Rummut: rumpukamat ›

Puusta en tiedä juuri mitään.
 
Mutta faijan pihalla kasvaa helvetin vanhoja tammia, vaahteroita ja lehmuksia. Osa niistä alkaa olemaan kaiketi kaatokunnossa.
 
Tekiskö joku tollasilla jotain. Ihan mielenkiinnosta.
 
Nimittäin yhden liian isoksi kasvaneen vaahteran se taisi käyttää talonsa lämmitykseen...

Nimittäin yhden liian isoksi kasvaneen vaahteran se taisi käyttää talonsa lämmitykseen...
 
Meillä Oitissa kesähuvilassa sama juttu. Uhkasi noin 90 vuotias vaahtera kallistua talon päälle niin metsuri tuli katkomaan sen, latvasta aloitti. Se oli n. metrinen tyvestä, eli kyllä sillä lämmittää. Lämpöarvohan on helkatan hyvä jonka kyllä saunaa lämmittäessäkin huomaa.
Kai se ongelma tuollaisessa puussa on se että miten sen käsittelee ja varastoi jos siitä haluaa hyvää materiaalia esim. soittimiin. Tuolla on jotain.
 
http://tinpan.fortunecity.com/pettruciani/577/puulajit.htm

Bobana: Tuleeko Visa-viilut myös samalta suunnalta vai kenties Lohjalta?
On sitäkin tullut sorvattua ja se vasta kinkkistä onkin.
 
Visaa olen keräillyt vähän sieltä ja täältä, myös Lohjalta. Parhaat visakoivut itse asiassa kasvavat näillä kotiseuduillani, mutta saattavat matkustaa pitkällekin sorvattaviksi. Ja valtaosa visasta lähtee samantien kyllä ulkomaille, näin olen ymmärtänyt.
 
Uskon hyvin, että on kinkkistä sorvattavaa. Syyrakenne on niin kummallinen, kiemuraa ja kovia kohtia tulvillaan.
 
On muuten hienoa seurata, kun koivupöllistä sorvataan metrikaupalla hienoa viilua. Siinä on terien oltava kunnossa...

Kumu-Pekka: Visaa olen keräillyt vähän sieltä ja täältä, myös Lohjalta. Parhaat visakoivut itse asiassa kasvavat näillä kotiseuduillani, mutta saattavat matkustaa pitkällekin sorvattaviksi. Ja valtaosa visasta lähtee samantien kyllä ulkomaille, näin olen ymmärtänyt.
 
Uskon hyvin, että on kinkkistä sorvattavaa. Syyrakenne on niin kummallinen, kiemuraa ja kovia kohtia tulvillaan.
 
On muuten hienoa seurata, kun koivupöllistä sorvataan metrikaupalla hienoa viilua. Siinä on terien oltava kunnossa...
 
Oletko huomannut tai onko sulle kukaan maininnut, että istutusvisalla ja "villinä kasvaneella" olisi eroja? Ihan näin "naapurissa asuvana" metsätalouden ammattilaisena kysäisen.. Onkos Kumulla muuten koskaan raitaa kokeiltu? Saattaisi olla eksoottinen pintaviilu.. Kitaranrakennuspuolella muutamat urhoolliset, mm. Nevalaisen Matti, joskus kokeilivat. Ongelmaksi toki tulee tuon(kin) puulajin osalta se saatavuus, enkä tiedä kenenkään raitapölliä sorvanneen, ellei sitten Mettäliitto vaneerin väliviiluna kokeellisesti käyttänyt? Itse ainakin harmaaleppää ko. tarkoitukseen jonkin verran aikoinaan hommasin...

fox: Oletko huomannut tai onko sulle kukaan maininnut, että istutusvisalla ja "villinä kasvaneella" olisi eroja? Ihan näin "naapurissa asuvana" metsätalouden ammattilaisena kysäisen.. Onkos Kumulla muuten koskaan raitaa kokeiltu? Saattaisi olla eksoottinen pintaviilu.. Kitaranrakennuspuolella muutamat urhoolliset, mm. Nevalaisen Matti, joskus kokeilivat. Ongelmaksi toki tulee tuon(kin) puulajin osalta se saatavuus, enkä tiedä kenenkään raitapölliä sorvanneen, ellei sitten Mettäliitto vaneerin väliviiluna kokeellisesti käyttänyt? Itse ainakin harmaaleppää ko. tarkoitukseen jonkin verran aikoinaan hommasin...
 
