Livetoiminta ›

NeliX4: Saman tekee myös saman firman DB 15 D subbari. ... Tämä kaiutin on ihan oikealla digitaalisella päätteellä, niin kuin monet muutkin. Subbarikäytössä erityisen ehdoton tuo digipääte.
 
http://www.dbtechnologies.com/mod_p … mp;pgid=1&pugid=64&psugid=0
 
Tuota, ei niitä markkinaläpysköitä kannata yleensäkään uskoa, ainakaan ihan jokaista riviä... "Class-D 800 W/RMS" noin lukee spekseissä kun niitä rupeaa kahlaamaan läpi.
 
Minut saa kyllä osoittaa vääräksi, mutta veikkaisin "digipäätteiden" olevan ainakin pro-audion kohdalla lähes poikkeuksetta class-d, kuten jo joku totesi.

Subbarikäytössä erityisen ehdoton tuo digipääte
 
Siinä sun db technologies pömpelissä ei ole "digipäätettä" vaan Class D-vahvistin. db taitaa olla ainoa kaiutinvalmistaja jonka aktiivikaiuttimet on "digital", kovin moni muu kaiutinvalmistaja ei oo tuota sanaa uskaltanu sivuilleen laittaa. Koska toi termi ei kestä kovin kriittistä tarkastelua.
 
Ootko sinä tai kukaan muu ikinä miettiny että miten helvetissä voi olla mahdollista että jollain db technologiesilla, Altolla tai t.ampilla on uus tällänen mullistava digitaalinen design mutta mikään vähän isompi vakavasti otettava talo (EV, JBL, Nexo, d&b , L-Acoustics, Meyer jne.) ei saa moista aikaiseksi? Että onko siellä db technologiesilla niin kovia jannuja töissä että vain sieltä niinku lähtee? Vai voisiko sitten kuitenkin olla että siellä on markkinointiosastolla joku hepetsu taas vedelly vähän kaniinia hatusta?
 
Class D-pääte (tai sen johdannaiset) ei ole hyvä vahvistindesign millään osa-alueella paitsi siinä että se on todella tehokas.
 
Mä en ymmärrä vahvistimen sielunelämästä kovin paljoa mutta sen tiedän että tollanen Class D-pääte toimii niin että se tuottaa jotain "raakaa" mitä tarvii aika rankasti filtteröidä eri tavoilla että siitä saadaan käyttökelpoista kaiutinsignaalia. Ja vielä sen jälkeenkin sitä signaalia tarvii vielä vähän käpistellä.
 
Se filtteröinti ja käpistely on kallis ja hankala toteuttaa. Ja täydellistä siitä ei saa millään. Jos se homma toteutetaan hyvin niin ton teknologian ongelmat pystytään peittämään niin hyvin että vahvistin on vetokelpoinen aivan missä tahansa järjestelmässä. Ja juuri noita vehkeitähän tänä päivänä käytetään koska ei kukaan halua enää raahata niitä 40 kg Macro-Techeja ympäriinsä.
 
Jos se filtteröinti toteutetaan halvalla (=huonosti) niin soundi on korjaamattomana aika kirpsakka. Ja korjattuna jotain muuta mutta ei sitä mitä pitäis. Tän on huomannu aika monet jotka on vaihtanu vanhoja päätteitään uusiin kevyisiin halppisvehkeisiin. Lujaa tulee ja nyt on kevyt räkki mutta jotenkin ennen soundas paremmalta. Kumma juttu. Ja taas: markalla sai markan laitteen.
 
Class D-päätteitä suositellaan joissain myyntipuheissa nimenomaan subbareiden ajamiseen. Syy tuohon lausuntoon ei ole siinä että se vehje olisi oikeasti hyvä. Oikea syy on se että halvalla tehty huonosoundinen mutta helvetin tehokas Class D-"digi"pääte soundaa kaikista vähiten huonolta kun sen laittaa subbareita ajamaan.

