Klassinen ›

kokarek: Mozartilla ainakin oli Musikalische spass, jota voisi ehkä kutsua tahalliseksi huonon musiikin säveltämiseksi.
 
Tämä vois mennä, mutta mulla oli mielessä eräs toinen tapaus

Sipilä: Pierre Boulez
 
Tämä vastaus oli aivan oikein. Luin tiedot Maestro-kirjasta. Bouklez tunnetusti nimitti nuorempana konserttisaleja museoiksi ja oopperoita mausoleumeiksi. Ja taittoi peistä aliarvostettujen ja unohdettujen modernn säveltaiteen airueiden ja tiennäyttäjien kuten Schönbergin puolesta.

sub zero: Tämä vois mennä, mutta mulla oli mielessä eräs toinen tapaus
 
Ajattelin rossinia mutten tiedä kirjoittiko hän tahallaan huonoa musiikkia äärimmäisen nopeasti työskentelevänä säveltäjänä, mutta kun häneltä kysyttiin miksi hän ei sävellä kuten Haydn tai Mozart hän vastasi että vaikka kuinka yrittäisikin hän olisi vain huono Haydn tai vielä kehnompi Mozart, Siispä pysyn Rossinina. Rossinina en ole ainakaan huono.

Kuka lahjakas kotimainen säveltäjä jota ei yleensä lasketa taidemusiikkimme kaanoniin, mutta omasi kyvyn kirjoittaa tunteikkaita ja laulullisesti kiitollisia melodioita synkähköissä yksinlauluissaan, joutui luopumaan ammattisäveltäjän urastaan taloudellisten vaikeuksien ja opetustehtävien kuluttavuuden ja siitä koituvan rahkeiden riittämättömyyden takia, vaikka herätti huomiota suurena säveltäjälupauksena jo sangen nuorena sinfoniallaan joka jäi muutaman melodisilta ääriviivoiltaan klassisen kamarimusiikkiteoksen ohella hänen ainoaksi laajamuotoiseksi teoksekseen.

jota ei yleensä lasketa taidemusiikkimme kaanoniin
Meinasin veikata Kasken Heinoa, mutta ei sitten. :D
 
Heino Kasken pianomusiikkihan on levinnyt aika hyvin mm. Japaniin viime vuosina. Kyllä hänet huomioidaan pianoharrastajien keskuudessa. Pianomusiikin sarallahan Sibelius ei jätä ketään varjoonsa.

levesinet: Meinasin veikata Kasken Heinoa, mutta ei sitten. :D
 
Heino Kasken pianomusiikkihan on levinnyt aika hyvin mm. Japaniin viime vuosina. Kyllä hänet huomioidaan pianoharrastajien keskuudessa. Pianomusiikin sarallahan Sibelius ei jätä ketään varjoonsa.
 
Vastaus oli aivan korrekti paitsi että suhtaudun varauksellisesti myös siben muuhun tuotantoon joka ei suinkaan ole mielestäni klassista siinä mielessä että sen musiikillinen kvaliteetti kohoaisi ylitse kaiken arvostelun ja olisi ylivertaista muiden säveltäjiemme tuotantoon verrattuna kuten Scneevoigtkin kerran erehtyi toteamaan yhdysvalloissa saaden aikaan ankaran polemiikin lehdissämme kun hän nimitti muita säveltäjiääme toisen luokan kyvyiksi.
 
Kaski tunnetaan siitä että hän ignoroi ja oli allrginen teoreisoivalle kirjoituspöytämusiikille ja sävellysmenetelmille jotka ovat liian abstrakteja ja matemaattisia ilman tunnetta kirjoittaessaan aivan kuten toisinaan olemukseltaan lyyrinen Melartin lyydisessä sarjassa orkesterille tai marttinen uusromanttisissa teoksissaan välitömästi sydämeenkäyvää ja suoraan kuulijan sydämeen menevää ja usein ainakin elegisissä ja kansanomaisissa harmonisesti ja metrisesti yksinkertaisissa yksinlauluissaan usein eräänlaisen surumielisen kaipauksen kyllästämää musiikkia lomillaan kotiseutujensa maisemissa.
 
