettomasti surffailussa ja Office-ohjelmien käytössä? Näkeekö jostain, esim. BIOS:sta, keskusmuistikapasiteetin maksimimäärän? Emolevyssä on neljä kampapaikkaa.
 
Giga riittää vallan mainiosti. Kaikki yli kolmen gigan on liikaa koska XP ei osaa sitä käyttää.

levesinet: Mä en ole koskaan saanut tuntumaa reikäkortteihin, paitsi epäsuorasti maksimitietuepituuksien ja EBCDIC-merkistön koodisivujen välityksellä. Oon liian nuori. :( Ja toi raudan tasolla ohjelmointi on jo aika erikoinen juttu!
 
Ai: Ennen tietokoneita oli reikäkortin lajittelijoita. Kun niihin pisti 100000 ihmisen reikäkortit niin ne muutamassa kymmenessä minuutissa oli lajitelleet ne miehiin ja naisiin sekä lisäksi laskeneet kappalemäärät.
Paljon nopeampaa kuin käsin sen jälkeen kun joku oli lävistänyt kortteihín mies- ja naisreiät.

Hmmm, naisreikien lävistäjä... Oon kuullut, että niistä lajittelukoneista lähti sellainen veikeä ruksutus, jonka tahdissa sitten jotkut tanssivat puukengät jalassa Suomen IBM:n konttorissa.

Riksteri: 1 Giga pitäisi olla riittävä, suurempi muistimäärä ei XP:ssä välttämättä tuo käytännön etuja. Koneestasi saat hyvän yleiskuvan ilmaisella Sisoft Sandralla, alla linkki. Lataa tuo, sitten klikkaa Hardware -palikka yläreunasta ja Mainboard -osastolta näet emolevysi tiedot, mm. maksimimuistimäärän.
 
http://www.filehippo.com/download_sandra_lite/
 
OK, komppaan, ja, tietysti vähän käytettävistä ohjelmista riippuu minkä verran muistia tarvitaan ja pystyy edes hyödyntämään. Tutkailuillani olen päätynyt siihen, että XP:ssä 512MB on kyllä niukka, 768 aika OK, mutta 1GB tasolle tuskin edes koskaan noustaan, mutta siinä on sitten kyllä hyvin pelivaraa.
 
Toisia asioita mitkä tulevat vastaan muistin laajennuksissa ovat tietysti emolevyn max. muistikapasiteetti, eli ns. osoiteavaruus, melko varmaan se on kyllä 1 GB ja vaikka paljon ylikin, edelleen muistin sisäinen nopeus, jonka pitäisi täsmätä emolevyn muistiväylän nopeuden kanssa, ei välttämättä sama, voi olla vaikka nopeampi, jos muistikampa on tehty alaspäin yhteensopivaksi, ja tietysti tasan oikea muistityyppi, vanhemmat PC100/133 tai DDR266/333/400 tai uudemmat DDR2 jne.
 
Jos kaikki muu on selvää, niin viimeisenä murheena tulee sitten mistä niitä sitten voi hankkia/löytää, paikkakunnasta riippuen voi olla joku uusien tai käytettyjen kauppa/huolto, tai sitten huuto.netistä, mutta sieltä ostettuihin tuskin saa kovin kattavaa palautusoikeutta ongelmatilanteiden varalle ... eivätpähän nuo nyt enää niin kallita ole, mutta kyllähän se parinkin kympin hukkaan heitto aina harmittaa.
 
SiSoft Sandra on juuri oikea ohjelma näihin tutkailuihin, mutta joissakin tapauksissa se ei ole pystynyt lukemaan vanhempien emolevyllä olevien muistien teknisiä tietoja, mutta itse emolevyn osalta kyllä ... ja, tietysti BIOS pitää tutkia, mitä se asiasta kertoo, muttei kuitenkaan kaikkea ...

Nykyään pitäisi kai puhua kibi-, mebi-, gibi- ja tebitavuista. Vaikeeta on.

Äh, nyt vasta tajusin, miksi SAS-kielessä on CARDS-niminen lause. Sekin on niin vanha kieli.

levesinet: Äh, nyt vasta tajusin, miksi SAS-kielessä on CARDS-niminen lause. Sekin on niin vanha kieli.
 
Juuri niin, tietotekniikan perusteethan luotiin jo 1940-1950-luvuilla sen aikaisten teknisten "saavutusten" mukaan ja jotain jäänteitä niihin liittyvistä termistöistä sitten on jäänyt elämään moniin nimityksiin ja sanoihin, vaikkei sellaisia enää aikoihin ole ollut käytössäkään ...

Pete V.: jotain jäänteitä niihin liittyvistä termistöistä sitten on jäänyt elämään moniin nimityksiin ja sanoihin, vaikkei sellaisia enää aikoihin ole ollut käytössäkään ...
 
"Kiinteämittaisen tietueen pituuden on oltava 80 merkkiä."
http://www.taxation.fi/nc/doc/download.asp?id=6661;107178
 
80-sarakkeinen reikäkortti valeasussa. ;)