Termien yhteispeli on näemmä hakusessa. Kai se silloin vasta on oikea digitaalinen päättäri, kun se kontrolleri on digitaalinen. Class-D ei vissiin kumoa eikä vahvista tuota ja tyhmänä oletin, että kun tuolla sanotaan että se on digitaalinen, niin mikäs siinä. En mee sen kummemmin pohtimaan ko. firman sielunelämää. RCF:nkin 700-sarjaa mainostetaan digitaalisena ja mitä sen on edes väliä, kunhan soundi on kohdallaan.
 
Kyllä esim. Digameja näkyy isommilla keikoilla.

Samat kokemukset hakkuripäätteiden yläpään toistosta. En olis uskonu että Crest CA ja Qsc PLX voi kuulostaa niin erilaiselta yläpäiden ajossa. Nopeesti kääntyi peli Crestin hyväksi, sen verran oli "jäinen" soundi. Subbarivahvistimena PLX on omalla tontilla ja toimii erinomaisesti.

UncleZ: Mulla on aina ollut takaraivossa semmoinen tuntuma, että D-Class vahvarit ei juuri muuhun käy kuin aktiivisubbareihin. Vaatii jo melkoista insinöörinäppäryyttää saada niistä kunnon saundit koko PA käyttöön. D-vahvarit ovat paljon herkempiä sille mitä niihin kytketään ts. kaapelit, plugit ja kaiuttimet tuovat omat arvaamattomat kuormansa hämmentämään vahvistimen takaisinkytkentäpiirejä, jolla yritetään pitää kurissa Mosfettien naksutusta.
 
Eipäs nyt taas yleistetä. Toki nuo D-luokkalaiset käyttäytyvät aika eri tavalla kuin A/AB/etc mutta kyllä niitä varsin menestyksekkäästi käytetään kohtalaisen laajalla skaalalla. Jos D&B, Nexo, l'Acoustics ja vastaavat käyttävät/suosittelevat D-luokan työjuhtia omiin järjestelmiinsä, niin ei ne nyt ihan luokattomia voi enää nykyään olla...
 
Mutta, näin esimerkkinä. Alkupään Crownin i-Tech -sarjassa oli todella pahoja ongelmia kuormien kanssa, mutta ne on korjattu jo vuosia sitten. Käytännössä siis isommat päätteet käyttäytyivät subien kanssa nätisti, mutta korkeilla taajuuksilla alkoivat vähän oikkuilla. Eli kaiken voi tehdä väärin.
 
Niin, ja tuohon päätteen valintaan on niin monta tekijää. Olishan se kiva jos voisi vetää aina noilla vanhanliiton rautaakin raskaammilla päätteillä, mutta kun... Mua ei kauheasti huvita roudata edes sitä yhtä 40 kilon painoista järkälettä, saati sitten useampaa kymmentä. Niin, ja tietysti vielä pitää muista sähköasiat. Nykyisillä kevyillä päätteillä kun hyötysuhdekin on parempi, jolloin saa useamman laitteen saman töpselin perään (ja myös viherpiipertäjät kiittävät ;)
 
Toki taidetaan puhua ehkä vähän eri perspektiivistä.

kyllä kyllä, myönnän että mulla on todella kapea kokemus tästä aiheesta. Ihmettelin vaan tuota asiaa aikoinaan ja tulin siihen tulokseen että se Cresti on vaan noin yleisesti parempisoundinen vahvistin. Nyt kun luin tätä ketjua niin tämä asia palas mieleen ja olen valmis uskomaan että se ero johtui juuri tästä, mitä Sami T kertoi. En kuitenkaan halua yleistää eikä se PLX paskalta kuulostanut, ei missään nimessä, ero oli kuitenkin korvin kuultavissa ja ylitti näin uutiskynnyksen:)

piivei: kyllä kyllä, myönnän että mulla on todella kapea kokemus tästä aiheesta. Ihmettelin vaan tuota asiaa aikoinaan ja tulin siihen tulokseen että se Cresti on vaan noin yleisesti parempisoundinen vahvistin
 
On ja jos katsoo hintalappua PLX vs CA niin pitääkin olla.
 