Sibeliushan sai myös nauttia valtion avusta, stipendeistä ja sävellyspalkinnoista ym. kun kaski joutui tekemään kokopäiväistä laulu-ja soitonopettajan tointa itsensä elättääkseen ja näin olemme mielckin ohella yhtä suurta sinfonikkoa köyhempiä.

Musiikiinhistoria tuntee ainakin 2 sellaista säveltäjää jotka dokumentoidusti uskoivat ympäristöönsä ja aikalaistensa makuun nähden modernin ja uudistuksellisen musiikkinsa potentiaaliin, renessanssiin ja mahdollisesti teetättävän töitä pianistille vielä puolenvuosisadan kuluttuakin. Keitä säveltäjiä tarkoitan?

Sitä taustaa vasten tuntuu ihmeelliseltä että mm. Aarre Merikatnolla ei tuntunut olleen yhtä valoisaa ja myönteistä käsitystä modernimman tuotantonsa reseptiotulevaisuudesta jonka vuoksi hän sabotoi joitakin käsikirjoituksiaan jousisekstetto, 3. viulukonsertto mahdottomaksi rekonstruoida mutta useat musiikinhistoriamme kulmakiviin lukeutuvat teokset sentään säilyivät jälkipolville asti 20-luvulta

megatherium: Musiikiinhistoria tuntee ainakin 2 sellaista säveltäjää jotka dokumentoidusti uskoivat ympäristöönsä ja aikalaistensa makuun nähden modernin ja uudistuksellisen musiikkinsa potentiaaliin, renessanssiin ja mahdollisesti teetättävän töitä pianistille vielä puolenvuosisadan kuluttuakin. Keitä säveltäjiä tarkoitan?
 
Schönberg ja Antheil, arvaan.

levesinet: Schönberg ja Antheil, arvaan.
 
Beethovenin hammerklavier-sonaatti, jonka säveltäjä uskoi teetättävän pianistille töitä tulevaisuudessakin ja Melartinin V A Koskenniemen runoihin sävelletyt yksinlaulut, joita tämä kuvaili itselleen runoilijalle vapaasti säveltäjän kirjoitetun sanan ideaa siteeratakseni, uudistuksellisen modernistisiksi ja sillä hetkellä niitä vieroksuvalle kuulijakunnalle vasta tulevaisuudessa käsityksensä mukaan laajempaa ymmärtämystä saavuttaviksi, olivat lähinnä ne joita tarkoitin, mutta tiedetäänhän Berliozinkin jo olleen hyvin tiertoinen merkityksestään säveltäjänä todettuaan häntä kriittisesti arvostelleelle yleisölle: "Kootkaa ne lohkareet joilla minua kivitätte. Niistä on tuleva muistopatsaani jalusta."
 
Schönberg kyllä toivoi sydämestään olevansa pikemmin säveltaiteilijana säveltuotantonsa kuin formulaatioidensa ja patenttianomustensa, 12-sävelteoriansa vuoksi tunnustettu vaikka sen aikuinen yleisö pitikin häntä ennen muuta etevänä teoreetikkona. Antheilin nimeä en ole ennen kuulutkaan. Kuka hän mahtoi olla paitsi todennäköisesti kuitenkin säveltäjä?
 
Esitän ohessa uuden kysymyksen odotellessani vastausta edellistä koskien:
 
Kuka suosituimpiin vuosisadan alkupuolen kotimaisiin oopperasäveltäjiimme kuulunut musiikkitieteilijänäkin tunnettu nimi siirtyi asumaan uransa ehtoopuolella Nizzaan Ranskaan jossa hänen oopperoitaan radioitiin koko maahan ja mm. Monte Carlossa että esitettiin myöskin oopperalavoilla?

