Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Tuo Lotus Eater on vaan jotain täydellisyyttä.
Aivan mielipuolisia nuo melodiset "säkeistöt" joihin Axe kannuttelee taustalle blastbeatia.. wtf? Ja silti kaikki on jotenkin niin sopusoinnussa keskenään.
 
Levyn päräyttävin kohta itselleni on kuitenkin se jazz-hassuttelun jälkeen tuleva osa. Miten se menikään.. "And the love from a father..."
 
Sitten vielä pitää sanoa että ei nuo miehistövaihdokset ole haitanneet menoa, vaikka aikoinaan harmittelinkin Peter "Musta Enkeli" Lindgrenin ja Martin Lopezin lähtöä bändistä. Erityisesti Axenrotin tyyli on Watershedin himokuuntelun myötä alkanut miellyttämään kovasti.

Hetfield: Omalle kohdalle kaikista parhaiten toimivat levyt Still Life, Blackwater Park ja Ghost Reveries. Minkä vaan näistä voi laittaa soimaan jos haluaa parhautta.
Yksi lempparibiiseistä on tällä hetkellä The Night And The Silent Water.
 
Itselläni juurikin nuo samat kolme levyä suosikkeja ja Night on ollut pitkään suosikkibiisi O:lta. Siinä on sitä mieletöntä tunnelmaa, mitä ehkä jossain määrin puuttuu uudemmilta levyiltä.

Kahte ekaa levyä en ole jaksanut juuri kuunella, mutta MAYH on jo sitten erittäin kova. April Ethereal, Demon of the Fall ja Credence parhaimamt, mutta kova levy kokonaan. En tosin noista parista coverista tykkää, mutta niitä ei lasketakkaan. Still Life on kauttaaltaan aivan helvetin kova, erityismaininta täytyy antaa Serenity Painted Deathin alun "rokkiriffille" ja örinöille, ne tulee nimittäin syvältä. Blackwater Park, onhan se kova levy, mutta en aivan sitä helvetillisintä hypeä sen tiimoilta ymmärrä, ja nytten tuota Roundhousea luukutettua jos haluan kuunnella Bleakin, niin laitan mieluummin lieven ku studion. Ja en ymmärrä yhtään biisiä Dirge for November, aika mitään sanomaton. Deliverancella on aika rosot soundit, mutta nimiraita ja By the Pain I See In Others lukeutuvat omalla listalla Opethin parhaimmistoon. Lienenkö jalkimmäisen biisin kanssa yksin? Örinät levyllä on välillä aika kaameaa kähinää. Damnation on parhautta. Samoin Ghost Reveries. Siitä täytyy mainita semmonen jännä asia, että näin neljän vuoden jälkeen Baying of the Houndsin ohella suosikiksi on noussut Grand Conjuration, josta en alkuun tykänny yhtään. Mutta kun levy yltää kyseiseen biisiin, se pitää rullata muutaman kerran putkeen. Watershed on helvetin kova, ei huonoja biisejä. Mutta niin, mikä on paras levy, sitä en osaa sanoa, se vaihtelee niin mielen laadun mukaan.

pehko: ja Credence parhaimamt,
 
No olemn mie.
 
Tuhin

Spotifystä kuuntelin vastikään niitä String Tribute Players-levyjä, Opetti-lätyltä toimii iha hauskasti Dirge for Novermber ja Hope Leaves ainakin. Samplethan tuolla taitaa pauhata, silti ok.

thaav: Eipä ole Watershediltä vieläkään iskenyt kuin Heir Apparent, The Lotus Eater ja Burden. Ei vain toimi samallalailla kuin esim. Still Life, joka pitää täysin otteessaan alusta loppuun.
 
Ehkä se, mikä noissa on erona, on bändin (tai no, Åkerfeldtin) silloinen biisienkirjoitustaito, ja mihin se nyt on kehittynyt. Onhan nuo kappalerakenteet sun muut nykyään "hienompia" jne, mutta esim. juurikin Still Lifellä jokaisessa biisissä on ehkä hienomman rakenteen korvaava ylitsevuotava määrä tunnetta ja intoa sitä oman asian tekemistä kohtaan.
 
Ei nimittäin ole Watershed -levyllä niin tunnelmallista kohtaa kuin Serenity Painted Death -biisin loppukliimaksi, "each and every one will die at my haaaand, choking in warm ponds of blood" jeah. Tai sitten vaikka The Moorin "she is waterdrops over the pyre" -huuto. Tai sitten Godhead's Lament kokonaisuudessaan.
 
Ehkä joku tajusi, vähän väsähtäneenä kirjoittelen tässä nyt niitä näitä.
 
