Media ja viihde ›

Bluesmies: No eipä tuossa leffassa nyt hirveästi väkivaltaa ollut. Tuo pesäpallomaila-kohtauskin oli melko perussettiä.
 
Ai jaa... Kyllä siinä aika kylmäverisesti laitettiin konepistoolilla, puukolla ja vielä pesäpallomailalla porukkaa hengiltä.

Miikathebest: Ai jaa... Kyllä siinä aika kylmäverisesti laitettiin konepistoolilla, puukolla ja vielä pesäpallomailalla porukkaa hengiltä.
 
*SPOILER*
 

 
Mua häiritsi ehkä eniten ne skalpeeraukset.
 

 
*SPOILER END*

Spoilereita!
 

 
Mäkrö: Eli loppuratkaisu oli kaikkinensa aika huono. Kukaan "pahis" ei saanut surmaansa ja teatteriin paloi vain sympaattinen hassu-Hitler ja elokuvaohjaaja-Goebbels + liuta muita semi-mukavia natseja. Kaikki pahis-natsit olivat jotain kenraaleita, jotka olivat jo kuolleet tai olivat muualla. Minkäänlaista vastakkainasettelun "pahis-natsit vs. muut"-tuntua ei koko kohtaukseen tullut ja naisen nauru meni ikäänkuin täysin väärään osoitteeseen. Koko kohtaus tuntui siksi turhalta, mikä tuntuu aika hassulta ottaen huomioon kyseessä olleen elokuvan kliimaksi. Vai kokiko joku "jes, pahis kuolee"-fiiliksen, kun "italiaanot" listi Hitlerin?
 
Eikö mustavalkoinen hyvän ja pahan vastakkainasettelu ole vähän enemmän lastenleffojen juttu? Ne oli sodassa, herranjumala.
 
Spoilerit poijes.

Rocco_Longfella: Spoilereita!
 

 

 
Eikö mustavalkoinen hyvän ja pahan vastakkainasettelu ole vähän enemmän lastenleffojen juttu? Ne oli sodassa, herranjumala.
 
Spoilerit poijes.
 
Spoilereita luvassa:
 
No siis lähes kaikissa elokuvissa on "hyvä" ja "pahat. Monen juonen voi tiivistää siihen, että henkilöA vastaan henkilöB. Se on ihan sama onko kyseessä sotaelokuva vai ei, elokuva itse laittaa aina katsojan toiselle puolelle. Tässä elokuvassa oltiin selkeästi Basterdsien puolella, natsien ollessa näitä "pahoja", tai siis niiden natsikenraalien. Eli tarkoitin sillä tuota vastakkainasettelua henkilöhahmojen kesken. Hitler ja kumppanit olivat elokuvassa sympaattisia ja hassuja veikkoja, eivätkä olleet elokuvassa juurikaan esillä hirveyksien teossa - tai edes niiden määräämisessä.

Mäkrö: Spoilereita luvassa:
 
No siis lähes kaikissa elokuvissa on "hyvä" ja "pahat. Monen juonen voi tiivistää siihen, että henkilöA vastaan henkilöB. Se on ihan sama onko kyseessä sotaelokuva vai ei, elokuva itse laittaa aina katsojan toiselle puolelle. Tässä elokuvassa oltiin selkeästi Basterdsien puolella, natsien ollessa näitä "pahoja", tai siis niiden natsikenraalien. Eli tarkoitin sillä tuota vastakkainasettelua henkilöhahmojen kesken. Hitler ja kumppanit olivat elokuvassa sympaattisia ja hassuja veikkoja, eivätkä olleet elokuvassa juurikaan esillä hirveyksien teossa - tai edes niiden määräämisessä.
 
Mut eiköhän tässä nyt luotettu siihen, et ihmiset oikeasti tietää historiaa ja minkälaisia hirveyksiä toisessa maailmansodassa sattui etenkine Hassu-Hitlerin ja hänen natsikenraalien toimesta. Ja sen Hitlerinkin otin lähinnä sarkastisena parodiana ja vittuilina ko. henkilöä kohtaan.
 
