| Aihe: Vaikutteet | |
|---|
|
Ihanpa mielenkiinnosta, mistä valtaosa mnetin kitaristeista ottaa vaikutteensa? Muilta kitaristeilta, eri musatyyleistä, eri instrumenttien soittajilta, luonnosta? Mikä on iskeny eniten, onko ollu yks kovin pitkäaikanen vaikuttaja? Iskeekö yks tietty musatyyli? Mitenkä soittokokemukset eri orkestereissa on jättäny jäljet soittotatsiin?
Ja jep, käytin hakua ensin.
ihku |  aalataur
09.12.2009 17:05:53 (muokattu 09.12.2009 17:23:40) | |
|
Gilberttiä, Nunoa ja RomppaRomeoo tulee kuunneltua paljon, Nunolta ja Romeolta oon pöllinyt likkejä ja koettanut opetella niiden helpoimpia sooloja/osia sooloista. Pakko myöntää että kyllä se Hammettikin vaan on suurehko vaikute, ja sen liksejä on myös opeteltu, käytän myös omassa soolottelussa. Marty Friedman on myös sellainen minkä sooloja on tullut opeteltua ja kyllähän niitä liksejä varioi ja käyttää omissa sooloissaan. Sit Jason Becker on yks mitä on tullut kuunneltua tarkasti, vähemmän opetellut kuitenkaan niitä vielä..
Kingston Wall oli ensimmäinen progebändi mikä oikein kunnolla iski joskus 13-vuotiaana. Siihen asti oli vaan oikeestaan Metallica ja Queen. Yhtään Brian Mayn sooloa en osaa silti. Ben Granfeltin hommat Guitar Slingersissä ja varhaisemmat soolojutut toi stratokuumeen ja se on rockpuolelta semmonen kova nimi. Sit Blind Guardianin yksinkertaisista sooloista tuli lähdettyä kokeileen leadsoittoa ja niitä licksejä käytän myös edelleen. Varioiden tietenkin yleensä, harvemmin ihan suoraan mitään juttua. Mut esim. rm ss 9 oli Symppis X:n Damnation Gamen soolosta ihan suoraan yks täppinkiliksi.. Sit Rush oli yhteen aikaan sairaan kova sana, ei kitarasoolojen puolesta niinkään vaan biisien.
Sitten muuten.. rumpuja soitin ennen joten rytmilliset asiat on ollut kai aika hyvin jo ajattelussa kun kitaralla ei vielä osannut oikein mitään. Polyrytmien käsittely on aika luontevaa, Meshuggahin rytmejä tuli naputeltua inttiaikoina pöytään kun ei ollut muuta soitinta. Sit joitain nimiä mitkä on ns. isoja nimiä, muttei itseen oikein ole iskenyt on Steve Vai, Adrian Smith ja Angus Young. Siis soolojensa puolesta. Smith ja Young toki hienoissa bändeissä vetävät.
Kyllä sitä tulee diggailtua salaa välillä jotain ihan vammasta radiosta tulevaa perseenheilutushittiäkin millä ei ole kitaran kanssa mitään tekemistä. Madonnan vanhat biisit on mm. kovia. Alanis Morissetten Jagged Little Pill löytyy... sekin olis sairaan kova levy ilman niitä konebiittejä. Leffojen soundtrackeista tykkään ihan leffan laatuun sen enempää kantaaottamatta esim. seuraavista.. Terminator 1, The Abyss, Robin Hood (Costner), Conan (Arska), Beverly Hills Kyttä (tosin se pääteema on liian kulunut), Inkkarijones, Back to the Future.. Apocalypse Now. Star Wars tietty.. Miami Vice -tunnari. Siinä jotain.. siis ihan leffamusaa.
