Studiotyöskentely ›

sami_sumea: Hmm, mä yleensä käytän plugareita mitkä itessään näyttää jo jos menee ruvelle jossain ...
 
Plugareita on valtavasti erilaisia, toiset rupee limitoimaan, toisissä klippauksen kuulee helposti. Mulla ei ole nyt tässä pistää listaa miten mikin plugari käyttäytyy. Kokemukseni mukaan muutamassa mallintavassa eq/kompura -channel stripissä saattaa hyvinkin käydä niin että kun ajaa liian kovaa sisään, pelkkä EQ -korostus riittää klippaukseen. Ja sen voi tarkistaa vain ottamalla seuraava kompura pois. Tässä yksi tapa tsekkailla että oma digiheadroom on koko ajan terveellä puolella, silloin ei tartte murehtia miten mikin plugari käyttäytyy.
 
Esim. Cubasen/Nuendon omaa ryhmäbussia/masteria voi ajaa liian kovaa ilman plugareitakin niin ettei se käy klippaamaan räpsymällä, siinä on kai jonkinlainen limitteri. Toki yliajon huomaa siitä että mittarit lyö tappiin, mutta se ei rupea rätisemään toisin kuin jotkut muut saattaa. On periaatteessa vaarallista, että softa antaa tehdä näin. Jos audioryhmä voi käyttäytyä näin, voi joku plugarikin käyttäytyä samalla tavalla. Jos kyseessä on vaikka bassari, transientin muoto on varmasti pilalla.

Esim. Cubasen/Nuendon omaa ryhmäbussia/masteria voi ajaa liian kovaa ilman plugareitakin niin ettei se käy klippaamaan räpsymällä, siinä on kai jonkinlainen limitteri. Toki yliajon huomaa siitä että mittarit lyö tappiin, mutta se ei rupea rätisemään toisin kuin jotkut muut saattaa. On periaatteessa vaarallista, että softa antaa tehdä näin. Jos audioryhmä voi käyttäytyä näin, voi joku plugarikin käyttäytyä samalla tavalla. Jos kyseessä on vaikka bassari, transientin muoto on varmasti pilalla.
 
Hm. Pitäis itseasiassa varmaan vähä testailla mitä tapahtuu jos tuuppaan Cubasen masterbussiin tai ryhmään vaikka 128 kanavaa 0db piikeillä olevaa siniaaltoa ja laskee masterbussista tasot 0-levelille, meneeks murolle vai ei. Mä veikkaan ettei mee, koska luulenpa ettei noi Cubasen ryhmät ota mitään kantaa siihen mitä niihin ajetaan, eikä niissä kyllä mun tiedon mukaan oo myöskään minkäänlaista limitteriä..
 
edit: juu, eli siis testasinpa mielenkiinosta iskeä 40 stereoraitaa cubaseen (kaikki samaa wavia, normalisoitu 0db), ajoin ne masterbussiin, laskin masterbussia 32.04db (tää oli lähin cubasen sallima db-määrä vastaavalle vaimennukselle, joku neropatti vois laskee millintarkan 40 raidan vaimennuksen desibeleinä?) -> audio ei klipannut, peak level oli edelleen nolla.
 
Sama juttu groupissa. Heittämällä groupin rinnalle em. wavi vaihekäännettynä toi nullaa jonnekin -77.2db tienoille (todnäk nullais kokonaan jos ton n.32db vaimennuksen laskis tarkasti).
 
Eli käytännössä on about täysin sama ajaako kanavia hiljempaa, vai laskeeko masterbussia. Puhutaan äärettömän pienestä erosta. Myös groupin voi huoletta ajaa vaikka 32 desibeliä ruvelle ja laskea masterbussin trimmipotikasta volaa takas -32db masterbussin alkuun, lopputulos on sama.
 
edit2: Kokeilin myös iskeä Cubasen oman EQ:n tohon 32db ruvelle vedettyyn grouppikanavaan, lopputulos edelleen sama. Muut plugarit eivät välttämättä ole yhtä sallivia, tietenkään...
 
edit3: eli sama Suomeksi: esim. Cubasen masterbussissa / groupeissa datalle ei tapahdu käytännössä yhtään mitään, se vaan menee 32-bit floattina niistä läpi, riippumatta siitä kuinka "ruvella" signaali on. Jos joku klippaa / menee ruvelle / kuulostaa huonota, se johtuu siitä että miksaus on tukossa, tai että joku plugari menee ruvelle. Samaan tulokseen voi tulla esim Protools HD:n kanssa kun lukee (jossain aiemmassa postissa olleen) selityksen TDM:n mixbussista.
 