megatherium: Beethovenin hammerklavier-sonaatti, jonka säveltäjä uskoi teetättävän pianistille töitä tulevaisuudessakin ja Melartinin V A Koskenniemen runoihin sävelletyt yksinlaulut, joita tämä kuvaili itselleen runoilijalle vapaasti säveltäjän kirjoitetun sanan ideaa siteeratakseni, uudistuksellisen modernistisiksi ja sillä hetkellä niitä vieroksuvalle kuulijakunnalle vasta tulevaisuudessa käsityksensä mukaan laajempaa ymmärtämystä saavuttaviksi, olivat lähinnä ne joita tarkoitin, mutta tiedetäänhän Berliozinkin jo olleen hyvin tiertoinen merkityksestään säveltäjänä todettuaan häntä kriittisesti arvostelleelle yleisölle: "Kootkaa ne lohkareet joilla minua kivitätte. Niistä on tuleva muistopatsaani jalusta."
 
Schönberg kyllä toivoi sydämestään olevansa pikemmin säveltaiteilijana säveltuotantonsa kuin formulaatioidensa ja patenttianomustensa, 12-sävelteoriansa vuoksi tunnustettu vaikka sen aikuinen yleisö pitikin häntä ennen muuta etevänä teoreetikkona. Antheilin nimeä en ole ennen kuulutkaan. Kuka hän mahtoi olla paitsi todennäköisesti kuitenkin säveltäjä?
 
Esitän ohessa uuden kysymyksen odotellessani vastausta edellistä koskien:
 
Kuka suosituimpiin vuosisadan alkupuolen kotimaisiin oopperasäveltäjiimme kuulunut musiikkitieteilijänäkin tunnettu nimi siirtyi asumaan uransa ehtoopuolella Nizzaan Ranskaan jossa hänen oopperoitaan radioitiin koko maahan ja mm. Monte Carlossa että esitettiin myöskin oopperalavoilla?
 
Sattui moka kun lainasin vahingossa omaa vastaustani.

megatherium: Kuka suosituimpiin vuosisadan alkupuolen kotimaisiin oopperasäveltäjiimme kuulunut musiikkitieteilijänäkin tunnettu nimi siirtyi asumaan uransa ehtoopuolella Nizzaan
 
Armas Launis.
 
Antheilin nimeä en ole ennen kuulutkaan.
 
George elikkä Yrjänä "musiikin paha poika" Antheil, jolla oli tapana kaivaa takistaan esiin revolveri ja asettaa se pianon päälle ennen soittamista, oli mestari Lisztin oppilas toisessa polvessa, pianisti ja ultramodernin musiikin säveltäjä, joka uransa nousuvaiheessa, yrittäessään toistamiseen säveltää esikoissinfoniansa, jätti kotimaansa Amerikan Yhdysvallat käynnistääkseen taidemusiikin futuristisen vallankumouksensa myös Euroopassa.
 
Kuka hän mahtoi olla paitsi todennäköisesti kuitenkin säveltäjä?
 
Hmm, lienee syytä epäillä hankkeen epäonnistuneen. Joten pian tapaamme hänet suunnittelemassa Itävallasta paenneen Hedy Lamarr -nimisen näyttelijättären -joka kyseli Antheilin neuvoa yläkroppansa ehostamiseksi- kanssa torpedonohjausjärjestelmää, ideana soveltaa Mekaaniselle baletilleen ominaisia automaattipianonsoittorullia taajuushyppelyyn (FHSS). Mutta tämäkin patentti taisi valua hukkaan, huolimatta sen kiistattomasta edistyksellisyydestä ja loistavasta nerokkuudesta.
 
Baletissa ihmistanssijat on korvattu pianoloilla, lentokoneitten potkureilla, (palo)sireenillä ja sähkökäyttöisillä (ovi)kelloilla, joiden liikkeitä seurataan ympäri näyttämöä. Ilmiselvästi Antheil vaihtoi pahoja vaikutteita Erik Satien ja kumppanien, kuten Igor Stravinskin, kanssa; Stravinskin neuvosta hän olikin lopulta muuttanut Pariisiin ja onnistunut aiheuttamaan debyyttikonserttinsa Lentokone-pianosonaatilla, Raakalaissonaatilla ja Mekanismilla makoisimman skandaalin sitten Igorin Kevätuhrin. Riehaantuneen, nujakoivan yleisön joukosta poliisivoimat poimivat talteen kaikenlaisia surrealisteja; musiikista olivat tulleet nauttimaan muiden muassa Satie, Picasso ja Cocteau.
 