En ole kuullut eroista istutettujen/villien välillä, enkä varmaan itse huomaisikaan, pitäisi kai käsitellä aikamoinen määrä, jotta silmä harjaantuisi. Komeaa katseltavaa se on aina ollut.
 
Olisihan mukava kokeilla vaikka raitaakin, mutta ongelma on juuri tuo saatavuus. Oma "pikkuinen" viilusorvi olisi aika kiva...!

Kumu-Pekka: En ole kuullut eroista istutettujen/villien välillä, enkä varmaan itse huomaisikaan, pitäisi kai käsitellä aikamoinen määrä, jotta silmä harjaantuisi. Komeaa katseltavaa se on aina ollut.
 
Olisihan mukava kokeilla vaikka raitaakin, mutta ongelma on juuri tuo saatavuus. Oma "pikkuinen" viilusorvi olisi aika kiva...!
 
Olin paikallisella vaneritehtaalla pari viikkoa takaperin. Viilusorvi on aika komea peli. Se mittasi pöllin ja keskitti sitten niin, että saatiin mahdollimmman paljon hyötyä. Silti vain oin kolmasosa (kuutiomäärissä mitattuna) raaka-aineesta päätyy vaneriviiluksi. Loput menee poltettavaksi voimalaitoksella.
 
Vaneriviilulla oli yksitoista laatuluokkaa. Vain paras viilu on pinnassa.
 
Loimukoivu ja visa ovat vaativia rummunrakennusmateriaaleja. Ne ovat melkoisen kiharalla, joten puristus on oltava tasainen ja luja, että syntyy sileää ja tiivistä.

Kumu-Pekka:
Olisihan mukava kokeilla vaikka raitaakin, mutta ongelma on juuri tuo saatavuus. Oma "pikkuinen" viilusorvi olisi aika kiva...!
 
Tämäpä. Tervettä raitaa ei kovinkaan usein näe, ja tuossa viiluttamisessa tosiaan raidan pinta-ja sydänpuu eroavat sen verran, että pintaviilu voi olla "tylsän yksiväristä" tosiaan. Vähän eroa tuohon lankkukitaran rungon tekemiseen raidasta. Täytyy joskus poiketa "naapurissa", nykyään ei oo Hämeenlinnan rajalle kuin 3 kilsaa..
Noille kalustepuusepille joskus on tullut toimitettua mm. tuomeakin, joka se vois noin äkkiseltään ajatellen olla näyttävämpi puulaji, vaan ongelmana sillä on se, että pysyykö viilu "koossa"..

Tämä kun on jo näköjään koivu ja viiluketju, niin osallistun minäkin omalla offtopikilla. Puutarhakoulun ajoilta muistelen ettei sellasta puulajia ku "visakoivu" oo olemassakaan. Se on jonkunlainen mutaatio ja kasvitauti koko visa-,tai loimu-ominaisuus, ja vähän kaiketi hankala ympätä taimimateriaaliin. Että siinä mielesä "villi" ja "viljelty" visa ja loimukoivu vähän eroaa toisistaan, että sellasta "viljeltyä" lajiketta ei välttämättä saa noin vaan aikaseksi, niistä onnistuu vaan osa, muistelen mie.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Visakoivu
Siis rauduskoivun mutaatio, tiesi wiki miun muistiain virkistää.

hollmi-5: Loimukoivu ja visa ovat vaativia rummunrakennusmateriaaleja. Ne ovat melkoisen kiharalla, joten puristus on oltava tasainen ja luja, että syntyy sileää ja tiivistä.
 
Alkuaikoina kävin itse tehtaalla hakemassa ja valitsemassa materiaalin, samalla sain perehdytyksen koivupöllin matkasta valmiiksi vaneriksi. Tuo puristus ja oikea liima ovat hyvin oleellisia juttuja, kun tehdään parasta laatua. Liimakin on arkkimuodossa ja kalvon paksuus on todella pieni, eli liiman osuus valmiissa vanerissa on optimoitu just oikeaksi.
 
Kun tehdään hyvin, hyvin ohuita vanereita mikroviilusta (viilun paksuus luokkaa 0,3 mm ja sinnepäin!), liimankin täytyy olla läpinäkyvää, muuten se paistaisi läpi.

