Bassot ›

Mjoo, kyllä minäkin 8x10":n jo väliseinän pistäisin. Alkuperäinen pointti oli vaan että tämä ei pidä paikkaansa:
 
Kotelotilavuus on 4x10" kaapissa kaksinkertainen ja se vaikuttaa alimpien äänien toistoon.

Basismi: Mjoo, kyllä minäkin 8x10":n jo väliseinän pistäisin. Alkuperäinen pointti oli vaan että tämä ei pidä paikkaansa:
 
Pitää paikkansa. Ei ne kuulosta samalta, ja se on se syy miksi vaikuttaa.

Ajatellaanpa 4x10 kaappia, joka on symmetrinen, ja vertaillaan kahta tilannetta: Väliseinä keskellä tai ei.
 
Jos ei ole väliseinää, tulee ääniaalto molemmilta puolilta kaappia täsmälleen samanlaisena, mutta peilikuvana. Siispä keskellä kaappia (väliseinän kohdalla) ilma ei liiku ollenkaan, koska molemmilta puolilta tulevat ääniaallot kumoavat toisensa.
 
Jos laitetaan väliseinä, ei silloinkaan ilma liiku väliseinän kohdalla. Sama tilanne.'
 
Käytäntö voi olla eri juttu, esim. se, että onko kaappi oikeesti ihan symmetrinen yms. Mut tämmönen teoreettinen pointti vain.

Väliseinillä on väliä vain jos eri elementeille menevissä signaaleissä on (merkittävää) vaihe-eroa. Keskimäärin näin ei ole ja väliseinien vaikutus onkin tällöin kotelon resonanssien tappaminen (rantasaunoissa oikeinkin tarpeellista).
 
Originaaliin kyssäriin ehdottomasti ainoa oikea vastaus on kaksi 2x10 kaappia:
- tälläisestä setistä voi jättää puolet kotiin/kämpälle jos pizzerian nurkkaan/Hiaceen ei mahdu tai koko setin käyttö olisi kuulonhuollollisesti vastuutonta.
 
- ja jossain vaiheessa uraa kuitenkin lähtee efektointi lapasesta ja silloin kahdella kaapilla saa mykistäviä stereospektaakkelieta aikaan.
 
- itse potkin vielä bassojalkioitakin ja niitä on kiva pöristellä välillä stereonakin
 
- peruskäytössäkin tekee kaiken kuten 4x10 paitsi että antaa lisämahdollisuuden suunnata puolet elementeistä
 
Ugh

Hieman pikakelasin ketjua taaksepäin, enkä nähnyt kenenkään ottavan puheeksi impedansseja. Kaksi kpl 8 ohmin 2x10 komeroa antaa nupista enemmin tehoa, kuin yksi kpl 8 ohmin 4x10. Itse käytän 2x10 ja 1x15 kaappeja, mutta pizzerian nurkkaan riittä hyvin yksi kpl 2x10.

jopasoli: Ajatellaanpa 4x10 kaappia, joka on symmetrinen, ja vertaillaan kahta tilannetta: Väliseinä keskellä tai ei.
 
Jos ei ole väliseinää, tulee ääniaalto molemmilta puolilta kaappia täsmälleen samanlaisena, mutta peilikuvana. Siispä keskellä kaappia (väliseinän kohdalla) ilma ei liiku ollenkaan, koska molemmilta puolilta tulevat ääniaallot kumoavat toisensa.
 
Jos laitetaan väliseinä, ei silloinkaan ilma liiku väliseinän kohdalla. Sama tilanne.'
 
Käytäntö voi olla eri juttu, esim. se, että onko kaappi oikeesti ihan symmetrinen yms. Mut tämmönen teoreettinen pointti vain.
 
Ei kai ne ääniaallot nyt vastavaiheessa tule eri puolilta kaappia? Jos ne tulee samassa vaiheessa, niin ei ne kumoa toisiaan... Varsinkaan siinä keskellä. Piikki siinä kai pikemminkin olis siinä keskellä?
 
Ääniaallon etenemiskuvio on peilikuva, mutta ei se vaihe ole peilikuva.

JaS: Ei kai ne ääniaallot nyt vastavaiheessa tule eri puolilta kaappia? Jos ne tulee samassa vaiheessa, niin ei ne kumoa toisiaan... Varsinkaan siinä keskellä. Piikki siinä kai pikemminkin olis siinä keskellä?
 
