Klassinen ›

megatherium: kyllä mutta kritiikkini kärki osuu lähinnä siihen seikkaan että kotoisten säveltäjieme valioiden kohtalona on usein ollut kieli-ja georafisiesta syrjästä sijainnista ja eristäytyneisyydestä johtuen sulkeutuminen kansalkliseen umpioon eurooppalaiseen musiikkitraditioon täysivertaisina kollegoina integroitumisen ja ykslöllisiksi ja omaleimaisksi voimatekijöiksi ja konseptioiden toteuttajiksi tunnustamisen sijaan pohjolan aliarvostetussa säveltäjärostrumissa perinteikkäiden sivistyskansojen ja -kulttuurien suhteettoman suureen ja historialliselta perspektiiviltään pitkään etumatkaan verrattuna vähäpätöisempienkin taiteilijoiden maineen kiirimisen editämisen tehokkuudessa mitattuna vaikka popularitetiin myöntyenkin jossa monet vihteellisemmätkin posetiivarit näyttävät makutuomareiden silmissä norsun kokoiseksi kasvaneelta kirpulta johann strauss jr ja offenbach kun maamme valioiden on ollut tyytyminen käänteisen metamorfoosin analogiaan kaikkein konsevatiivisinta kansallista suuntausta edustavaa sibaa lukuunottamatta.
 
ma en viellakaan tajua miksi sa yritat loytaa metafyysista vastausta siihen etta klassinen musiikki ei myy! niimpa sita ei tehda niin paljon, ja mika jo myy pysyy myynnissa ja repertuaarissa. toki myonnettakoon etta olet jossain maarin oikeassa, mutta uskon suomen syrjinnan olevan myos osittain itseaiheutettua ja suomen mielenlaadun vaikeaselkoutta keskieurooppalaiseen verrattuna tai siis heille, varsinkin ennen nykyisia sosiaalisia integroitumisia : suomessa koulutuksen taso ja intellektoitumisen tasa-arvoisuuden ylistaminen epamaaraisessa demokratioan palvonnassa johtaa siihen etta asiat huomataan hyvin ja suunnitelmia ja mielipiteita loytyy siihen etta miksi se tapahtuu ja mita sille kenties voisi tehda, vaan siihen se sitten lopahtaa : kun onglema on loydetty niin asia on ratkaistu, joten sille ei tarvitse tehda mitaan, ongleman tiedostaminen riittaa. tottakai pienimuotoista muutosta, eli hienosaatoa, pyritaan edistamaan mutta muutosta jolla olisi jokin oikea vaikutus mihinkaan varsinkaan semmoiseen suuntaan mika ei ole demokraatinen pyritaan vahentamaan, joten taide, mika pakostakin on epademokraattista, niin markkinavaoimista (varsinkin niista), kuin henkilo tasolla ja jota moni ei ymmarra ja ei edes halua ymmartaa vahennetaan tarkeydessa muihin sosiaalisiin toimiin.

siellä ois ainakin nyt yks megikselle mieleinen säveltäjä otettu ohjelmistoon. finlandia-talo 3.6.10

sub zero: siellä ois ainakin nyt yks megikselle mieleinen säveltäjä otettu ohjelmistoon. finlandia-talo 3.6.10
 
Veikkaan että tarkoitat Deliusin viulukonserttoa. Nykyisin kotimaiset myöhäis-ja jälkiromantikot, uusklassikot sekä eräät tuotteliaat oopperasäveltäjämme, kuten äidinrakkauden paloa ja sankarillista intohimoa henkivä pylkkäsen mare, ovat olleet suosikkejani joita ei ihan joka päivä esitetäkään. kuuntelin kyllä deliusin song of the high hills ja romeo ja juliaa beechamin tulkintoina vähän aikaa sitten vaikuttuneena mutta mainittu konsertto ei ole mikään suuri romanttinen sankari-tai virtuoosikonsertto ja bravuurinumero solisteille ja lavaleijonille vaan paljon intiimimpi ja lyyrisen hehkun sävyttämämä teos panteistiseen mietiskelyyn vaipuvassa laulavassa hitaassa osassaan.