Gardiner: Tämä kun on jo näköjään koivu ja viiluketju, niin osallistun minäkin omalla offtopikilla. Puutarhakoulun ajoilta muistelen ettei sellasta puulajia ku "visakoivu" oo olemassakaan. Se on jonkunlainen mutaatio ja kasvitauti koko visa-,tai loimu-ominaisuus, ja vähän kaiketi hankala ympätä taimimateriaaliin. Että siinä mielesä "villi" ja "viljelty" visa ja loimukoivu vähän eroaa toisistaan, että sellasta "viljeltyä" lajiketta ei välttämättä saa noin vaan aikaseksi, niistä onnistuu vaan osa, muistelen mie.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Visakoivu
Siis rauduskoivun mutaatio, tiesi wiki miun muistiain virkistää.
 
Asiasta kiinnostuneille tiedoksi, että on olemassa ihan Visaseurakin (ja nyt puhutaan siis puusta...) http://www.visaseura.com/

On muuten hämmästyttävää ettei loimukoivua ole pahemmin rummuissa käytetty. Pinnasta tulisi lähes maagisen hieno. Aivan käsittämättömän hienoja loimuja on tullut sorvailtua. Teeppä Pekka se.
Ja jos nyt siihen(sorvailuun) vielä hieman palataan niin visakoivu on sen vuoksi erittäin hankala kapistus koska pintapuu on erittäin kovaa mutta sydän yleensä laho. Tällöin sorvin karat sutii tyhjää eikä mitään tapahdu. Meinas siinä tulla hiki otsaan kun näin kävi. Pölli oli 2,5m pitkä ja joka kerta kun karat sutii niin tiesi se miinuksia tehtaan tiliin ja johtajat soisoo vieressä....
Harvoin niitä kuitenkin sorvataan. Kilohinnalla ostavat visakoivut.
 
Ja pieni kevennys loppuun: Mutsi ja sen mies aikoinaan pistivät mettää matalaksi mökiltä ja pilkkoivat puut. Kertana eräänä lämmittelin sitten saunaa ja huomasin piteleväni visa-klapia kädessäni... Oli sitten mennyt arvotavaraa ns. roskiin. No, hyvät löylyt tuli. Mutta kyllä siitä sitten keskusteltiinkin...

Kumu-Pekka:
 
Kun tehdään hyvin, hyvin ohuita vanereita mikroviilusta (viilun paksuus luokkaa 0,3 mm ja sinnepäin!), liimankin täytyy olla läpinäkyvää, muuten se paistaisi läpi.
 
Ite olen sorvannut tuota 0,3 mutta ohuin jota tehtaassa tehtiin oli 0,15 viilu. Se oli pehmeetä kun paskapaperi. Ja käsittely... Tuskin voi koskeakkaan. Siitä tehtiin 0,4mm 3ply ristivaneria. Lentokonevaneria siis.

Bobana: On muuten hämmästyttävää ettei loimukoivua ole pahemmin rummuissa käytetty. Pinnasta tulisi lähes maagisen hieno. Aivan käsittämättömän hienoja loimuja on tullut sorvailtua. Teeppä Pekka se.
 
Loimukoivu on yksi komeimmista pinnoista ja aika-ajoin olen sellaista saanutkin. Muutaman setin olen siitä tehnyt ja silloin nimenä on FlameBirch.
 
Loimukoivua ei vaan ole aina tarjolla. Pistän ne aina sivuun, kun eteen sattuu.
 
Hauska juttu tuo polttopuuhomma, lämpöä varmasti tuli. Ei muuten ole niitä kaikkein helpoimpia kirveellähalkaistavia...
 
0,15 mm viilu on käsittämättömän ohutta ja onkin ihme, että sellaista pystyy tekemään. Käyntikortteja ja joitain taide-esineitä olen nähnyt siitä tehdyn.

Näissä rummuissa, jotka ostan seuraavilla viikkorahoilla on käytetty visakoivua.
Ihan hyvän näköiset.
 
http://www.soitinlaine.fi/sumuCMS/s … tuote_id/15208&kategoria_id=669

Kumu-Pekka: Loimukoivu on yksi komeimmista pinnoista ja aika-ajoin olen sellaista saanutkin. Muutaman setin olen siitä tehnyt ja silloin nimenä on FlameBirch.
 
uu... Ptääpäs selata uudestaan nuo kuvat ja referenssit...
 