E: Nyt vissiin sekotin nuo Iron Maidenin veikot nimissä.. kumpi se nyt onkaan joka pääasiassa niitä sooloja liruttelee. Aces Highssa on hyvä soolo ja joissakin muissakin, esim. Stranger in a Strange Land. Mut aika paljon semmosta joka ei mitenkään ole erityisemmin iskenyt. | |
aalataur: Sit joitain nimiä mitkä on ns. isoja nimiä, muttei itseen oikein ole iskenyt on Steve Vai
Tiäkkö mulla oli pitkään tähän asti ihan sama tän Vain kanssa, mut sit erehdyin kuuntelemaan tämän ihan äskettäin:
http://www.youtube.com/watch?v=Zt8-6Y8obn4
Hemmetti mitä nuottivalintoja ja liksejä tulee vähän väliä!
ihku | |
Tonski: Tiäkkö mulla oli pitkään tähän asti ihan sama tän Vain kanssa, mut sit erehdyin kuuntelemaan tämän ihan äskettäin:
http://www.youtube.com/watch?v=Zt8-6Y8obn4
Hemmetti mitä nuottivalintoja ja liksejä tulee vähän väliä!
Täähän on siis kappale nimeltä "Tender Surrender", löytyy Alien Love Secrets -levyltä viimeisenä raitana. Jos toi kolahtaa, niin samalta levyltä varmasti "The Boy From Seattle" toimii. Itse asiassa, kantsii kuunnella koko levy. :-) Se on ehkä sielä helpommin lähestyttävästä päästä Vain tuotantoa. | |
Tonski: Tiäkkö mulla oli pitkään tähän asti ihan sama tän Vain kanssa, mut sit erehdyin kuuntelemaan tämän ihan äskettäin:
http://www.youtube.com/watch?v=Zt8-6Y8obn4
Hemmetti mitä nuottivalintoja ja liksejä tulee vähän väliä!
Ihan jees, mulla on tuo vissiin levylläkin. Pari levyä Vaita löytyy, kaikkea miehen tuotantoa en ole edes kuullut. Alien Love Secrets ja Passion & Warfare löytyy mutta en oo kuunnellut niitä varmaan 5 vuoteen. | |
Tuskin ketään kiinnostaa mutta tässä on osa vaikutteista:
Eric Clapton, Albert Järvinen, Jimi Hendrix, Buddy Guy, Mick Taylor, Peter Green, Richie Blackmore, Leslie West, Freddie King, Stevie Ray and Jimmie Vaughan, Rick Derringer, Johnny Winter, Hollywood Fats, Jan Akkerman, Ronnie Earl, Duke Robillard, Duane Allman, Dickey Betts, Jeff Beck, Jimmy Page, Marc Bolan, Elvin Bishop, Albert King and B.B.King, Larry Carlton, Crisu Ristseppä, Jukka Tolonen.
Sen lisäksi kun 70-80 luvun taitteessa alko tulla radion tietyissä ohjelmissa uutta-aaltoa enimmäkseen, niin radiosta valikoitui sitten kuunneltavaksi Jazz-radio ja niistä ohjelmista nauhoittelin kasetille lähinnä dixielandia ja swingiä, ja kuuntelin puhaltajia, klarinettia ja saxofonisteja ja joskus saatoin innostua vaikkapa nappaamaan jonkin jutun kitaralle sieltä. Bassoakin on tullut kuunneltua koska jossain vaiheessa soittelin itsekin bassoa kitaran ohella. Ja kyllähän sitä jossain vaiheessa alkaa kuuntelemaan kaikkea mitä tapahtuu eli samanaikaisesti seuraa kaikkien soitinten tekemisiä. Ainakin mulla se on mennyt näin jo hyvin varhaisessa vaiheessa..
For me, it's about the music. I'm just the messenger, and I hope to do it as long as I live. - Eric Clapton | |
aalataur:E: Nyt vissiin sekotin nuo Iron Maidenin veikot nimissä.. kumpi se nyt onkaan joka pääasiassa niitä sooloja liruttelee. Aces Highssa on hyvä soolo ja joissakin muissakin, esim. Stranger in a Strange Land. Mut aika paljon semmosta joka ei mitenkään ole erityisemmin iskenyt.
Niitä on kolme ja kaikki soittavat sooloja. | |
Ainakin haluaisin Brian Mayn kuuluvan soitossani.
Ai mikä allekirjotus | |
Ritchie Blackmore ja Tony Iommi etunenässä. Ylivoimaisina kakkosina tulevat mm. Adrian Smith, Glenn Tipton, John Sykes, Vivian Campbell, Rory Gallagher, Zachary Hietala, Uli Jon Roth sekä Gary Moore. Välillä huomaan myös soittelevani jotain Axel Rudi Pellin sekä Yngwie Malmsteenin tapaista.
