 kaljataiteilija
03.12.2009 11:41:48 | |
|---|
Mä oon tosta kyllä samaa mieltä: Kun treenaamisella on konkreettinen tavoite, esim keikka vaikka pitemmänkin ajan kuluttua, motivaatio ihan OK.
Veit jalat suustani ! +++ had a rough night, and I hate the fucking Eagles, man...
The Big Lebowski |
 BobHope
07.12.2009 00:23:21 | |
|---|
Mä oon tosta kyllä samaa mieltä: Kun treenaamisella on konkreettinen tavoite, esim keikka vaikka pitemmänkin ajan kuluttua, motivaatio ihan OK.
Deadline on paras motivoija. Pätee melkeinpä hommaan kuin hommaan. Veri virtaa! |
 Zarmo
07.12.2009 08:19:22 | |
|---|
Kyllähän se aina välillä.
Esim.
-studiossa kun ei lähe
-töissä kun on tyhmää
-sillon kun pakotetaan soittamaan jotain paskaa
-sound checkissä kun siitä ei tule yhtään mitään ja kukaan ei oo ajoissa ja itteään ei koskaan ehitä säätää
-ja sitten keikalla kun kaikki on päin persettä.
Ajatus soittamisesta vielä useammin, kun pitää raauhautua jonnekin perseeseen kantamuksien kanssa vesisateessa vastatuuleen ja ylämäkeen kuudelta aamulla. |
 Boltsa
07.12.2009 17:20:07 | |
|---|
Kyllähän se aika useinkin. Varsinkin kun pitäis vääntää jotain nopeeta materiaalia, mutta ei vain lähde sormista. Helpoimmalla pääsee, kun vain laittaa kitaran telineeseen ja lähtee pois huoneesta. Boltsa |
Vastaus otsikon kysymykseen on yksiselitteinen "kyllä".
Keikkapäivää edeltävänä iltana saattaa vituttaa.
Keikkapäivän aamuna todennäköisesti vituttaa.
Keikalle lähtö ja roudaus vituttaa pomminvarmasti.
Keikkapaikalla käkkiminen yleensä vituttaa.
Ko soittamaan pääsee, ni en muista että ois vituttanu, ... paitsi...
Kymmenes setti aamuyöllä kolmen promillen kumaraisille vituttaa poikkeuksetta.
Poisroudaus joko vituttaa tai helpottaa.
Näin harrastekerholaisena kumminkin toteaisin, et sen vuoksi tätä tulee tehtyä, et homma on loppujen lopuksi kumminkin perhanan hauskaa. One kind of music only - the good kind |
rintapek