Ääniaallon etenemiskuvio on peilikuva, mutta ei se vaihe ole peilikuva.
 
No mietis nyt. Jos molemmat elementit liikkuu samaan suuntaan, lähtee niistä samanlainen ääniaalto joka puolelle. Ne on kaapin syvyyssuunnassa samassa vaiheessa, mut jos hommaa tutkitaan väliseinän kohdalta, niin siinä ne ovat vastavaiheessa ja kumoavat toisensa. Olipa välisinää tai ei.

jopasoli: No mietis nyt. Jos molemmat elementit liikkuu samaan suuntaan, lähtee niistä samanlainen ääniaalto joka puolelle. Ne on kaapin syvyyssuunnassa samassa vaiheessa, mut jos hommaa tutkitaan väliseinän kohdalta, niin siinä ne ovat vastavaiheessa ja kumoavat toisensa. Olipa välisinää tai ei.
 
Kumoavat kyllä, mutta eivät ole vastakkaisvaiheessa vaikkakin paineaaltojen summa on väliseinään nähden nolla.
 
Tätä voi miettiä vaikka sellaisella mielikuvalla että lammikossa on kahdesta pisteestä lähtevä aalto joka etenee laajenevan ympyrän muotoisena. Toinen samanlainen lähtee yhtä aikaa samantaajuisena ja voimakkuuksisena. Niiden välisessä keskipisteessä ja sitä kautta kulkevalla suoralla joka on kohtisuorassa aaltojen keskipisteen kautta kulkevan suoran kautta (eli sama asia kuin väliseinä) allot ovat samassa vaiheessa ja vahvistavat toisiaan.
 
Tuon kumoumisen voi vastaavasti kuvitella siten että jos välissä on seinä, on seinään kohdistuva paineaalto kahdesta kaiuttimesta vastakkaissuuntainen ja sikäli kumoaa seinään vaikuttavan voiman.

hollstro: Kumoavat kyllä, mutta eivät ole vastakkaisvaiheessa vaikkakin paineaaltojen summa on väliseinään nähden nolla.
 
Tätä voi miettiä vaikka sellaisella mielikuvalla että lammikossa on kahdesta pisteestä lähtevä aalto joka etenee laajenevan ympyrän muotoisena. Toinen samanlainen lähtee yhtä aikaa samantaajuisena ja voimakkuuksisena. Niiden välisessä keskipisteessä ja sitä kautta kulkevalla suoralla joka on kohtisuorassa aaltojen keskipisteen kautta kulkevan suoran kautta (eli sama asia kuin väliseinä) allot ovat samassa vaiheessa ja vahvistavat toisiaan.
 
Tuon kumoumisen voi vastaavasti kuvitella siten että jos välissä on seinä, on seinään kohdistuva paineaalto kahdesta kaiuttimesta vastakkaissuuntainen ja sikäli kumoaa seinään vaikuttavan voiman.
 
Vesilätäkön pinta on poikittaista aaltoliikettä. Ääni taas pitkittäistä.

jopasoli: Vesilätäkön pinta on poikittaista aaltoliikettä. Ääni taas pitkittäistä.
 
Samalla tavalla se aaltoliike (äänikin) etenee vedessä kuin ilmassakin. Etenemisnopeus on eri. Ääni etenee kaiuttimesta 3:ssa ulottuvuudessa, ei suinkaan yksiuloitteista viivaa pikin.

jopasoli: No mietis nyt. Jos molemmat elementit liikkuu samaan suuntaan, lähtee niistä samanlainen ääniaalto joka puolelle. Ne on kaapin syvyyssuunnassa samassa vaiheessa, mut jos hommaa tutkitaan väliseinän kohdalta, niin siinä ne ovat vastavaiheessa ja kumoavat toisensa. Olipa välisinää tai ei.
 
Ämyrit on kytketty väärin, jos ne on eri vaiheessa. Jos kaks aallon huippua kohtaa, niin se on ihan sama, et mistä suunnasta ne tulee, se on joka tapauksessa niiden aaltojen summa, joka siitä syntyy. Jos aallon huippu ja aallonpohja kohtaa, se on edelleen summa, mutta koska toinen on nyt ns. miinusmerkkistä, niin se summa onkin nolla(vastavaihe). Tää siis siinä tapauksessa, että etäisyys molemman puolen ämyreistä on sama.
 