...

koopop: Plugareita on valtavasti erilaisia, toiset rupee limitoimaan, toisissä klippauksen kuulee helposti. Mulla ei ole nyt tässä pistää listaa miten mikin plugari käyttäytyy. Kokemukseni mukaan muutamassa mallintavassa eq/kompura -channel stripissä saattaa hyvinkin käydä niin että kun ajaa liian kovaa sisään, pelkkä EQ -korostus riittää klippaukseen. Ja sen voi tarkistaa vain ottamalla seuraava kompura pois. Tässä yksi tapa tsekkailla että oma digiheadroom on koko ajan terveellä puolella, silloin ei tartte murehtia miten mikin plugari käyttäytyy.
 
Esim. Cubasen/Nuendon omaa ryhmäbussia/masteria voi ajaa liian kovaa ilman plugareitakin niin ettei se käy klippaamaan räpsymällä, siinä on kai jonkinlainen limitteri. Toki yliajon huomaa siitä että mittarit lyö tappiin, mutta se ei rupea rätisemään toisin kuin jotkut muut saattaa. On periaatteessa vaarallista, että softa antaa tehdä näin. Jos audioryhmä voi käyttäytyä näin, voi joku plugarikin käyttäytyä samalla tavalla. Jos kyseessä on vaikka bassari, transientin muoto on varmasti pilalla.
 
Tämä on justiinsa se vitsi liukulukulaskennassa, punasen puolelle voidaan huoleti mennä ilman, että säröytyy. Eikä siinä ole mitään vaarallista, teoriassa laatu laskee(kvantisointisäröä), mutta todellisilla tasoilla tällä laatuerolla ei ole _mitään_ merkitystä.. Transientin muoto säilyy oikeana, koska aaltomuoto ei mene särölle ennen kuin sitä yritetään saada takaisin analogiseksi. AD-muuntimet kun eivät ole liukulukulaitteita.

sami_sumea: Hm. Pitäis itseasiassa varmaan vähä testailla mitä tapahtuu jos tuuppaan Cubasen masterbussiin tai ryhmään vaikka 128 kanavaa 0db piikeillä olevaa siniaaltoa ja laskee masterbussista tasot 0-levelille, meneeks murolle vai ei. Mä veikkaan ettei mee, koska luulenpa ettei noi Cubasen ryhmät ota mitään kantaa siihen mitä niihin ajetaan, eikä niissä kyllä mun tiedon mukaan oo myöskään minkäänlaista limitteriä..
 
edit: juu, eli siis testasinpa mielenkiinosta iskeä 40 stereoraitaa cubaseen (kaikki samaa wavia, normalisoitu 0db), ajoin ne masterbussiin, laskin masterbussia 32.04db (tää oli lähin cubasen sallima db-määrä vastaavalle vaimennukselle, joku neropatti vois laskee millintarkan 40 raidan vaimennuksen desibeleinä?) -> audio ei klipannut, peak level oli edelleen nolla.
 
Sama juttu groupissa. Heittämällä groupin rinnalle em. wavi vaihekäännettynä toi nullaa jonnekin -77.2db tienoille (todnäk nullais kokonaan jos ton n.32db vaimennuksen laskis tarkasti).
 