Rytmikäs Mekaaninen baletti, Antheilin hittibiisi, oli tarkoitettu dadaistisen elokuvan ääniraidaksi. Tämäkään ajatus ei toteutunut kunnolla, koska elokuvasta tuli niin lyhyt ettei sävellys kunnolla mahtunut siihen. Tästä voi kuunnella/katsella teoksen:
http://www.youtube.com/watch?v=9SgsqmQJAq0

levesinet: Armas Launis.
 

 
George elikkä Yrjänä "musiikin paha poika" Antheil, jolla oli tapana kaivaa takistaan esiin revolveri ja asettaa se pianon päälle ennen soittamista, oli mestari Lisztin oppilas toisessa polvessa, pianisti ja ultramodernin musiikin säveltäjä, joka uransa nousuvaiheessa, yrittäessään toistamiseen säveltää esikoissinfoniansa, jätti kotimaansa Amerikan Yhdysvallat käynnistääkseen taidemusiikin futuristisen vallankumouksensa myös Euroopassa.
 

 
Hmm, lienee syytä epäillä hankkeen epäonnistuneen. Joten pian tapaamme hänet suunnittelemassa Itävallasta paenneen Hedy Lamarr -nimisen näyttelijättären -joka kyseli Antheilin neuvoa yläkroppansa ehostamiseksi- kanssa torpedonohjausjärjestelmää, ideana soveltaa Mekaaniselle baletilleen ominaisia automaattipianonsoittorullia taajuushyppelyyn (FHSS). Mutta tämäkin patentti taisi valua hukkaan, huolimatta sen kiistattomasta edistyksellisyydestä ja loistavasta nerokkuudesta.
 
Baletissa ihmistanssijat on korvattu pianoloilla, lentokoneitten potkureilla, (palo)sireenillä ja sähkökäyttöisillä (ovi)kelloilla, joiden liikkeitä seurataan ympäri näyttämöä. Ilmiselvästi Antheil vaihtoi pahoja vaikutteita Erik Satien ja kumppanien, kuten Igor Stravinskin, kanssa; Stravinskin neuvosta hän olikin lopulta muuttanut Pariisiin ja onnistunut aiheuttamaan debyyttikonserttinsa Lentokone-pianosonaatilla, Raakalaissonaatilla ja Mekanismilla makoisimman skandaalin sitten Igorin Kevätuhrin. Riehaantuneen, nujakoivan yleisön joukosta poliisivoimat poimivat talteen kaikenlaisia surrealisteja; musiikista olivat tulleet nauttimaan muiden muassa Satie, Picasso ja Cocteau.
 
Rytmikäs Mekaaninen baletti, Antheilin hittibiisi, oli tarkoitettu dadaistisen elokuvan ääniraidaksi. Tämäkään ajatus ei toteutunut kunnolla, koska elokuvasta tuli niin lyhyt ettei sävellys kunnolla mahtunut siihen. Tästä voi kuunnella/katsella teoksen:
http://www.youtube.com/watch?v=9SgsqmQJAq0
 
Luinkin että mekaanisen baletin esitys aiheutti yleisössä skandaalin ja että teoksen soitinnus käsittää 8 pianoa, ksylofonin ja hälysoittimia. myöhemmin mm. oopperallaan transatlantic hänen radikaali tyylinsä hieman pehmeni konservatiivisempaan ja traditionaalisempaan suuntaan.
 
