Kitarat: soittaminen ›

Tää on hyvinkin hauska...
 
-0-
-0-
-x-
-4-
-4-
-2-

Brik: Tää on hyvinkin hauska...
 
-0-
-0-
-x-
-4-
-4-
-2-
 
F#7sus4? Mun mielestä vielä hauskempi jos soittaa sen terssin sinne mukaan.

gary field: Dm, koska d-molli on kaunein ja herkin kaikista sävellajeista.
 
Samat perustelut, mutta sävelaskelta alempaa mennään. Eli siis C-molli, ja nimenomaan D:hen viritetyllä kitaralla, jolloin mukaan tulee vapaita kieliä.

vasili: Usein saan vielä enemmän fiiliksiä sointujen hienosta ja rikassointisesta toteutettamisesta soundillisesti kuin itse sointiväristä. Tässä taiteenlajissa meillä on paljon opittavaa klassisen puolen pianisteilta ja kitaristeilta.
 
Tossa on vaan se, että pianistin on aika paljon helpompi esim. ottaa kiinnostavia ja isoja hajotuksia soinnuista verrattuna kitaristeihin. Toki toteutettavissa olevien vaihtoehtojen rajoissakin liian moni kitaristi tyytyy turhan tavanomaisiin ratkaisuihin, mikä toki on aika pitkälti sidoksissa teoriaosaamiseen ja oman soittimen ymmärtämiseen. Toisaalta, aina tietty ei ole asiaankuuluvaakaan ottaa sitä C-duuria mahdollisimman kummallisesti.

Ihan G5
 
-3-
-3-
-0-
-0-
-x-
-3-
 
Ja toinen komea on B11
 
-0-
-0-
-8-
-11-
-9-
-7-

Minä tykkään tämmösestä
 
-0-
-0-
-8-
-9-
-7-
-9-
 
Joku C#m9 tuo kait on, mutta vitonen siitä puuttuu, joten mikälie :)
 
-Mikko

Eb-tuning: Kyllähän se taitaapi Am olla. Jokin noissa molleissa muutenkin viehättää, kai se o sitä kun ne kuulostavat "synkemmiltä".
 
---------
--1------
--2-----
--2-----
--0-----
---------
 
Tästä tuli mieleen, että mun mielestä yksinäinen mollisointu asiayhteydestä irrotettuna kuulostaa tosi tylsältä ja mitäänsanomattomalta. Ei sinällään että duurikaan olis jotenkin mielenkiintonen, mutta on siinä kuitenkin jotain sävyä. Tietenkään yksinäiset soinnut ei oikeastaan koskaan kuulosta miltään ilman sointuvaihdoksen tuomaa "jännitettä", mutta mollisointu kuulostaa jotenkin poikkeuksellisen "ei miltään".

Jaz: Kuullostaa pilkunnnussimiselta, mut meitähän on toki jokalähtöön.
 
Totta vitussa kuulostaa, sitähän se on! :D Reaalisointumerkit vaan sattuu usein olemaan hyvin viitteellisiä ja kompleksisemmassa harmoniassa saattaa olla hyvinkin merkityksellistä miten sointu merkitään, jotta sen funktio pysyy halutunlaisena. Jos sä haluut esmes bII7-soinnun (tässä tapauksessa tritonuskorvattu sävellajin dominantti) johki kohtaan, ollaan F-duurissa ja merkkaat kohtaan F#7, soittaja tulkitsee päässään soinnun johtavan H:lle, eikä F:lle, ja soinnun harmoninen funktio on ihan päin helvettiä - uuteen sävellajiin moduloiva välidominantti V/bIV, kun tosiasiassa pysytään samassa sävellajissa (lisäksi V/bIV olisi hyvin erikoinen välidominantti, mikä vaikeuttaa hahmottamista entisestään). Myöskin #I7 olisi suht erikoinen harmoninen funktio, en ole nähnyt ikinä (koska se hahmottuu bII:seksi.). Tämä vaikuttaa sekä soinnun harmonisiin laajennuksiin että sen päälle soitettavaan melodiseen linjaan. Sen sijaan, jos merkitset Gb7, soittaja tulkitsee soinnun funktion aivan oikein ja tällöin sekä harmoniset laajennukset (alt./overtone-tyyppinen rakenne) että melodisten linjojen rakennusaineet ovat oikeat.
 
Jos summittainen sinne päin -tekeminen riittää, niin sitten tämmöisillä ei ole mitään merkitystä. Jos taas puhutaan pikkutarkasta touhuamisesta, tai esim. isommista arreista, se ei ole ihan sama miten asiat tehdään.