Eli käytännössä on about täysin sama ajaako kanavia hiljempaa, vai laskeeko masterbussia. Puhutaan äärettömän pienestä erosta. Myös groupin voi huoletta ajaa vaikka 32 desibeliä ruvelle ja laskea masterbussin trimmipotikasta volaa takas -32db masterbussin alkuun, lopputulos on sama.
 
edit2: Kokeilin myös iskeä Cubasen oman EQ:n tohon 32db ruvelle vedettyyn grouppikanavaan, lopputulos edelleen sama. Muut plugarit eivät välttämättä ole yhtä sallivia, tietenkään...
 
edit3: eli sama Suomeksi: esim. Cubasen masterbussissa / groupeissa datalle ei tapahdu käytännössä yhtään mitään, se vaan menee 32-bit floattina niistä läpi, riippumatta siitä kuinka "ruvella" signaali on. Jos joku klippaa / menee ruvelle / kuulostaa huonota, se johtuu siitä että miksaus on tukossa, tai että joku plugari menee ruvelle. Samaan tulokseen voi tulla esim Protools HD:n kanssa kun lukee (jossain aiemmassa postissa olleen) selityksen TDM:n mixbussista.
 
...
 
Uskon ettei ryhmässä ole limitteriä, sen käyttäytyminen taitaa vaan muistuttaa limitteriä siinä mielessä ettei se ala rätisemään. Huonosti ilmaisin..
 
Toki mikserin sisällä floating pointilla kaikki yliajot ja palautukset toimii, mutta mitä jos ei laskekaan master bussia 32 dB:llä vaan laitttaa sinne erilaisia stereokompuroita.. ?
 
edit; erilaisia kolmannen osapuolen plugareita, single pre, double pre.. UAD, PoCo jne.. niin ja kiitti kun jaksoit testailla Sami. +

cozmo: Transientin muoto säilyy oikeana, koska aaltomuoto ei mene särölle ennen kuin sitä yritetään saada takaisin analogiseksi.
 
takaisin analogiseksi tai se ditheröidään, olenko oikeassa?

koopop: Uskon ettei ryhmässä ole limitteriä, sen käyttäytyminen taitaa vaan muistuttaa limitteriä siinä mielessä ettei se ala rätisemään. Huonosti ilmaisin..
 
Toki mikserin sisällä floating pointilla kaikki yliajot ja palautukset toimii, mutta mitä jos ei laskekaan master bussia 32 dB:llä vaan laitttaa sinne erilaisia stereokompuroita.. ?
 
edit; erilaisia kolmannen osapuolen plugareita, single pre, double pre.. UAD, PoCo jne.. niin ja kiitti kun jaksoit testailla Sami. +
UAD, Powercore jne. saa tavaraa yleensä 24-bit fixed väylää pitkin. Samoin jo aiemmin mainittu TDM. Eli säröä tulee ikävästi. Double precision plugareilla (48bit fixed) käsittääkseni on jonkin verran yliohjausvaraa, mutta tästä en ole varma.
 
Mutta valtaosa natiiviplugareista on liukulukujuttuja ja säröä ei välttämättä synny, riippuen täysin suunnittelutavasta. Esimerkiksi vaikka Waves L2 ja sen tyyppiset toimii tossa aivan nätisti vaikka mentäisikin punaselle (tosin +32dBfs saa aikaan jo aika rouhean määrän limitointia, mikä tuskin kuulostaa kivalta, mutta silloin puhutaan ominaisuudesta, ei viasta). Sitten jos ketjuun nykästään jokin analogimallinnus, esimerkiksi joku fairchild tms. emulaatio, on hyvin todennäköistä, että käytös on jotain muuta kun toivottu, menisi alkuperäinenkin jo rouheasti särölle liian kuumilla tasoilla.
 
takaisin analogiseksi tai se ditheröidään, olenko oikeassa?
Ymmärsinköhän oikein kysymyksen. Mutta siis da-muuntimet ja todellinen maailma ei perustu liukulukulaskentaan ja da-muunnin ei vaan yksinkertaisesti mene yli 0dBfs -> Säröä. Tämä riippumatta siitä, että käytetäänkö Ditheriä.
 