Armas Launis oli oikea vastaus ja kullervo oli hänen esitetyimpiä oopperoitaan suomessa ja Jehudith? painokkain musiikidraama. Aslak Hetta kuuluu ruskanhehkuisella sointiväripaletuillaan ja draaman luomiseen aktiivisesti osallistuvalla orkesterinkäytöllään, folkloristiikan ohella postwagneriaanisen tradition ytimeen johtoaihetekniikassaan ja Richard Straussia muistuttavassa soinnunkäytössään. Varsinkin 3. näytös on dramaattinen ja vaikuttavan ekstaattinen joskaan ei jatkuvuudeltaan ehkä kauttaaltaan ensimmäisten veroinen. Hämmästyttävän värikästä ja vaihtelevaa musiikkia.

Mikä ja kenen säveltämä baletti sai Pjotr Tsaikovskin kirjoittamaan suunnilleen seuraavasti: "Mitä charmia, ja ne melodiat! Se sai minut nolostumaan, sillä jos olisin ollut tietoinen moisen teoksen olemassaolosta, en olisi ikänä kirjoittanut Joutsenlampeani."
EDIT: Oikea vastaus on Léo Delibes'in Sylvia vuodelta 1876.

levesinet: Mikä ja kenen säveltämä baletti sai Pjotr Tsaikovskin kirjoittamaan suunnilleen seuraavasti: "Mitä charmia, ja ne melodiat! Se sai minut nolostumaan, sillä jos olisin ollut tietoinen moisen teoksen olemassaolosta, en olisi ikänä kirjoittanut Joutsenlampeani."
EDIT: Oikea vastaus on Léo Delibes'in Sylvia vuodelta 1876.
 
Mikä ja kenen säveltämä teos valittiin ensimmäisenä suomalaisen säveltäjän luomana sävellyksenä salzburgin iscm-nykymusiikkijuhlille 1952? Kuka mahtoi olla seuraavana vuorossa raikkaalla uusklassismillaan?
 
kuka kuuluisa oopperalaulaja joka opiskeli sibiksessä myös sävellystä aarre merikannon oppilaana toimi säveltäjänä jonka tuotanto sisältää mm. 2 sinfoniaa, pasuuna-ja kontrabassokonserton? vihje toimi kööpenhaminan musiikkikorkean proffana.

megatherium: Mikä ja kenen säveltämä teos valittiin ensimmäisenä suomalaisen säveltäjän luomana sävellyksenä salzburgin iscm-nykymusiikkijuhlille 1952? Kuka mahtoi olla seuraavana vuorossa raikkaalla uusklassismillaan?
 
kuka kuuluisa oopperalaulaja joka opiskeli sibiksessä myös sävellystä aarre merikannon oppilaana toimi säveltäjänä jonka tuotanto sisältää mm. 2 sinfoniaa, pasuuna-ja kontrabassokonserton? vihje toimi kööpenhaminan musiikkikorkean proffana.
 
Kohta 2 Kim Borg?

Joooo, Kalervo Tuukkasen kolmas sinfonia Meri

levesinet: Joooo, Kalervo Tuukkasen kolmas sinfonia Meri
 
oikein ja se kuuluu trilogiaan jonka muodostaa 1,2 ja 3. sinfoniat.
 
Kuka säveltäjä harrasti valokuvausta, taidemaalausta eksoottisten kukkien keräilyä, antroplogiaa, ja kirjojen kirjoittamista rehtorin viran ohella?

Sehän oli tietenkin Erkki Melartin.

Kuka tuottelias belgialainen säveltäjä, kapellimestari ja musiikinopettaja omaksui myöhäisromanttis-impressionistisen tyylin ja sävelsi muun muassa 15 sinfoniaa?
 
Hänen vaikutusvaltaisin sävellyksenopettajansa Edgar Tinel sanoi: "Kun kuulen Debussyä, käännän pääni toisaalle". Aloitteleva säveltäjä kuitenkin ihastui oitis impressionismiin, ja niinpä Tinel joutui katkerasti valittelemaan, kuinka "nuo likaiset modernit" säveltäjät (varsinkin Debussy) olivat saattaneet hyvän oppilaan musiikilliset lahjat tärviölle (minkä ansiosta säveltäjä on nyt vakiinnuttanut paikkansa suosikkisäveltäjieni top 5 -listalla). Hän näyttäisi olevan melko tuntematon Suomessa.