Entä onko sallittua pitää musiikista, mihin omat tekniset kyvyt eivät vielä (tai koskaan) riitä? Tässä olemme nyt jännittävien kysymyksien äärellä.
Kyllä mie kattelen joskus tota Yngwien Far Beyond The Sun DVD:tä mikä mulla hyllystä löytyy vaikka, en oo koskaan tähdännyt samantyyppiseen soittoon ja onhan noita Govan esim yms. joita tulee kuunneltua ihan silkasta mielenkiinnosta ja siksi, että ne on hyviä siinä mitä ne tekee, ihan samalla tavalla kuin monet Jazz kitaristit, joita tulee kuunneltua, vaikka itse ei siihen suuntaan ole koskaan haikaillut. Ja aina sieltä jotain saattaa jäädä plakkariin jos ei muuten niin sellaista mielikuvaa fraseerauksista yms.... For me, it's about the music. I'm just the messenger, and I hope to do it as long as I live. - Eric Clapton |
SirElwood: Jos tämä joku keksisi kieltää, voisin siitälähin kuunnella enimmäkseen G-duurin rämpyttämistä. Tämä ei ole jännittävä kysymys, vaan tyhmä kysymys.
Niinhän se, toi jännittävä kysymys -juttu oli kai vaan joku mukamas humoristinen täytelause. Toki miljoonat ei-soittajat fanittavat musiikkia jota, luonnollisestikaan, eivät osaa soittaa. Mutta joskus tuntunut että itseään vakavasti otettavana muusikkona pitävä henkilö tietyn taitotason saavutettuaan ja siinä pitempään oltuaan alkaa automaattisesti dissata kaikkea omaa taitotasoa ylempänä olevaa musaa, tai ajatella että se ei kiinosta heitä. Syyt tähän voivat olla osin kateudenkin sävyttämiä, tai sitten puhtaasti vaan aitoja mieltymyskysymyksiä. Tietenkään ei kannata yrittää kehittyä enää teknisesti, jos mielestään pystyy jo ilmaisemaan kaikki musiikilliset ideansa. |
BigPapa
aalataur