Heijastusäänistä en tiedä, mutta jos tarkastellaan pelkästään siitä ämyristä lähtevää aaltoa, niin siinä keskellä ne ei kumoa toisiaan. Ne ei myöskään heijastu toisistaan, koska äänen heijastuminen vaatii rajapinnan, josta heijastua.
 
Tietenki juttu muuttuu vähän monimutkasemmaks 4x10:ssä, kun siinä onkin jo 4 ämyriä. Mutta nyt jos ruvetaan etsimään siitä keskilinjalta huippukohtia tai kohtia, jossa ääni tulee vastavaiheessa, niin pitää jo tuntea se värähtelyn taajuus. Mutta ei tälläkään taida olla hirveesti väliä, koska ämyrit on niin lähellä toisistaan, että vastavaiheeseen pääsee vaan ne taajuudet, joiden aallonpituus on joko sama, ku äänilähteiden etäisyys toisistaan tai joku tän välimatkan murto-osa. Jos kuvitellaan, että ne äänilähteet on pistemäisiä ja etäisyys se 10 tuumaa, niin:
 
300m/s/0,25m=1200hz
 
Väitän, että vasta tuolla 12khz jälkeen rupee tapahtumaan äänien kumoutumista kaapin sisällä. En kyl tiedä miten se äänien heijastuminen seinistä tai kaapin mahdolliset refleksiputket vaikuttaa asiaan. Viisaammat vastatkoon tähän.
 
Ja sivutakseni alkuperästä aihetta, niin väitän, että fysikaalisessa mielessä on suurikin ero, että onko siellä se väliseinä vai ei, mutta siitä en osaa sanoo, että onko sillä suurta vaikutusta saundiin.

Joko oon ite aivan perkeleen tyhmä, tai sitten teijän päässä heittää ja pahasti.
 
Eikös tässä tapauksessa kahden aallon törmääminen ole sama asia kuin vaikka kahden auton törmääminen. Jos laitetaan tiehen viiva, ja kaks autoo tulee viivan eri puolelta, samassa kulmassa viivaan nähden, ja samaa nopeutta samaan aikaan, niin törmäyksen jälkeen ne liikkuu samaa nopeutta viivaa pitkin. Jos toinen auto otetaan pois, ja tilalle laitetaan seinä viivan kohdalle, jatkaa auto seinän törmäyksen jälkeen samaan suuntaan samalla vauhdilla, kuin kahden auton könttä ensimmäisessä tapauksessa. Olettaen, että auton ja seinän välinen kitka on pieni.
 
Näin tapahtuu aina, jos autojen liikkeet on peilikuvia ton viivan suhteen. Bassokaapissa tapahtuu näin, autot on vain nyt ääniaaltoja ja viiva on kaapin puoliväli ja seinä on kaapin väliseinä.

jopasoli: Joko oon ite aivan perkeleen tyhmä, tai sitten teijän päässä heittää ja pahasti.
 
Eikös tässä tapauksessa kahden aallon törmääminen ole sama asia kuin vaikka kahden auton törmääminen. Jos laitetaan tiehen viiva, ja kaks autoo tulee viivan eri puolelta, samassa kulmassa viivaan nähden, ja samaa nopeutta samaan aikaan, niin törmäyksen jälkeen ne liikkuu samaa nopeutta viivaa pitkin. Jos toinen auto otetaan pois, ja tilalle laitetaan seinä viivan kohdalle, jatkaa auto seinän törmäyksen jälkeen samaan suuntaan samalla vauhdilla, kuin kahden auton könttä ensimmäisessä tapauksessa. Olettaen, että auton ja seinän välinen kitka on pieni.
 
Näin tapahtuu aina, jos autojen liikkeet on peilikuvia ton viivan suhteen. Bassokaapissa tapahtuu näin, autot on vain nyt ääniaaltoja ja viiva on kaapin puoliväli ja seinä on kaapin väliseinä.
 
Ääniaallot ei törmää. Ja toi autojen törmäyskin riippuu siitä, kuinka kimmosa se törmäys on. Tiedätkö sen lelun, jossa on sellasia metallipalloja roikkumassa telineessä? Laitappa sellasessa molemmilta puolilta pallot heilumaan. Ei ne autot välttämättä jää kiinni toisiinsa. Ne saattaa siirtää liike-energiansa toisiinsa, jollon ne lähtee eri suuntiin. Todennäkösesti autojen törmäys ei ole täysin kimmonen, joten ne ei siirrä täysin liike-energiaansa toisiinsa, ja taitaa siinä vähän mennä energiaa autojen muodonmuutokseenkin. Mut siis tämäkään ei päde ääniaaltoihin.
 