Tosin tämä sai minutkin miettimään, että jos masteriin lyödään Dither plugari niin poistutaanko silloin liukulukumuodosta? Voi olla. Saatat olla oikeassa, nyt tarvitaan minun sijastani joku viisas vastaamaan. Gearslutzin keskustelussa vängättiin siitä, että voiko liukulukumuotoista dataa ditheröidä, joku väitti, että ei voi, softantekijä Paul Frindle väitti, että voi. Mutta se menee jo ohi minun ymmärryksestäni täysin.

cozmo: Gearslutzin keskustelussa vängättiin siitä, että voiko liukulukumuotoista dataa ditheröidä, joku väitti, että ei voi, softantekijä Paul Frindle väitti, että voi. Mutta se menee jo ohi minun ymmärryksestäni täysin.
 
Tähän joo kysymykseni liittyikin ja menee mullakin osittain yli hilseen, kun en digitaalimaailman insinööri ole. Käsitin että ditheröitäessä (joko 24-bit fixed tai sitten 32-bit float, pystyy tai ei) aaltomuoto jälleenrakennetaan, osittain niinkuin DA:ssakin. Jos ditheröitäessä dataan sisältyy klippi, limitoitu aaltomuoto tai Frindlen mukaan vaarallinen, näkymätön intersample peak, niin se liimautuu aallon "uudelleenmuodostuksessa" eikä sitä enää voida pelastaa.

krautio: Mielenkiintoinen keskustelu. Oma kysymykseni hiukan poikkeaa aiheesta.
 
Onko muut olleet koskaan sitä mieltä, että valmis miksaus kuulostaa paremmalta softan puolelta soitettuna kuin stereofileltä kuunneltuna? Välillä tuntuu, että tulee hulluksi, kun on kuulevinaan, että stereofilestä häipyy ilmavuutta ja dynamiikkaa mitä softan puolella on.
 
Saattaa olla kyllä mun "paranoijaa"...
 
Kappas. Olen huomannut ihan saman ilmiön ja samoin adjektiivein jo aikaa sitten. Softana Cubase SL1. Mun mielestä se on ihan tosi asia. :) Oon miettinyt josko mun tapauksessa olisi softan "kehittymättömyys" syynä (vanha versio, pitää päivittää piakkoin), mutta saapa nähdä.

Frindlen mukaan vaarallinen, näkymätön intersample peak, niin se liimautuu aallon "uudelleenmuodostuksessa" eikä sitä enää voida pelastaa.
 
Tota noinii.
 
Mää nyt olen luonteeltani vähän tämmönen skeptisen puoleinen kun on tullut noita koodaushommia väännettyä muutaman kymmenen vuotta, ja väitän että jonkin verran tajuan noiden audioengineiden sisuskaluista ja muustakin äänenkäsittelyyn liittyvästä, mut mä olen sitä mieltä että jos ditheröinnin takia saadaan aikaan intersample peakkeja (mun käsityskyvyn mukaan siis niin, että ditherin takia peak leveli menee yhden samplen ajan 0 desibelin "yli") niitä on käytännössä täysin mahdotonta kuulla. Seriously. Ja sitäpaitti 32-bit kamaa ei audioenginessä ditheröidä missään vaiheessa ennen ku se vedetään takaisin 24-bit tai 16-bit muotoon masterbussin viimeisellä plugarilla (jonka voi jättää pois jos haluaa ;-)
 
Kannattaa testata vaikka niin, et normalisoitte minkä tahansa musaa sisältävän wavipätkän 0.0db:iin ja sit boostaatte sitä vielä jollain 0.00001db yli nollarajan jolloin noita klippaavia piikkejä pitäis ilmaantua kovimpiin kohtiin, ehkä jopa useamman samplen matkalle. Sit vaan molemmat raidat softaan rinnakkain ja empiiristä vertailua tekemään ;)
 
Musta jotenkin tuntuu että noi Gearslutzin heebot on osaksi samaa sarjaa ku ne kaverit jotka asettelee leegopalikoiden päälle kaapeleita himassa ja arpoo päiväkausia olisko niiden pitänyt olla vihreitä vai harmaita et signaalin kulku olis mahdollisimman esteetön.
 