John Titor: Totta vitussa kuulostaa, sitähän se on! :D Reaalisointumerkit vaan sattuu usein olemaan hyvin viitteellisiä ja kompleksisemmassa harmoniassa saattaa olla hyvinkin merkityksellistä miten sointu merkitään, jotta sen funktio pysyy halutunlaisena.
 
Missä tapauksessa on jo huomattavasti järkevämpää kirjoittaa se sointu vaan nuoteille sellaisella hajotuksella jolla se halutaan soitettavan, sen sijaan että ruvetaan reaalisointuun merkkaamaan kaikki faktisesti soinnusta löytyvät äänet. Ei mulle ainakaan tule mieleen sellaista tilannetta, jossa olisi tarpeellista merkata reaalisointuun kaikki mahdolliset sävelet. Merkataan ne jotka poikkeavat sävellajista, loput laajenevat tietenkin sävellajin mukaan eikä niitä tarvi merkitä.
 
Jos F-duurilapussa lukee Gb7, niin kun otetaan nelisointu ja laajennetaan se sävellajin mukaan, niin asteikoksi/sointusoundiksi tulee se overtone. Ei niitä kaikkia overtonen ääniä siihen tarvitse merkitä. Mutta joo, ei kai kukaan nuoteista enemmän ymmärtävä merkitse F:n sijaisdominanttia Fissäksi, vaan lappuun kirjoitetaan nimenomaan Ges.

Nutchordin mukaan sointu on m9 eli vaikka Em9: 0-2-0-0-0-2.

Krice: Nutchordin mukaan sointu on m9 eli vaikka Em9: 0-2-0-0-0-2.
 
On kyllä ihan törkeän huonon kuuloinen käännös Em9:stä.

tender.insanity:
 
... Ja toinen komea on B11
 
-0-
-0-
-8-
-11-
-9-
-7-
 
Mä olen antanut itseni ymmärtää, että 11-sointuja ei oikeastaan ole olemassakaan johtuen siitä, että soinnussa ei mielellään tulisi olla sekä terssiä että sen pidätystä (tässä tapauksessa kvartti/11) - ainakaan sitä merkintätapaa ei kukaan ymmärrä täysin samalla lailla. Turvallisempaa olisi tuon soinnun kohdalla puhua B(add 9, palautusmerkki 11):stä. Eli niinku Badd9, jossa on vielä palautettu 11 lisänä.
 
Ne harvat, jotka 11-sointuja tykkäävät kirjoittaa, edellyttävät yleensä myös, että soinnusta löytyy pieni septimi, eli ne olisivat ikäänkuin seiskasointuja, joissa on vielä lisänä ysi ja palautettu 11 - antamassasi soinnussa ei seiskaa (A-sävel) ole.
 
Normaalisti seiskasointu laajenee ysillä, #11:llä ja 13:lla, joten tuo palautettu 11 on se kummajainen, jonka takia 11-sointua monet eivät pidä sointuna ensinkään. Toiset taas ymmärtävät 11-soinnun 9sus4:ksi, mutta tällöin luonnollisesti soinnun terssi puuttuu.

Jucciz: On kyllä ihan törkeän huonon kuuloinen käännös Em9:stä.
 
Mikä on käännös?

Krice: Mikä on käännös?
 
Tai pitäiskö sanoa "hajotus". Kuitenkin, se järjestys, mihin soinnun sävelet laitetaan. Käännös ottaa kantaa siihen, mikä on matalin soiva sävel, hajotuksia voikin sitten olla ihan älyttömästi.

Jucciz: Mä olen antanut itseni ymmärtää, että 11-sointuja ei oikeastaan ole olemassakaan johtuen siitä, että soinnussa ei mielellään tulisi olla sekä terssiä että sen pidätystä (tässä tapauksessa kvartti/11
 
Missä noin on sanottu? Missä ikinä, niin se on kyllä täyttä höpöhöpöä. Mm. lattarimusahan on noita 11-sointuja täynnä, joten kyllä ne on ihan olemassa oleva ilmiö. :-) Mä olen kuullut monien klasariteoreetikkojen kieltävän 11-soinnut sen takia, että niille ei kai ole oikein järkevää paikkaa perinteisessä klassisessa tonaalisessa harmoniassa. Terssin pidätys on kvartti, ei 11. Jos halutaan pidätys, kirjoitetaan "sus". Jos halutaan laajennus, kirjoitetaan vaan numero perään.
 
Normaalisti seiskasointu laajenee ysillä, #11:llä ja 13:lla, joten tuo palautettu 11 on se kummajainen, jonka takia 11-sointua monet eivät pidä sointuna ensinkään. Toiset taas ymmärtävät 11-soinnun 9sus4:ksi, mutta tällöin luonnollisesti soinnun terssi puuttuu.
 