Mietippä tilannetta, jossa sulla on yks äänilähde ja seinä. Ääni heijastuu seinästä takasin. Nyt jos ääniaallot törmäis toisiinsa, niin ne seinästä kimpoovat ääniaallot pysäyttäis ne äänilähteestä tulevat aallot, joten jos äänilähteen lähistöllä on seinä, niin se estää äänilähteestä kuuluvan äänen. Kuulostaako mahdolliselta skenaariolta? Viedään sama ilmiö vaikka torven sisään. Torven seinämien pitäis tässä tapauksessa vaimentaa ääntä, mutta todellisuus taitaakin olla päinvastanen.

JaS: Ääniaallot ei törmää. Ja toi autojen törmäyskin riippuu siitä, kuinka kimmosa se törmäys on. Tiedätkö sen lelun, jossa on sellasia metallipalloja roikkumassa telineessä? Laitappa sellasessa molemmilta puolilta pallot heilumaan. Ei ne autot välttämättä jää kiinni toisiinsa. Ne saattaa siirtää liike-energiansa toisiinsa, jollon ne lähtee eri suuntiin. Todennäkösesti autojen törmäys ei ole täysin kimmonen, joten ne ei siirrä täysin liike-energiaansa toisiinsa, ja taitaa siinä vähän mennä energiaa autojen muodonmuutokseenkin. Mut siis tämäkään ei päde ääniaaltoihin.
 
Mietippä tilannetta, jossa sulla on yks äänilähde ja seinä. Ääni heijastuu seinästä takasin. Nyt jos ääniaallot törmäis toisiinsa, niin ne seinästä kimpoovat ääniaallot pysäyttäis ne äänilähteestä tulevat aallot, joten jos äänilähteen lähistöllä on seinä, niin se estää äänilähteestä kuuluvan äänen. Kuulostaako mahdolliselta skenaariolta? Viedään sama ilmiö vaikka torven sisään. Torven seinämien pitäis tässä tapauksessa vaimentaa ääntä, mutta todellisuus taitaakin olla päinvastanen.
 
No joo, toi kimmoisuus juttu jäi huomiotta.
 
Entäs tämä: Bassokaapissa oleva väliseinä onkin paperia, tai muuten vaan ohut kalvo. Sitten molemmat ämyrit liikkuu samaan suuntaan saman verran jne. Mitä paperille käy? Paikallaanhan se pysyy. Joten sama kuin sitä ei olisi ollenkaan, tai se olisi 15mm vaneria.
 
Eihän se voi liikkua mihinkään, koska kaapissa on symmetrinen tilanne. Jos se paperi liikkuu puolelle tai toiselle, ei juttu ole enää symmetrinen.

jopasoli: No joo, toi kimmoisuus juttu jäi huomiotta.
 
Entäs tämä: Bassokaapissa oleva väliseinä onkin paperia, tai muuten vaan ohut kalvo. Sitten molemmat ämyrit liikkuu samaan suuntaan saman verran jne. Mitä paperille käy? Paikallaanhan se pysyy. Joten sama kuin sitä ei olisi ollenkaan, tai se olisi 15mm vaneria.
 
Eihän se voi liikkua mihinkään, koska kaapissa on symmetrinen tilanne. Jos se paperi liikkuu puolelle tai toiselle, ei juttu ole enää symmetrinen.
 
Siinä oot ihan oikeessa, et ei se paperi siitä mihinkään liiku, eikä vaneri, mutta silti se on eri asia, että kimpooko ne ääniaallot vai ei. Jos on vaneri välissä niin kimpoo, jos ei niin ei. Paperista en osaa sanoa, veikkaan, että ei kimpoa. Ja taitaa sillä väliseinän paksuudella ja materiaalilla olla vähän väliä. Ja sitten taitaa myös olla ääniaallon taajuudella vähän väliä, että mistä kimpoo ja mistä menee läpi. Matalemmat taajuudet taitaa mennä helpommin läpi.
 