Sit ne selittelee huonoja miksauksiaan tai sitä etteivät oikeasti ymmärrä digitaalitekniikalla miksaamisesta yhtään mitään ja käytännössä ajelevat plugareitaan ruvelle tai yksinkertaisesti ovat vain niin tottuneita noihin ziljoonan euron analogikilkuttimiinsa että yrittävät tehdä plugareilla kaiken samalla tavalla ku 45 vuotta sitten ku väännettiin raitaan lämpöä ajamalla matskua sisään vähän reippaammanpuoleisesti ketjun joka vehkeessä, mistä ei varmasti hyvää seuraa digimaailmassa.
 
Plugareiden klippaukset inputissa ja outputissa kuntoon, tasot järkeväksi kautta linjan ja miksaus muuten kuosiin ja se on siinä, sanon minä.
 
edit:
 
Tästä muuten tuli mieleeni toinen juttu, eli se, että aika monilla (erityisesti analogimallinnetuilla) plugareilla _ON_ nykyään jonkin sortin "sweet spot", saattaa tietysti olla että että tasojen pitäminen kanavissa hemmetin alhaisina voi estää tuontyyppisten plugareiden säröttymistä / tukkeutumista niin että miksusta tosiaan tulee avoimempi. Mut se on täysin käytetyistä plugareista kiinni, ei niinkään audioenginestä.
 
...

Toki mikserin sisällä floating pointilla kaikki yliajot ja palautukset toimii, mutta mitä jos ei laskekaan master bussia 32 dB:llä vaan laitttaa sinne erilaisia stereokompuroita.. ?
 
Juuh, se mitä tossa tapauksessa tapahtuu on täysin kiinni plugarista. Lineaariset vehkeet (kuten Cubasen oma perus-EQ) eivät tosta ole moksiskaan, sellaiset jotka oikeasti tekevät tolla dynamiikalla jotain menevät tossa tapauksessa todnäk aivan vituralleen :-)
 
Tossa tapauksessa Cubasessa kannattaa dropata grouppi/masterkanavasta input-gainia trim-potikasta niin paljon että taso palaa taas ruotuun, ja lisätä ne plugarit raitaan vasta sitten. Vaihtoehtoisesti, jos ketjun ekassa plugarissa itessään on input gain, volumen voi laskea siitä plugarille sopivaksi ja katsoa ettei em. plugari aja punaisella ulos dataa seuraavalle.
 
edit; erilaisia kolmannen osapuolen plugareita, single pre, double pre.. UAD, PoCo jne.. niin ja kiitti kun jaksoit testailla Sami. +
 
UAD ja PoCo on asia erikseen koska ne tosiaan vetelevät kamaa jossain välissä liukuluvusta integer-muotoon, voi tulla rumaa jälkeä jos niitä yrittää ehdointahdoin kyykyttää :-)
 
...

sami_sumea: Tota noinii.
 
Mää nyt olen luonteeltani vähän tämmönen skeptisen puoleinen kun on tullut noita koodaushommia väännettyä muutaman kymmenen vuotta, ja väitän että jonkin verran tajuan noiden audioengineiden sisuskaluista ja muustakin äänenkäsittelyyn liittyvästä, mut mä olen sitä mieltä että jos ditheröinnin takia saadaan aikaan intersample peakkeja (mun käsityskyvyn mukaan siis niin, että ditherin takia peak leveli menee yhden samplen ajan 0 desibelin "yli") niitä on käytännössä täysin mahdotonta kuulla. Seriously. Ja sitäpaitti 32-bit kamaa ei audioenginessä ditheröidä missään vaiheessa ennen ku se vedetään takaisin 24-bit tai 16-bit muotoon masterbussin viimeisellä plugarilla (jonka voi jättää pois jos haluaa ;-)
 