"You're no one unless you're difficult". | |
Tietoisesti hyvin vähän tullut otettua vaikutteita. Jotain likkejä ynnä kikkoja varmaan tullut pöllittyä kitaristeilta, joiden musiikkia olen tykännyt soittaa ja kuunnella. David Gilmour ehkä suurin vaikuttaja ainakin sooloilupuolella kun sitä hommaa aloitellessa tuli kuunneltua erittäin paljon Floydia. Tosin vaikka jotain samoja likkejä varmaan löytyy, kuulostaa oma soittoni Daveen verrattuna toki lähinnä oksennukselta.
"Itsehän arvostan niin tiede- kuin panomiehiäkin" -PomppoK | |
Wanhan liiton pelimannit ovat ne pysyvimmät "vammat" tehneet. Mulle ei oikeen koskaan ole kolisseet 360bpm tyypit, ihan kaikella kunnioituksella. Rytmi, melodia & harmoniat ovat ne pönkät joitten varassa omien ihkujeni jalustat seisovat.
Niin, niitä nimiä... Charlie Christian, Django Reinhardt ym itsestäänselvät jazzsuuret. Robben Ford, Scott Henderson joista jälkimmäisen Tribal Tech ei niinkään lähtenyt, mutta Dog Partyn ja Tore Down Housen liki-bluesosasto kopsahti sitten kunnolla. Dolomiten soolo on edelleen yksi tämän maailman hienoista. Jossain vaiheessa oli Larry Carlton, varsinkin Last Niten juttuja tuli plokkailtua. Mike Sternin Time in Place ja Upside Downside toimivat vieläkin. Alkupään hommissaan Sternin hengenheimolainen Wolfgang Muthspiel on yksi, josta niin mielellään ottaisi vaikutteen jos toisenkin. Varsinkin Black and Blue albumilta.
Sitten sieltä avant gardemmalta laidalta löytyy Kevin Eubanks ja tietennii Raoul Björkenheim. Se vaan on toisten elämä niin kovin erilaista.
Onko näistä sitten tarttunut jotain vaikutteita omaan soittoon? No, eihän sitä ole kielletty isojakaan uneksimasta...
"Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta." |  Zeeboo
09.12.2009 17:58:11 (muokattu 09.12.2009 18:01:29) | |
|
aalataur: ... Passion & Warfare löytyy mutta en oo kuunnellut niitä varmaan 5 vuoteen.
Sisters on hieno! Eikä mikään paha plokkailtava.
Big Papa: ...Eric Clapton, Albert Järvinen, Jimi Hendrix, Buddy Guy, Mick Taylor, Peter Green, Richie Blackmore, Leslie West, Freddie King, Stevie Ray and Jimmie Vaughan, Rick Derringer, Johnny Winter, Hollywood Fats, Jan Akkerman, Ronnie Earl, Duke Robillard, Duane Allman, Dickey Betts, Jeff Beck, Jimmy Page, Marc Bolan, Elvin Bishop, Albert King and B.B.King, Larry Carlton, Crisu Ristseppä, Jukka Tolonen....
Jotenkin olen vähän tällaista aavistellut... =D
"Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta." | |
Mainittakoon näin aluksi että mulla ei ole hirveän pitkää taustaa raskaamman musan kuuntelusta. Varmaan vasta joskus 14-vuotiaana kuulin Nightwishin coverin Over the Hills and Far Away:n ja siitä lähti metallimusan kuuntelu. Ennen sitä oli ihan käsittämätön sekamelska niin räppiä, teknoa kuin Backstreet Boysia. :D
Emppu vuorinen tais olla eka semmoinen "kitarasankari" mulle, vaikken koskaan itse äijästä ottanut kunnolla selvää. Nightwishin soolot oli niitä ensimmäisiä mitä tuli opeteltua ja vieläkin on paljon juttuja mitä soittelen tuolta bändiltä. Vuorinen on mielestäni taitava ja äärimmäisen aliarvostettu soittaja. En tosin tiedä että kuinka paljon omassa soitossani näkyy Nightwish-vaikutteet. Ei varmaan kovin paljoa kuitenkaan.