Loimukoivua ei vaan ole aina tarjolla. Pistän ne aina sivuun, kun eteen sattuu.
 
Tätä olio ainakin aikoinaan tarjolla runsaastikin tosin nykytilannetta en tiedä.
 
Hauska juttu tuo polttopuuhomma, lämpöä varmasti tuli. Ei muuten ole niitä kaikkein helpoimpia kirveellähalkaistavia...
 
Sellanen rotan syömän näköinen se oli. Ei varmaankaan menny ekalla tai kahdennellakymmenelläviidennelläkään halki... : )
 
0,15 mm viilu on käsittämättömän ohutta ja onkin ihme, että sellaista pystyy tekemään. Käyntikortteja ja joitain taide-esineitä olen nähnyt siitä tehdyn.
 
Sitä tehtiin sellasella 50 vuotta vanhalla vehkeellä. Se 0,4mm risti"vaneri" on niin höttöä että menee repäistessä halki kun nenäliina. Meni muistaakseni johonkin lennokki-hommaan.
Itse viilu on niin höttöä että se piti aina kääriä ladontatilanteessa ja levittää auki rullaamalla. Olisko muistaakseni ollu 1350mm x1350mm arkki maksanu 50 vanhaa markkaa...

Vallu-Veke: Näissä rummuissa, jotka ostan seuraavilla viikkorahoilla on käytetty visakoivua.
Ihan hyvän näköiset.
 
http://www.soitinlaine.fi/sumuCMS/s … tuote_id/15208&kategoria_id=669
 
En tiedä mikä kytkentä on meikässä menny vituralleen mutta uudet rummut ei päräytä pätkääkään. Hienot nuo ovat mutta jotenkin tusinalliset...
Em tie.

Bobana: On muuten hämmästyttävää ettei loimukoivua ole pahemmin rummuissa käytetty.
 
Vaikkapa tästä löytyy Kumu-Pekan näkemys loimukoivun käytöstä rummuissa:
http://www.kumu.fi/finnish/rumpusetit/setit_234.html
Loimun näyttävyys vaihtelee aika paljon erilaisissa valaistuksissa.

SAARIRUMPUJA OLEN KEHITTÄNYT JA KOKEILLUT JA TAAS KEHITTÄNYT NOIN 10 VUODEN AJAN. BASSARI MUUTEN PYSYY ERITTÄIN HYVIN PAIKALLAAN EIKÄ MENE EDELLÄ PAKOON EIKÄ TEE HIENOONKAAN PARKETTIIN JÄLKIÄ. SITTEN NÄISTÄ SAUNANRIPA LUGEITA ON MUUTEN HYVÄ NIMI NÄILLE SAANKO KÄYTÄÄ. ITSE OLEN SOITTANUT PUULUGISILLA RUMMUILLANI KANSSA 10 VUOTTA. NE ON ERITÄIN KESTÄVÄT EIVÄTKÄ RÄMISE VAIKKA JOKUNEN RUUVI OLISI VÄHÄN AUKI NÄIHIN KÄYTETÄÄN VAIN HYVÄN TERVEEN KOIVUN TYVESTÄ 80 CM PÄTKÄ JOKA ANNETAAN KUIVUA KOKONAISENA NOIN PARI VUOTTA. RUMPUJEN RUNGOT KÄSITTELEN PELKÄSTÄÄN VÄRJÄTYLLÄ VEDEN KESTÄVÄLLÄ PUUÖLJYLLÄ JONKA PÄÄLLÄ MONTA MYÖSKIN VEDEN KESTÄVÄÄ PUUVAHAA NÄIN SAADAAN RUNKO SOIMAAN PUHTAASTI.PUULUGEISTA VIELÄ NIISSÄ ON SISÄLLÄ MILLIKIERTEINEN VASTAKAPPALE RUUVEILLE JOISSA ON MYÖS SAMALLAINEN SÄÄTÖVARA KUIN METALLI LUGEISSA. KOTISIVUT OVAT OLLEET AUKI VASTA VIIKON VERRAN JA ON TARKOITUS TAITAA KUVIA KUNHAN SAAN SETTEJÄ VALMIIKSI,.JA MYÖS TEKSTIÄ. KIITOS MIELENKIINNOSTA . MINULLE VOI SOITELLA, KERRON MIELLELLÄNI YKSITYSKOHDISTA ENEMMÄN.

Miksi sä huudat täällä???