Skeptisyys on aina hyve. Tuo intersample peak ei ole mulle avautunut niin tarkasti että voisin siitä alkaa väittelemään. On hyvä kuulla että Frindlen kaltainen heebo siitä puhuu, on myös hyvä kuulla sille vastaväitteitä. SSL:llä on ilmainen mittariplugari joka lukee näitä intersample peakeja;
 
http://solidstatelogic.com/music/X-ISM/index.asp
 
Ja tämähän liittyi vain floating point -> dithered fixed -signaaliketjuun (esim. TDM, kolmannen osapuolen plugarit). Frindle esitti käsittääkseni asian niin, ettei yksittäistä klippiä kuulekaan, mutta kun niitä alkaa olemaan joka raidalla niin kokonaisuus alkaa kärsiä, ja siinä yksi syy digimiksujen epäonnistumiselle.
 
Joka tapauksessa, intersample peakista ei ole välttämättä nyt mielekästä keskustella. Mun ainakaan.
 
Musta jotenkin tuntuu että noi Gearslutzin heebot on osaksi samaa sarjaa ku ne kaverit jotka asettelee leegopalikoiden päälle kaapeleita himassa ja arpoo päiväkausia olisko niiden pitänyt olla vihreitä vai harmaita et signaalin kulku olis mahdollisimman esteetön.
 
Osaksi kyllä, toki. Aikamoiset suodattimet saa olla silmillä kun noita massiivisia keskusteluja selaa. On siellä paljon asiaakin.
 
Sit ne selittelee huonoja miksauksiaan tai sitä etteivät oikeasti ymmärrä digitaalitekniikalla miksaamisesta yhtään mitään ja käytännössä ajelevat plugareitaan ruvelle tai yksinkertaisesti ovat vain niin tottuneita noihin ziljoonan euron analogikilkuttimiinsa että yrittävät tehdä plugareilla kaiken samalla tavalla ku 45 vuotta sitten ku väännettiin raitaan lämpöä ajamalla matskua sisään vähän reippaammanpuoleisesti ketjun joka vehkeessä, mistä ei varmasti hyvää seuraa digimaailmassa.
 
Tämä oli parhaimpia pointteja. Analogimaailman headroomista olisi jotain opittavaa digipuolelle, vaikka ne ei ole verrannaisia keskenään. Oman mausteensa tuo nimenomaan nämä mallintavat plugarit, jossa sietokyky on eri alustalla. Analogivehkeen sweet spot tai ominaissaundi saattaa olla lievästi yliohjattu, digipuolella se täytyy tehdä toisin. Niin, jokaisesta plugaristaan tulisi etsiä omat puolensa. Kuinka moni muuten lukee jokaisen käyttämänsä plugarin manuaalin..?
 
Plugareiden klippaukset inputissa ja outputissa kuntoon, tasot järkeväksi kautta linjan ja miksaus muuten kuosiin ja se on siinä, sanon minä.
 
Ja minä. Jos signaaliketju menee liian monimutkaiseksi plugariviidakossa, raitoja lisääntyy miksauksen edetessä (niinkuin nykyään on mahdollista, duplicatet, copypastet, fx-kanavat, lähes rajoittamaton parallelkanavien mahdollisuus..), on tärkeää myös samalla laskea kanavatasoja sitä mukaa. Sama metodi on analogipuolellakin. Mitä enemmän kanavia, sitä hiljempaa niitä tulee syöttää masterbussiin, koska sekään ei kestä ikuisuuksiin. Olkoon tasonlasku per lisätty kanava kuinka minimaalinen tahansa, jossain on kuitenkin raja jossa se alkaa merkitä. Tämän vuoksi, tietäen että omat miksaukseni tuppaa kasvamaan aika isoiksi, lasken kanavafaderit ja ryhmät joissa kompuroita jo valmiiksi suhteellisen alas. Elän mieluummin tietäen että mulla on headroomia, kuin murehdin miten mikin plugari mahtaa käyttäytyä lähes punasilla tasoilla. Olkoon intersample peakit totta tai ei. Tällä metodilla mun ei tartte huolehtia tasonlaskuista ketjun loppupäässä.
 
