Kitarat: kitarakamat ›

Raist: On. Fysiikka ei millään tavalla estä sitä.
 
Noin se menis munkin mukaan maalaisjärjellä (joka fysiikan kanssa on tietysti vaarallinen ajattelutapa, varsinkin kvanttifysiikan - jota tämä ei onneksi ole).
 
Eikös yksinkertaistettu tapaus, että E-puoli vetää 28,4 kg voimalla ja e-puoli 25,4 voimalla ole sama kuin 3 kg ja 0 kg? Myöskään kaulan tai käytettävän laudan tms. leveydellä ei ole periaatteessa väliä. Sitten vain kokeilemaan taipuuko saman verran molemmista reunoista?
 
Sitten asiaan. Viime viikolla tuli postissa Dan Erlewinen "Guitar Player Repair Guide" (3rd ed. 2007). Siinä on kitaran reliefin säätämisestä ja sen vaikutuksesta soitettavuuteen ja soundiin paljonkin. Esim. (rajusti yksikertaistettuna) Dan säätää kaulan ensin täysin suoraksi ja sitten säätää halutun actionin. Sen jälkeen löysää kaulaa vain sen verran että soi puhtaasti koko kaulalta, ei yhtään enempää. Tietysti säätää koko ajan actionia samalla, että se on haluttu. On sitä mieltä että mitä suorempi kaula sen paremmin soi, ja että pieni relief vähentää särinää reliefin "pohjan" yläpuolisilla nauhoilla jos halutaan matala action. Tuon olen huomannut itsekin, ja se on aivan järkeenkäypää kun esittää sen vaikka kuvana.

Puu on lisäksi teräkseen verrattuna elastisempaa
 
No tämähän ei kylläkään pidä paikkaansa. Jaa mikskö ei? No kerron.
 
Taivutuksen aiheuttaman muodonmuutoksen suuruuteen vaikuttaa kolme tekijää.
- Pintaneliömomentti I (yksikkönä pinta-alan neljäs potenssi) joka lasketaan steinerin integrointisäännön mukaisesti neutraaliakselin ja poikkipinta-alan painopisteen välisen etäisyyden ja poikkipinta-alan tulosta neutraaliakselin kummaltakin puolelta.
- Kimmomoduuli (kimmokerroin), materiaalikohtainen ominaisuus, yksikkönä yleensä megapascal, eli N/mm^2, joka kuvaa materiaalin kykyä vastustaa taivutuksesta aiheutuvaa muodonmuutosta
- Taivuttava voima
 
Taivutuksesta on olemassa kaksi erilaista tapausta, Elastinen ja Plastinen taivutus. Elastisella alueella (josta nyt puhutaan, ja jota kuvataan tyypillisesti jännitys-venymäkäyrällä) voiman aiheuttama muodonmuutos palautuu alkutilanteeseen kun voima poistetaan. Elastisuutta voitaisiin siis mitata taivutusjännityksen (M/W) jossa M on taivutusmomentti ja W taivutusvastus, ja muodonmuutoksen suhteella. Puulla tämä muodonmuutoksen suhde on huomattavasti pienempi kuin teräksellä.
 
Toki on huomattava että teräksen noin 20 kertaa suurempi kimmomoduli aiheuttaa sen, että taivuttavan momentin pitää olla huomattavasti suurempi jotta päästäisiin vastaaviin nimellisiin taipumiin.
 
Oliko offtopikkia... no ehkä, muttei sen niin väliä ku fysiikasta puhutaan.

Juzpe: No tämähän ei kylläkään pidä paikkaansa. Jaa mikskö ei? No kerron.
Oliko offtopikkia... no ehkä, muttei sen niin väliä ku fysiikasta puhutaan.
 
Hyvä vaan kun lyödään faktaa pöytään. Mutta mites toi, kun fysiikasta jotain tietävä sattui linjoille, onko "suoralla" kaulalla mahdollista (teoreettisesti) olla eri relief E- ja e-kielen puolella punottujen ja punomattomien kielten yhteenlaskettuna (tietyillä seteillä) eri vedosta johtuen?
 