Vähän samoilla linjoilla... My arms-BWP välillä Opeth on ainakin mulle ollut ns. aidoimmillaan. Kaksi ekaa levyä oli vielä vähän sitä linjan hakemista, joka selkeytyi lopulta My Arseen ja siitä etiäpäin tulikin muutaman vuoden "luovuuspiikki" joka sitten ilmeni oman kuuloisena Opethinaan. Nyky-Opeth on ihan hyvää ja hyvä vain ettei tyylillisesti olla jääty polkemaan paikalleen.

Sanokaahan nyt viisaammat. Meikäläiseltä puuttuu enää kolme ekaa levyä, joten
kannattaiskohan ostaa levyt erikseen vai tilaisko kätevästi Candlelight Yearsin? Ainakin,
jos CY sisältää kaikkien levyjen fyysiset kotelot, ni siinä tapauksessa se olisi varma valinta.

Örjan: Sanokaahan nyt viisaammat. Meikäläiseltä puuttuu enää kolme ekaa levyä, joten
kannattaiskohan ostaa levyt erikseen vai tilaisko kätevästi Candlelight Yearsin? Ainakin,
jos CY sisältää kaikkien levyjen fyysiset kotelot, ni siinä tapauksessa se olisi varma valinta.
 
No ittellä on se japski(?)-importti ni se on kyllä perkaleen komea kapistus, mutta yksittäispakattuina levyt ei siellä kolise. En sitten tiedä, onko se toinen versio (joka vissiinkin sisältää englanninnetut liner notesit) erilainen pakkaukseltaankin. Mutta tuossahan on ne bonarit mukana joka kiekolle, jos en väärin muista (enkä jaksa kaivaa levyhyllyä just tällä sekunnilla). Jos jostain irtoaa kympillä kappale, niin ehkäpä se olisi parempi sulle hakea ne levyt erikseen. Itse tuumasin pärjääväni tuolla triplaboksilla, vaikka Blackwater Park/Deliverance/Damnation/Lamentations -boksi mulla on sekä erikseen että yksittäisinä levyinä. Ah, turhamaisuus on nimeni.

Punisher: Jos jostain irtoaa kympillä kappale, niin ehkäpä se olisi parempi sulle hakea ne levyt erikseen.
 
Siis jos jostain irtoaa vitosella kappale, kun kerta play.comista saa candlelight yearsin 15 euroon.
 
http://www.play.com/Music/CD/4-/102 … /The-Candlelight-Years/Product.html

Kitaranraiskaaja: Siis jos jostain irtoaa vitosella kappale, kun kerta play.comista saa candlelight yearsin 15 euroon.
 
No huhhuh. :D Ite kyllä ostaisin siinä tapauksessa tuon boksin, irtokappaleina nuo levyt maksoi 17 euroa esmes. CDonissa kun viimeksi katsoin. MAYHin jälkeiset levythän on tuon tuosta puoleen hintaan. :D

Kitaranraiskaaja: Siis jos jostain irtoaa vitosella kappale, kun kerta play.comista saa candlelight yearsin 15 euroon.
 
http://www.play.com/Music/CD/4-/102 … /The-Candlelight-Years/Product.html
 
Cdonilta saa tuota Candlelight Yearsia hintaan 19,95 e, joka ei ole paha sekään (tietty postikulut siihen päälle). Itse tilasin aikoinaan cdonilta, kotelohan on tällainen paksu kolmen cd:n boksi: http://www.sleevetown.com/images/chub-quad.jpg
 
http://cdon.fi/musiikki/opeth/candlelight_years_(europe_version)-4218190
 
Kansivihkosta löytyy biisien sanat englanniksi. Japsi-importissahan oli booklet täynnä harakanvarpaita.

Suosittelen tsekkaamaan täältä.. http://www.cdwow.com/search?q=Opeth&t=all
Postikulut kuuluu hintaan ja mulle ainakin on tullut sitä tavaraa mitä oon tilannu. Maksu näpsäkkäästi paypalilla ja briteistähän nuo kaiketi tulee. Viimeksi tilasin Porcupine Treen liven ja maksoi kaikkineen n. 3 euroa. Halavempaa ku saippua. :D

carnation: Cdonilta saa tuota Candlelight Yearsia hintaan 19,95 e, joka ei ole paha sekään (tietty postikulut siihen päälle). Itse tilasin aikoinaan cdonilta, kotelohan on tällainen paksu kolmen cd:n boksi: http://www.sleevetown.com/images/chub-quad.jpg
 
http://cdon.fi/musiikki/opeth/candlelight_years_(europe_version)-4218190
 
Kansivihkosta löytyy biisien sanat englanniksi. Japsi-importissahan oli booklet täynnä harakanvarpaita.
 