Hmm.. En väittäisi että kanavat tulee laskea liian alas, vaan juuri niin alas että kaikki kanavat summautuu ryhmiin ja niissä oleviin plugareihin maltillisilla tasoilla. Räyhäkkäitä miksuja tehtäessä usein on käytössä rankkoja korostuksia, ja jos yhtäkkiä keksitkin ruveta boostaamaan rumpuryhmää eq:lla +6, sulla on siihen mahdollisuus. Niinkuin sanoin, mulla jos miksussa on 40 monokanavaa, 24 FX/parallel -paluuta, plugareissa rankkoja korostuksia + muutama muu ylimääräinen juttu, niin silloin itse kanavaliu'ut alkaa löytymään sieltä -20 tienoilta.
 
Alan toistamaan jo itseäni..
 
Tästä muuten tuli mieleeni toinen juttu, eli se, että aika monilla (erityisesti analogimallinnetuilla) plugareilla _ON_ nykyään jonkin sortin "sweet spot", saattaa tietysti olla että että tasojen pitäminen kanavissa hemmetin alhaisina voi estää tuontyyppisten plugareiden säröttymistä / tukkeutumista niin että miksusta tosiaan tulee avoimempi. Mut se on täysin käytetyistä plugareista kiinni, ei niinkään audioenginestä.
 
...
 
Niin, mysteeristä on asia.

Ehkäpä hieman off topic kysymys, mutta onko sillä mitään väliä meneekö yksittäiset kanavat grouppien kautta masteriin vai suoraan master kanavaan?
 
edit: kuvitellaan tilanne että meillä on 4 kitara raitaa jotka menee kaikki suoraan master kanavaan, tai sitten ne 4 kitara raitaa menee yhteen stereo grouppiin ja sieltä master kanavaan. Tietenkin silloin on väliä jos halutaan laittaa esim. stereo kompressori grouppiin mihin nämä kitara kanavat tulee, mutta unohdetaan kaikki plugarit ja muljuttimet.

Viikset: Ehkäpä hieman off topic kysymys, mutta onko sillä mitään väliä meneekö yksittäiset kanavat grouppien kautta masteriin vai suoraan master kanavaan?
 
edit: kuvitellaan tilanne että meillä on 4 kitara raitaa jotka menee kaikki suoraan master kanavaan, tai sitten ne 4 kitara raitaa menee yhteen stereo grouppiin ja sieltä master kanavaan. Tietenkin silloin on väliä jos halutaan laittaa esim. stereo kompressori grouppiin mihin nämä kitara kanavat tulee, mutta unohdetaan kaikki plugarit ja muljuttimet.
 
Ei mitään eroa, groupit ovat täysin läpinäkyviä erityisesti jos gaineihin ei kosketa.
 
...

Pannaas tää vaikka tähän, kun samaa asiaa käsitteleepi:
 
Tylsää syyspäivää ja tiskausta vältellessäni pykäsin nopeesti tällasen.
Miksi on eräästä äänittämästäni ja miksaamastani proggiksesta, joka on ensin ihan normina ilman mitään "lämmittimiä.
Sitten on versiot, jossa on "lämmittimet" vain kanavissa, sekä vain groupeissa.
Vempulat ovat:
Wavesin Kramerin nauhaemulaatio
urlhttp://www.waves.com/content.aspx?id=11702/url
Sekä Sonimus satson
urlhttp://dsp.sonimus.com/products/satson//url
 
Muljuttimet on siinä asetuksessa, mihin ne aukaistaessa asettuu, eli mallia "perus".
 
Filepaketti löytyy täältä:
urlhttp://ge.tt/2LwiKoO/v/0/url
 
Kommentteja odotellaan mielenkiinnolla.

Mua miellytti eniten ne busseissa/groupeissa olleet versiot, olivat vähän selkeämpiä ja ryhdikkäämpiä. Satsoni teki enemmän kuin Krameri, oli soundiltaan tuhdimpi/paxumpi. Enshätään se tuntu liialta, mutta oli ehkäpä kuitenkin miellyttävämpi. Sellanen samettisempi...
Ostaisin toki puhtaankin version:)