Nyt kun luin tätä ketjua niin tämä asia palas mieleen ja olen valmis uskomaan että se ero johtui juuri tästä, mitä Sami T kertoi.
 
No ihan siitä se ei johdu, PLX ei ole Class D-vahvistin.
 
En kuitenkaan halua yleistää eikä se PLX paskalta kuulostanut, ei missään nimessä, ero oli kuitenkin korvin kuultavissa ja ylitti näin uutiskynnyksen:)
 
Vahvistimilla ON eroja.
 
PLX on loistava vahvistin hintaluokassaan ja tekee sen mitä se lupaa. Mulla on käytössä niitä paljon ja oon ollu todella tyytyväinen. Mutta ei se millekään pro-vehkeelle pärjää.

NeliX4: Termien yhteispeli on näemmä hakusessa. Kai se silloin vasta on oikea digitaalinen päättäri, kun se kontrolleri on digitaalinen. Class-D ei vissiin kumoa eikä vahvista tuota ja tyhmänä oletin, että kun tuolla sanotaan että se on digitaalinen, niin mikäs siinä. En mee sen kummemmin pohtimaan ko. firman sielunelämää.
En tiedä mitä tarkoitat tässä kontrollerilla, mutta uskallan väittää, että jokainen tällä hetkellä myytävä päätevahvistin on analoginen. Siihen saattaa olla ympättynä DSP, jolloin se signaali käy digitaalisena, mutta pääteasteelle se menee taas analogisena.
 
Kyllä esim. Digameja näkyy isommilla keikoilla.
Jotka ovat D-luokan vahvistimia.
 
Yleisesti puhuttaessa hakkuripäätteestä, tarkoitetaan sillä päätevahvistimen PSU:ta. Siellä on siis hakkuri muuttamassa sitä jännitettä perinteisen rautasydänmuuntajan (Esim. Crest CA) sijaan. Tällä saadaan vahvistimen painoa alas melkoisesti. Ja se vahvistinaste on edelleen topologialtaan AB-luokkaa tai sen johdannaisia. Tällaisia ovat muun muassa juurikin QSC PLX:t ja Lab gruppenin LAB ja fP sarjat. Enkä kyllä kehtaa väittää lappalaisia huonosoundisiksi, en sitten millään. :)
D-luokan vahvistinta ei tule sotkea siinä mielessä "hakkuripäätteeseen" vaikka se eräänlainen hakkuri onkin.
 
Se, miksi D-luokan päätteitä suositellaan subbareille, perustuu niissä käytettävään pulssinleveysmodulaatioon (PWM) ennen transistoreita. Modulointi tapahtuu taajuuksille, jotka ovat huomattavasti äänisignaalia korkeampia, mutta niiden suodatus taajuuskaistan yläpäässä saattaa silti (varsinkin halvemmissa laitteissa) aiheuttaa ongelmia. Mutta osastossa alle 200Hz suodatus toimii jo varsin yksinkertaisillakin kytkennöillä.
 
D-luokan vahvistimet ovat tosiaan olleet melko herkkiä epätavallisille kuormille. Varsinkin pienillä impedansseilla ongelmia syntyi aiemmin helposti. Tuoreimmissa laitteissa näitä ja monia muita ongelmia on saatu aika mukavasti poistettua. Kyllä se D-luokka kovasti tekee tuloaan varsinkin siirrettäviin järjestelmiin nimenomaan erinomaisen hyötysuhteen takia. Ei tuoteta hukkalämpöä, jota pitäisi jäähdyttää, joten ei tarvita painavaa jäähdytystä ja puhisevia tuulettimia.
 
Wikipediasta, löytyy ihan mukavasti asiaa vahvistinluokista, varsinkin englanniksi. Linkittää en jaksa, kiinnostuneet löytävät varmasti itsekin.
 