John Petrucci oli tyyppi joka räjäytti tietyllä tapaa tajunnan. En ollut siinä vaiheessa nähnyt tai kuullut niin nopeaa soittoa ja se oli se juttu, minkä takia miehen soitosta innostuin. Myöhemmin huomasin että kyseiseltä hepulta löytyy myös melodiataitoa. Ehdottomasti yksi lempikitaristeistani varsinkin Liquid Tension Experimentin puolelta, DT:n tuotannossa vaihtelevampaa tasoa mielestäni. Petrucci aivan varmasti näkyy ja kuuluu niin soundimieltymyksissä kuin soitossakin ja eniten vaikutteita on tullut tältä saralta.
Toinen suuri vaikuttaja on Slash, jota kuuntelin "blues-kautetani". Kuuluu varmasti erilaisina blues-likkeinä soitossani.
Muita vaikuttajia joita varsinkin viime aikoina tullut: Ben Granfelt, Tuomas Wäinölä, Paul Gilbert, Steve Vai, Esa Holopainen jne....
Ja seuraavaksi voisinkin listata myös laulajaesikuvani, kun sitäkin on tullut jo 4-5v harrastettua... ;)
Kyllä se siitä. | |
BigPapa:
Eric Clapton, Albert Järvinen, Jimi Hendrix, Buddy Guy, Mick Taylor, Peter Green, Richie Blackmore, Leslie West, Freddie King, Stevie Ray and Jimmie Vaughan, Rick Derringer, Johnny Winter, Hollywood Fats, Jan Akkerman, Ronnie Earl, Duke Robillard, Duane Allman, Dickey Betts, Jeff Beck, Jimmy Page, Marc Bolan, Elvin Bishop, Albert King and B.B.King, Larry Carlton, Crisu Ristseppä, Jukka Tolonen.
Todella kovia nimiä, ainakin ne joita tunnistan. Samalla herään siihen todellisuuteen että puolet noista tyypeistä on mulle täysin tuntemattomia vaikka kuuluisia nimiä ovatkin. Pitänee ottaa tuosta lista ja painua youtubeen ;)
Kyllä se siitä. | |
Vladi:
Ja seuraavaksi voisinkin listata myös laulajaesikuvani, kun sitäkin on tullut jo 4-5v harrastettua... ;)
Listaa ihmeessä, näitä ois kanssa kiva kuulla!
ihku |  Norppa78
09.12.2009 18:14:03 (muokattu 09.12.2009 18:16:03) | |
|
Omat vaikutteet vahvasti lähteneet sieltä Nuno,Satriani,Petrucci osastolta.
Ja nyt "vanhoilla" päivillä tullut hieman jazz/fuusio -härpäkettä mukaan kuvioon ala Frank Gambale/Vital information.
Kokonaisuutena kun miettii omaa soittotyyliä, niin kyllä se Nuno on silti se joka iskenyt eniten. |  BigPapa
09.12.2009 18:27:57 (muokattu 09.12.2009 18:39:44) | |
|
Vladi: Todella kovia nimiä, ainakin ne joita tunnistan. Samalla herään siihen todellisuuteen että puolet noista tyypeistä on mulle täysin tuntemattomia vaikka kuuluisia nimiä ovatkin. Pitänee ottaa tuosta lista ja painua youtubeen ;)
No tossa on vaan osa siitä aika päättymättömästä listasta joka kasvaa koko ajan vieläkin sitä mukaa kun jotain mielenkiintoista kuulee......
Bugs Henderson, Chris Duarte, Otish Rush, Warren Haynes, Dereck Trucks, Shuggie Otis, Herb Ellis, Wes Montgomery, J.J Cale, Joe Walsh, Harvey Mandel, Robert Lockwood Jr., Jimmy Rogers, Big Joe Williams, Elmore James, Robert Johnson, Hubert Sumlin, Floyd Jones, Lil' Ed, Johnny Shines, Robert Nighthawk, Snoogs Eaglin, Michael Bloomfield jne jne...
Lisäksi vino pino bluesharpisteja:
Sonny Boy Williamson II, Little Walter, William Clarke, Rod Piazza, Charlie Musselwhite, Ralph Shine, Mark Ford , Paul Butterfield jne...
For me, it's about the music. I'm just the messenger, and I hope to do it as long as I live. - Eric Clapton | |
Norppa78: Kokonaisuutena kun miettii omaa soittotyyliä, niin kyllä se Nuno on silti se joka iskenyt eniten.