Onko tuosta siis olemassa myös versiota, jossa tekstit on englanniksi? Itse omistan nimittäin tuon japsi-importin.

Huh huh, olis kyllä hieno keikka luvassa, mm. Blackwater Park kokonaisuudessaan. Tosin esim. Still Life olisi ollut vähintään yhtä hieno idea.
 
OPETH Announces 20th-Anniversary Mini-Tour - Dec. 3, 2009
 
Sweden's OPETH, easily one of the most revered and respected bands in the metal scene and beyond for the past two decades, will commemorate its twentieth anniversary in spring 2010 with six exclusive shows that will take place across the globe in Stockholm, Sweden; Essen, Germany; Paris, France; London, U.K.; New York City and Los Angeles.
 
Commented frontman Mikael Åkerfeldt: "I can't believe it, but...fuck...we're celebrating 20 years!! 20 years I've been in this band, ever since I was 16! It's insane! As far as I remember, we've never had a release party, never celebrated anything officially. Well, now is the time, you hear?
 
"We've set up a string of shows, six of them actually, around the world. To say that they will be super-exclusive is beyond an understatement!
 
"We've discussed the setlist already and it seems like we'll pull out a few songs we've never played before, some of which fans all over the world have been demanding to hear for years and years. Our main agenda for these shows is to have 'fun' whilst trying to blow your fucking minds. You could say business as usual, but reallyit'll be special, trust me!
 
"I can't stress enough how exclusive this will be! We will not add any more shows on top of the six that we've confirmed already, so please make up your mind early on whether you wanna go or not (of course you fucking do!) as I would assume there's quite a few of our fans that might be interested in seeing a thing like this.
 
"We'll spend the better part of January-March rehearsing for this. All to make YOU fucking happy! OK, we'll be tight, very tight indeed come see us! It's a celebration!"
 
At each show, OPETH will perform two sets. The first set will feature the band playing its breakthrough epic "Blackwater Park" in its entirety. The second set will consist of mixed material from the band's extensive catalog. The band will be playing for over two hours at carefully selected venues in order to achieve an element of intimacy and exclusivity, and an overall "You had to be there" vibe!
 
The venues include the famed and prestigious Royal Albert Hall in London, as well as the luxurious Lichtburg in Essen, the oldest fully seated cinema in Germany.
 
The band will offer exclusive VIP ticket packages to all shows which include a laminated VIP pass exclusive to each show, access to sound check, a meet-and-greet with OPETH, a t-shirt exclusive to that particular show, a signed tour program and a special edition CD/DVD of "Blackwater Park", with a 5.1 mix and a 30-minute, never-before-seen documentary all nicely packaged in a hard cover digipack designed by artist Travis Smith. The special edition will be released in March 2010 through Sony Music. All the OPETH loot will be included in an OPETH rucksack. The VIP laminate will also allow early access to venues without seat allocation so that VIP's can get the best seats in the house.
 
Below are the dates and venues.
 
Mar. 30 - Cirkus - Stockholm, Sweden
Apr. 01 - Lichtburg - Essen, Germany
Apr. 03 - Bataclan - Paris, France
Apr. 05 - Royal Albert Hall - London, UK
Apr. 07 - Terminal 5 - New York, NY
Apr. 09 - The Wiltern - Los Angeles, CA
 
http://www.roadrunnerrecords.com/bl … ?mode=Article&newsitemID=131353

PRS:n Åke-signaturesta olikin juttua, mutta kuvaa ei vissiin vielä? 24-nauhainen SE-singlecut näköjään kyseessä: http://baimun.home.comcast.net/%7Ebaimun/opeth.jpg
 
Hävyttömän hieno noin muuten, mutta en kyllä tykkää tuosta tallan takana olevasta logosta yhtään. Pienempänä lavassa tai inlayna olisi näyttänyt ehkä paremmalta.

pehko: ...Ja en ymmärrä yhtään biisiä Dirge for November, aika mitään sanomaton.
 
Sehän on Opethin paras biisi. Uskomaton tunnelma ja levollisen itsetuhoinen pääteema.

Vestu: Uskomaton tunnelma ja levollisen itsetuhoinen pääteema.
 
Jep, parempi kuin The Drapery Falls.

Vestu: Sehän on Opethin paras biisi. Uskomaton tunnelma ja levollisen itsetuhoinen pääteema.
 
Vielä yksi komppaus täältä. Joskus tuntuu ettei kukaan pidä tuota biisiä minään. Mulle levyn kohokohta.

Komea biisihän se on, vaikka Blackwater Parkilta on turha ruveta valitsemaan parasta biisiä kun on sen verran kova taso :)