Roots ›

Kuten tuolla aiemmin sanottiin, on hienoa, että mayer covereillaan ja roots-vaikutteisilla pop-biiseillään tuo vanhoja partoja tutuksi myös nuoremmalle ja ns. "vähemmän valveutuneelle" yleisölle. Tällaisia veijareita saisi olla enemmänkin.
 
Kitaristina Mayer edustaa mielestäni roots-puolella sitä terävintä kärkeä tänä päivänä. Miehen tatsi on ilmiömäinen, ja hänen tyylinsä on parhaimmillaan omaperäinen. Mieleen tulevat myös sanat "maaninen" ja "äkkiväärä". Välillä tosin srv-vaikutteet paistavat hiukan liian räikeästi hänen soitostaan. Laulusta en ole ikinä piitannut; ei se huonoa ole, ei muuten vaan sytytä. Tosin siinäkin hän kehittyy varmasti iän myötä samaan malliin kuin clapton.

Ihminen monesti yhdistää erilaiset asiat mielessään esim. hajuihin, paikkoihin, esineisiin yms. Jos itse mietin esim. Fender Eric Clapton stratoa, niin näen mielessäni erään kotipaikkakuntani alikulkukäytävän. En tiedä miksi. Ehkä olen joskus siinä alikulkukäytävän kohdalla miettinyt ja pohtinut pitäiskö ostaa k.o. strato. Tällaista paikkaan sidottua ajatteluahan käyttävät esim. ihmiset, jolla on "supermuisti". Muistikin on tekniikkalaji.
 
John Mayerin levyihin tutustuneena mielikuvani on seuraava: naisellinen muotiblogi, jossa käsitellään trendikästä pukeutumista, kahviloita ja muuta ihanaa mitä nuorekkaat modernit kaupunkilaisnaiset ikinä tekevätkään. Aina kun kuulen/luen sanat "John Mayer" niin tulee toi blogiassosiaatio. En ole koskaan lukenut kyseisen kaltaisia blogeja, joten assosiaation on pakko olla tullut ihan siitä musiikista. Nuorille naisille suunnattua pop-bluesia.
 
En ota kantaa onko yllä mainittu hyvä asia vai ei, mutta soittajanahan Mayer on aivan loistava.