Kyllä Nuno on vaan isäntä! Persoonallinen, ideoita piisaa.. Myöskin komppailun sekaan tulee kaikennäköstä väkerrystä minkä luulisi olevan huono asia mutta jotenkin vaan nekin toimii..
EddieTheHead: Niitä on kolme ja kaikki soittavat sooloja.
Niin joo nykyjään. En oikein ole biisikohtaisesti perillä mikä soolo on aina Murrayn ja mikä Smithin. | |
Tonski: Listaa ihmeessä, näitä ois kanssa kiva kuulla!
Hohoo, no jos kerran pyydetään ;)
Ekaks varoittava tarina: Joskus 17-vuoden ikäisenä pääsin isäni avustuksella laulutunneille erään todella taitavan kanttorin oppiin. Kanttori oli ystävällinen ja osasi laulaa, mutta hän osasi myös opettaa todella hyvin. Opettelimme perus laulutekniikkaa, hengitystekniikka, vokaalien sointia ja ties mitä. Sen vuoden aikana, mitä kävin siellä opin jonkun verran, mutta todellinen oppiminen on tapahtunut vuosien mittaan laulamalla, koska muistelen vieläkin opettajan neuvoja ja ne pätevät edelleen varsin hyvin.
Tässä hommassa tuli kuitenkin eräs paha varjopuoli. Kun opin tekniikkaa ja kuuntelemaan huonolla tekniikalla varustettuja laulajia, joidenkin laulajien kuunteleminen muuttui sietämättömäksi heidän olemattoman tekniikkansa tai jonku muun piirteen takia. Sitä vaan keskittyi siihen, että kuuli laulajan tekevän tuhoa äänihuulilleen eikä keskittynyt itse biisiin. Nykyään tästä naurettavasta piirteestä olen päässyt jo jonkun verran eroon, mutta en täysin. Yritys on kuitenkin kova :D
Suurimpia vaikuttajia laulussa ovat ainakin:
Michael Sweet - Stryperin laulaja, aika persoonallinen ja niin hemmetin hieno ääni. Ääniala on valtava ja tyyppi on teknisesti ja ilmaisullisesti todella taitava. Michaelilla tuntuu myös riittävän happi loputtomiin jopa livenä. Kokeilkaapa vaikka laulaa The Way:n mukana.
Marco Hietala - Marco on mielestäni ylivoimaisesti paras suomalainen hevilaulaja. Se soundin räkäisyys ja samalla myös hieno melodisuus yhdistettynä hieman peikkomaiseen olemukseen on jotain niin hienoa kuultavaa. Täysin uniikki tapaus. Marco on myös todella kova livelaulaja, mitä arvostan enemmän kuin taitoa levyttää hienoa laulua. Samat jutut pitää pystyä vetämään livenä.
Roy Khan - Roy on mielestäni hyvä esimerkki siitä, ettei tarvitse olla mikään räkäinen ääni laulaakseen metallibändissä. Tunnistettava ääni, laaja ääniala ja ennen kaikkea taitava tulkitsija.
Axl Rose - Toinen täysin uniikki ääni, todella räkäinen ja sopi Gunnareihin täydellisesti. Axl tekee todella kovaa työtä levyillä, mutta livenä ei niinkään. Siltikin, yksi suosikeistani.
Siinä ainakin jotain vaikutteistani laulupuolella, eniten laulumaneereita on tullut pöllittyä Marcolta ja Michaelilta. Löytyyhän niitä muitakin suosikkeja: Tony Kakko, Tarja Turunen, Pavarotti, Frank Sinatra ja vaikka ketä... :)
Jos täällä on muita laulajia, kertokaa omista vaikuttajistanne!
Kyllä se siitä. | |
Vladi:
Jos täällä on muita laulajia, kertokaa omista vaikuttajistanne!
No laulajasta en tiedä, mut mulle iskee ainakin eniten Mikael Åkerfeldtin ja Russel Allenin laulut.. En vaan tiiä yhtään laulajia jotka ois mulle niin hyviä. Lisäks nää Fist in Fetuksen lintuäänet(??) on helvetin hyviä mutten vieläkään tajuu miten joku voi saada sellasia. :D
ihku | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