Varmaan tämä alla oleva fakta yhditettynä siihen surullisen kuuluisaan maalaisjärkeen, johti siihen että tuli käytettyä termiä "elastinen" turhan elastisesti:
että taivuttavan momentin pitää olla huomattavasti suurempi jotta päästäisiin vastaaviin nimellisiin taipumiin

Raist: On. Fysiikka ei millään tavalla estä sitä.
 
Eri relief E-kielillä kertoo siitä, että kaula on propellilla. Joko valmiiksi tai kielien vetämänä, kumpikaan ei ole toivottavaa.

buju: Eri relief E-kielillä kertoo siitä, että kaula on propellilla. Joko valmiiksi tai kielien vetämänä, kumpikaan ei ole toivottavaa.
 
No teoriassahan joku olisi voinut tehdä kaulan jossa on syvennys toisella puolella, tällöin päät voisivat olla suorat ja relief tulisi vain montusta E-puolella. Oilisko tossa sitten mitään järkeä, tuskin.
 
Kauloja joissa on kaksi vierekkäistä kaularautaa löytyy, näillähän se ropellin säätö varmaankin onnistuu.

buju: Eri relief E-kielillä kertoo siitä, että kaula on propellilla. Joko valmiiksi tai kielien vetämänä, kumpikaan ei ole toivottavaa.
 
Sanoit että ei ole mahdollista ja mä että se on: eripaksuilla kielillä se relief on jokatapauksessa erilainen. Tämän lisäks kaula ei oo ikinä suora. Ja kaulasta voidaan tehdä hieman vino mikäli haetaan tiettyjä ominaisuuksia. Kaularautoja voi myös olla kaksi, useimmiten ei toki ole, koska se heikentää kaulaa rakenteellisesti. Mutta voidaan rakentaa vaikka mitä :-)

buju: Eri relief E-kielillä kertoo siitä, että kaula on propellilla. Joko valmiiksi tai kielien vetämänä, kumpikaan ei ole toivottavaa.
 
Oletuksenahan oli kait että kysesssä on kaula ei ole ilman kieliä propelilla. Fysiikka ei kuitenkaan estä sitä että relief on kielten jännityksessä eri E- ja e-puolella?
 
Luultavasti suoralla kaulalla hieman aina onkin, mutta ei välttämättä niin että sillä olisi mitään käytännön vaikutusta, tai että se olisi edes tässä järkevän mittaustarkuuden piirissa. Menee varmaan pahasti tikusta asiaa -osastolle ;)
 
Itse olen kyllä käsittänyt että "propeli" tarkoittaa eri asiaa, eli sitä että kaulassa on esim. E-puoli satulan päästä alempana kuin kaulaliitoksesta ja e-puoli taas ylemäpänä. Itse tarkoitan koko ajan tilannetta jossa kaula on tässä mielessä suora, niin ilman kieliä kuin jännityksessäkin.
 
Palaan asiaan jos tuosta Erlewinen opuksesta löytyy jotain asiasta, itsellä ei tämän enempää.

onko "suoralla" kaulalla mahdollista (teoreettisesti) olla eri relief
 
Jos kaulan taivutusmomenttikuvaaja ei ole tasokäyrän muotoinen (vaan siis on kolmiulotteinen), eli kaulan poikkileikkaus on epäsymmetrinen molempien akselien suhteen ja/tai vetojännitys ei ole kaulan kummallakin reunalla sama, (niinkuin ei ole koska punomattomien kielten veto on tyypillisesti pienempi kuin punottujen) kaula on snadisti propellilla. Tosin niin vitun vähän ettei sitä varmaan kukaan oikeesti missään koskaan huomaa. Edes Eric Johnson.
 
E: Kaikki kaulat on poikkileikkaukseltaan epäsymmetrisiä ainakin yhden akselin suhteen, mutta monet symmetrisiä sen toisen suhteen. Kielten aiheuttama jännitys on taas käytännössä aina hiukan epäsymmetrinen kaulan pituuskeskilinjan suhteen.