Ei kai nyt sentään. Seiskasointu laajenee 9, #11, 13 -äänin, jos se on sijaisdominantti (tai dominantin tritonuskorvaus, kummin päin sen nyt haluaakaan ajatella). Duurin viidennellä asteella seiskasointu laajenee ensisijaisesti ihan miksolyydisen mukaan 9, 11 ja 13. 11 vaan on sellainen "handle with care" -sävel, koska se terssin kanssa muodostaa helposti modaalisen soundin. Ihan samalla toisen asteen mollisointu laajenee 9, 11 ja 13, ja jos sinne sen 11-äänen lisää, niin kyllä se molliseiskalta vieläkin kuulostaa.
 
Toi "seiskasointu laajenee 9, #11, 13 -äänin" -väite on yksi niitä lapsen kengissä olevia letkautuksia, joita Suomessa valitettavan monessa paikassa vielä opetetaan, kun ei ymmärretä ottaa huomioon sävellajia harmonia-analyysissä. Tää on siis samaa ilmiötä kun sanotaan vaan, että "molliseiskan päälle voi vetää doorista". Mutta kun ei läheskään aina voi. :-D Ensisijainen sointusoundi on doorinen vain silloin, jos se on duurisävellajin toinen aste.
 
Toi nimenomainen sointu on analyysin kannalta vaan ongelmallinen, että siinä ei ole mitään muuta ideaa, kun että "soitetaan B-duurisointu ja jätetään ne kaksi ylintä kieltä soimaan niin saadaan kivan heleä soundi". Toisin sanoen ilmiö, jota ei ole musta edes tarkoituksen mukaista yrittää tunkea tonaalisen musan muottiin, koska siitä siinä ei ole kyse. Toki ne äänet voidaan kirjoittaa ulos ja reaalisointuna se B11 on kyllä ihan oikein, jos se pitää nimetä jotenkin tarkemmin, kuin B-duuriksi. Toi sointu löytyy mm. Robbie Williamsin Angelista, ja soinnun funktio siinäkin biisissä on ihan V-asteen sointu, vaikka sieltä se 11 nyt sattuukin löytymään.

JamesHetfield: tää taitaa olla kuitenkin Em9? hyvä sointu kyllä tämäkin!
 
Niinhän onkin. Kuten sanoin, en mä soinnuista mitään tiedä.

Kertokaas tälle oikea nimi:
 
x
x
4
5
2
2
 
Yhestä omasta biisistä. Pienen taiteellisen hakemisen jälkeen tämä oli juuri nappi ratkaisu siihen kohtaan.
 
Vaihtoehtoinen:
 
0
0
4
5
2
2
 
:D

Räkkipeli: Kertokaas tälle oikea nimi:
 
x
x
4
5
2
2
 
Gmaj7?
 
Virhe, olen väärässä.

kimurantti1: Tarkoitin lähinnä, että sointumerkkinä (ja varsinkin asiayhteydestä irroitettuna) reaalisointumerkintä "11" on erityisen ongelmallinen, koska siitä ei yleensä voi kauhean hyvin ennalta tietää, mitä virkaa se palvelee. Mut eihän se tosiaan oo selkeä monissa muissakaan tapauksissa, vaikkapa just molliseiskat. Kuitenkin: jos ollaan duuribiisin I asteella, mulle soinnun 4./11. sävel näyttäytyy vahvasti "ylimääräisenä" sävelenä, joten mun korvat vaatii sen kirjoittamaan add-merkintänä varsinaisen soinnun perään eikä merkkaamaan sointua "11":nä, joka kielisikin mulle enemmän dominanttitilanteesta sillä logiikalla, että "jos kerran seiska ja ysikin, ni sit ykstoistakin, varsinkin jos kerran myös kolmetoistakin". :)
 
Just sen takia, että on niin monenlaista ymmärtäjää, mä en ikinä omiin transkriptioihin tai komppilappuihin kirjoita 11-sointua sen moniselitteisyyden takia: jos soinnussa on sekä terssi että kvartti (olkoon oktaaviala mikä hyvänsä), käytän mieluummin add4- tai add (palautettu)11-merkintää, tai olen tyly enkä huomioi koko terssiä, vaan käytän V asteen dominanattityyppisessä tilanteessa C9sus4-, C13sus4- tai kauttasointumerkintää Bb/C tai Bbmaj7/C, jos ollaan F-duurissa.
 
Molleissahan m11 on saman tehoinen kuin m7 ja m9 eikä millään tapaa riitaisan kuuloinen, ainakaan mun korvaan: siellä 11-sävel ei riitelekään terssin kanssa, koska terssipinoksi kasattuna sointu ei sisällä b9-intervallia - toisin kuin duurissa.