Voisin mä varmaan välillä yrittää kirjoittaa itse aiheestakin...

Tuolla toisessa ketjussa oli mainittu noi B&O Icepower mulikat ja ne muuten eivät ole perinteisiä D-luokan palikoita kuten eivät Powersoftin pääteasteetkaan. Ne ovat korkealla jännitteellä toimivia DA-muuntimia.
 
Myöskään Crownin K-sarja sekä iTechit eivät ihan perinteisiä ole (kutsuvat sitä BCA-tyyppiseksi, Balanced Current Architecture).
 
Sitten näistä perinteisistä arkkitehtuureista voitaisiin väitellä virta- ja jänniteohjattujen koulukuntien kesken. Virtaohjatuista mainitsen esimerkkinä MC2 Audion.

miffe: Tuolla toisessa ketjussa oli mainittu noi B&O Icepower mulikat ja ne muuten eivät ole perinteisiä D-luokan palikoita
 
http://www.icepower.bang-olufsen.com/en/technology/power/
 
Mä en keksi tosta mitään kovin erikoista.
 
kuten eivät Powersoftin pääteasteetkaan
 
Mä istuin yhden kokonaisen päivän kuuntelemassa Powersoft-jorinaa ja siellä(kään) ei kerrottu että niissä vehkeissä olisi mitään erikoista. Voitko vähän tarkentaa.
 
Ne ovat korkealla jännitteellä toimivia DA-muuntimia
 
Tarkenna tätä myös. Ylipäänsä toi käsite tuntuu ainakin noin äkkipäätään vähän erikoiselta.
 
Myöskään Crownin K-sarja sekä iTechit eivät ihan perinteisiä ole (kutsuvat sitä BCA-tyyppiseksi, Balanced Current Architecture)
 
Crown = BCA
Lab.gruppen = Class TD
QSC = "PowerLight Technology"
 
Loppupeleissä sitä samaa nää on kaikki mitä uusiin koneisiin tulee.
 
Sitten näistä perinteisistä arkkitehtuureista voitaisiin väitellä virta- ja jänniteohjattujen koulukuntien kesken. Virtaohjatuista mainitsen esimerkkinä MC2 Audion
 
Joo mutta ne perinteiset ei enää kuulu tähän keskusteluun mun nähdäkseni yhtään millään tavalla. MC2:n uusimmat tuotteet on nekin Class D-kamaa.

Sami_T:
 
Crown = BCA
Lab.gruppen = Class TD
QSC = "PowerLight Technology"
 
QSC kutsuu virtalähteensä toteutusta nimellä PowerWave.
 
Noista kolmestahan yksi on pääteasteen arkkitehtuuri ja kaksi eri nimitystä virtalähteistä.
 
Loppupeleissä sitä samaa nää on kaikki mitä uusiin koneisiin tulee.
 
Kyllä siellä vaan on eroja.
 
Joo mutta ne perinteiset ei enää kuulu tähän keskusteluun mun nähdäkseni yhtään millään tavalla. MC2:n uusimmat tuotteet on nekin Class D-kamaa.
 
Älä ny jumanklavi sotke virtalähteen ja pääteasteen toimintaperiaatteita sekä topologioita keskenään!
 
Lähes kaikissa D-luokan päätteissä on ihan normaali jänniteohjattu pääteaste.

Sami_T: ... Että onko siellä db technologiesilla niin kovia jannuja töissä että vain sieltä niinku lähtee?
 
Tuli tästä kommentista mieleen ja ihan sattumalta vastaan. Aika hupaisa juttu kaiken puolin.
 
http://www.dbtechnologies.com/images/news/PlaymusicDBTechAugust.pdf
 
Plus, if you look carefully, youll see that dBs designers have included reflex ports that extend
the bass response. Ei hitto, pakko ostaa. En olis kyl huomannut, jos ei olis sanottu.