Juzpe: kaula on snadisti propellilla. Tosin niin vitun vähän ettei sitä varmaan kukaan oikeesti missään koskaan huomaa. Edes Eric Johnson.
 
Eli tais mennä bujun kanssa aika tasan. Fysiikka ei tuota estä, ja luultavasti kaula kuin kaula reagoi noin, mutta sillä ei ole mitään käytännön merkitystä?
 
P-man: Tuo ei pidä paikkaansa.
Silloinkin jos vire on sama?

Fysiikka ei tuota estä
 
Pikemminkin päinvastoin... mutta käytännössä sillä ei ole hevonvitun merkitystä. Ei ny tällä koneella sattunu oleen inventoria että ois voinu asian tarkistaa millimetrin osina. Käsin en todellaakaan ala tollasta hommaa laskeen. Menee loppuvuosi ainakin. Ja nekin laskut on melko varmasti väärin.

eripaksuilla kielillä se relief on jokatapauksessa erilainen
 
Tarkoitin että mitattaessa ei vaikuta millä kielellä sen katsoo.
Toki jos vaihdetaan paksumpi kieli-setti kitaraan, ni relief kasvaa.

P-man: Tuo ei pidä paikkaansa.
 
Tarkoitatko, ettei kaulaan millään tavalla vaikuta onko asennettuna 008-046- tai 012-054-kielisetti?
 
Himputti, myöhästyin saivaroinnissani ;-)

Juzpe: Pikemminkin päinvastoin... mutta käytännössä sillä ei ole hevonvitun merkitystä.
 
Se on vaan niin hienoa olla intuitiivisesti oikeassa asiassa josta ei teoriatasolla tiedä mitään, ja jolla ei ole edes mitään käytännön merkitystä (tässä yhteydessä).
 
Se mistä koko asia oli jäänyt takaraivoon, oli varmaankin jonkun Eric Johnsoniakin kovemman vedättäjän juttuja.
 
P-man: Tarkoitin että mitattaessa ei vaikuta millä kielellä sen katsoo.
 
Juuri todettiin ja jollain tasolla jopa teoreettisesti todistettiin että on eri, mutta ei ole mitään käytännön merkitystä.

P-man: Tuo ei pidä paikkaansa.
 
Pitää.
 
P-man: Tarkoitin että mitattaessa ei vaikuta millä kielellä sen katsoo.
Toki jos vaihdetaan paksumpi kieli-setti kitaraan, ni relief kasvaa.
 
Sitten on vika mittalaitteissa, jännitys on epäsymmetrinen niinkun mainittiin. Olettaen että kaulan rakenne on symmetrinen, niin tällöin se on aina eri. Jopa kielikohtaisesti. Jos sitä ei pystytä tietyntarkkuuksisella rakotulkilla mittaamaan, niin ei se tarkoita ettei sitä eroa ole olemassa.
 
Eri asia että onko sillä käytännön väliä.

Tarkoitin että mitattaessa ei vaikuta millä kielellä sen katsoo
 
Ton vois helposti jollain 3-d mallinus/FEM-analyysiohjelmalla selvittää, ton kaulan muodonmuutoksen... Pikku ongelmaks ehkä muodostuu kaularaudan kiinnittyminen ja rakennemalli suhteessa koko kitaraan. Suosittelen Autodesk Inventoria.
Käytännössä se ei vaikuta.

Just meinasin sanoa, että ainakin mun Rickenbackerista löytyy kaksi kaularautaa, mikä teoriassa ja miksei käytännössäkin mahdollistaa hieman erilaisen reliefin otelaudan eri laitoihin - mutta ei toki mitään metrin kuoppaa toiselle puolelle ja luotisuoraa toiselle puolelle.

kaksi kaularautaa
 
Onks ne molemmat kakstoimisia rautoja?

Juzpe: Onks ne molemmat kakstoimisia rautoja?
 
Emminä tiiä, en oo vielä koskenu toistaseks.

Sori vaan, että tulin tän sanomaan tänne, mutta sanon silti. Mikähän oli tämänkin kirjoituksen idea?