Voihan sitä testakin... Pistä korva kiinni kaapin kylkeen ja luukuta, ja sitten korva ämyrin viereen. Kummasta kuuluu lujempaa? Ensimmäisessä tilanteessa on kaapin vanerit ämyrin ja korvan välissä ja toisessa tilanteessa on vaan ilmaa välissä. Ja sit jos haluu vielä hiukan paremman testin, niin voi pistää korvan kaapin takaseinän viereen, siis jos ei oo takaa portattu, ja sitte korva kaapin eteen yhtä etäälle, kun kaapin takaseinä on ämyristä.
 
Ja näin testaamatta veikkaisin, että ei se paperi mihinkään liiku vaikka se oliski epäsymmetrisesti siinä. Eihän ämyrit puhalla. Ne värisyttää ilmaa. Eli saattaa se paperi väristä. Tänkin voi kokeilla helposti. Roikota sitä paperia kaapin edessä tasan ämyrien keskellä ja sit liikuta sitä paperia pikkusen jompaan kumpaan suuntaan, luuttua luukuttaen tietysti. Josta tuliki mieleen, että voihan sitä vanerilevyn ja paperin ääntä heijastavaa vaikutusta kokeilla kans siinä kaapin edessä. Pistetään vaneria kaiuttimien eteen, ja sit paperia.
 
Niin ja voihan sitä samantien iskeä kaks kaappia vastakkain ja kokeilla, että kumoutuuko se ääni siinä. Ja tällalailla se saattais jopa vähän kumoutua, mut ei siks, et ääniaallot törmää. Jos ne on tarpeeks lähellä toisiaan, niin saattais se ääniaalto vastustaa toisen kaapin ämyrien liikettä. Mut en usko, että tulis korvin havaittavaa vaikutusta.
 
Tulipas pitkä lässytys... Piti vaan sanomani, että ääniaallot ei törmää ilmassa. Niin ja kaiuttimet on yleensä tehty puusta tai vanerista, eikä paperista, koska puu tai vaneri eristää ääntä vähän paremmin.

JaS: Siinä oot ihan oikeessa, et ei se paperi siitä mihinkään liiku, eikä vaneri, mutta silti se on eri asia, että kimpooko ne ääniaallot vai ei. Jos on vaneri välissä niin kimpoo, jos ei niin ei. Paperista en osaa sanoa, veikkaan, että ei kimpoa. Ja taitaa sillä väliseinän paksuudella ja materiaalilla olla vähän väliä. Ja sitten taitaa myös olla ääniaallon taajuudella vähän väliä, että mistä kimpoo ja mistä menee läpi. Matalemmat taajuudet taitaa mennä helpommin läpi.
 
No jos se paperi ei liiku (eikä siis myöskään värise) niin silloinhan se toimii samalla tavalla kuin silloin, jos siinä olisi joku koava, esim. vaneri välissä.
 
Voihan sitä testakin... Pistä korva kiinni kaapin kylkeen ja luukuta, ja sitten korva ämyrin viereen. Kummasta kuuluu lujempaa? Ensimmäisessä tilanteessa on kaapin vanerit ämyrin ja korvan välissä ja toisessa tilanteessa on vaan ilmaa välissä. Ja sit jos haluu vielä hiukan paremman testin, niin voi pistää korvan kaapin takaseinän viereen, siis jos ei oo takaa portattu, ja sitte korva kaapin eteen yhtä etäälle, kun kaapin takaseinä on ämyristä.
 
Siitä olen kyllä samaa mieltä, että ämyrin kohdalta kuuluu lujempi ääni.
 
Ja näin testaamatta veikkaisin, että ei se paperi mihinkään liiku vaikka se oliski epäsymmetrisesti siinä. Eihän ämyrit puhalla. Ne värisyttää ilmaa. Eli saattaa se paperi väristä. Tänkin voi kokeilla helposti. Roikota sitä paperia kaapin edessä tasan ämyrien keskellä ja sit liikuta sitä paperia pikkusen jompaan kumpaan suuntaan, luuttua luukuttaen tietysti. Josta tuliki mieleen, että voihan sitä vanerilevyn ja paperin ääntä heijastavaa vaikutusta kokeilla kans siinä kaapin edessä. Pistetään vaneria kaiuttimien eteen, ja sit paperia.
 
Tottakai paperi liikkuisi, siis värisisi jos se olisi epäsymmetrisesti eri kohdassa kuin keskellä. Silloin ämyrit ei kumoaisi toistensa äänenpainetta.
 
Niin ja voihan sitä samantien iskeä kaks kaappia vastakkain ja kokeilla, että kumoutuuko se ääni siinä. Ja tällalailla se saattais jopa vähän kumoutua, mut ei siks, et ääniaallot törmää. Jos ne on tarpeeks lähellä toisiaan, niin saattais se ääniaalto vastustaa toisen kaapin ämyrien liikettä. Mut en usko, että tulis korvin havaittavaa vaikutusta.
 
Tulipas pitkä lässytys... Piti vaan sanomani, että ääniaallot ei törmää ilmassa. Niin ja kaiuttimet on yleensä tehty puusta tai vanerista, eikä paperista, koska puu tai vaneri eristää ääntä vähän paremmin.
 
Voihan ne toisiinsa törmätä ilmassa. Viimeinen pointti on toki totta.

En mä jaksa jauhaa tästä. Mene wikipediaan:
 
Enklantii, ja tosta yhdestä animaatiosta näkyy hyvin, että miten kahden äänilähteen aallot interferoi:
http://en.wikipedia.org/wiki/Interference_%28wave_propagation%29
 
Ja jos ei Enklanti taivu:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Interferenssi
 
Aallot ei törmää. Ne interferoi. Eli lasketaan yhteen.
 
Edit: Ja tää on hyvä kuva, josta näkee selkeesti, et aallot ei törmää:
http://en.wikipedia.org/wiki/File:T … -point-interference-ripple-tank.JPG

JaS: En mä jaksa jauhaa tästä. Mene wikipediaan:
 
Enklantii, ja tosta yhdestä animaatiosta näkyy hyvin, että miten kahden äänilähteen aallot interferoi:
http://en.wikipedia.org/wiki/Interference_%28wave_propagation%29
 
Ja jos ei Enklanti taivu:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Interferenssi
 
Aallot ei törmää. Ne interferoi. Eli lasketaan yhteen.
 
Edit: Ja tää on hyvä kuva, josta näkee selkeesti, et aallot ei törmää:
http://en.wikipedia.org/wiki/File:T … -point-interference-ripple-tank.JPG
 
Jees, jees. Kaikki noi jutut on tuttuja. Ääni etenee kuitenkin pitkittäin ilmassa, poikittainen aaltoliike ei siirry. Lätäkössä (jota linkkaamasi kuva esittää) värähtelee nesteen ja kaasun rajapinta. Tässä tilanteessa aalto siis liikkuu tasossa, ja värähtely tapahtuu pystysuunnassa tasoon nähden. Äänessä taas värähtely tapahtuu samaan suuntaan kuin aallon eteneminen. Se on se merkittävä ero.
 
Eli kun molemmat kajarit liikkuu sisään, lähtee aalto niistä pallona leviämään ympäriinsä. aalto on semmonen, että ilma liikahtaa kartiota päin kaapin ulkopuolella ja pois päin kartiosta kaapin sisäpuolella. Nyt kaapin väliseinän kohdalla aallot tulevat vastakkaisista suunnista symmetrisinä. Koska aallon vaihe on sama kuin aallon suunta, kumoavat nämä toisensa väliseinän kohdalla (tulevat siis vastakkaisista suunnista). Eli molemmista elementeistä ilma liikahtaa kohti kaapin keskiosaa, ja keskelle nämä liikkeet törmäävät ja kumoavat toisensa.
 
Tuolla kumoamisella tarkoitan siis väliseinää vastaan kohtisuorassa olevien aaltojen komponenttien kumoutumista. Tasonsuuntaiset komponentit eivät tietenkään kumoudu (niissä aallon suunta on sama, joten myös vaihe on sama) mutta näille väliseinällä ei olekaan merkitystä.

Sitten voitkin kertoa, että mistä kampasuodin-ilmiö syntyy, jos kerran ne ääniaallot kumoaa toisensa. Sitä paitsi tää rupee menee jo trollauksen piikkiin. Kiitoksia vaan, mutta mulle riittää tää keskustelu. Jos sulla on pistää jotain linkkiä, missä toi ääniaaltojen törmäys selitetään yksityiskohtasesti, niin se vois olla ihan mielenkiintosta.
 
Edit: ja en osaa luovuttaa:
 
http://en.wikipedia.org/wiki/Superp … tion_principle#Application_to_waves
 
Erityisesti kohta, jossa sanotaan: For example, two waves traveling towards each other will pass right through each other without any distortion on the other side.