Kyllä tuo kliimaksi ainakin mut tyydytti.

Rumpukapulat: Mut eiköhän tässä nyt luotettu siihen, et ihmiset oikeasti tietää historiaa ja minkälaisia hirveyksiä toisessa maailmansodassa sattui etenkine Hassu-Hitlerin ja hänen natsikenraalien toimesta. Ja sen Hitlerinkin otin lähinnä sarkastisena parodiana ja vittuilina ko. henkilöä kohtaan.
 
Kyllä tuo kliimaksi ainakin mut tyydytti.
 
Niin, tuo jälkimmäinen lause voi alleviivata aika hyvin leffan ideaa. Samaa tyydytystä ne natsit kokivat katsoessaan Kansakunnan Ylpeys-elokuvaa - eikö vaan? Jos joku naiivisti luulee, että kaikki natsit olivat tuolloin juutalaisia vihaavia sadisteja, voisi hän miettiä asiaa toistamiseen. Leffassa roiskittiin menemään natseja säälimättä ja skalppeeraten ja yleisö miettii, että se on ihan okei. Kai nyt joku ymmärtää pointin?:D
 
Siinähän se juttu on, että jos tehdään parodiaa ja esitetään Hitler hassuna miehenä ja tehdään fiktiota, kuten tässä tehtiin, niin nuo elokuvan ulkopuoliset aidot historialliset asiat ei toimi. Miettikää nyt jotain komediaa, missä Charlie Chaplin esittää Fuhreria. Pitääkö joku häntä siinä juutalaisia käristäneenä epäonnistuneena taiteilijana, joka ansaitsisi kuulan kalloonsa?

Mäkrö: Spoilereita luvassa:
 
No siis lähes kaikissa elokuvissa on "hyvä" ja "pahat. Monen juonen voi tiivistää siihen, että henkilöA vastaan henkilöB. Se on ihan sama onko kyseessä sotaelokuva vai ei, elokuva itse laittaa aina katsojan toiselle puolelle. Tässä elokuvassa oltiin selkeästi Basterdsien puolella, natsien ollessa näitä "pahoja", tai siis niiden natsikenraalien. Eli tarkoitin sillä tuota vastakkainasettelua henkilöhahmojen kesken. Hitler ja kumppanit olivat elokuvassa sympaattisia ja hassuja veikkoja, eivätkä olleet elokuvassa juurikaan esillä hirveyksien teossa - tai edes niiden määräämisessä.
 
Spoilerfest.
 
Mä en oikeastaan niin paljoa näe tuota hyvä-paha vastakkainasettelua tässä leffassa, siis edes tuota että oltaisiin Basterdsien puolella ja natsikenraaleja vastaan. Mun mielestä jok'ikinen leffan hahmoista oli yhtä lailla egoistinen kusipää joka teki mitä vain saavuttaakseen tavoitteensa, oli se tavoite sitten mikä tahansa; jos hahmojen toimia seuraa vähänkään tarkemmin niin tässä ei pitäisi olla mitään epäselvyyksiä. Tarantinon leffoista puuttuu lähes poikkeuksetta kaikki moraali.
 
Noh, ehkä se natsitarkka-ampuja tekee poikkeuksen. Siksi esim. tuo Basterdsien raaka natsien lahtaus näytti mun silmiin miltei yhtä pahalta kun sen natsieverstin tempaus aivan leffan alussa. Ja kyllähän esim. Aldo kidutti sitä saksalaisnäyttelijätärtä ilman mitään omantunnontuskia saadakseen haluamansa vastaukset, vaikka tämä oli liittolainen. Ja kyllähän se Shohsannan tempaus elokuvan lopussa oli melko lailla pirullinen.

Mäkrö: Niin, tuo jälkimmäinen lause voi alleviivata aika hyvin leffan ideaa. Samaa tyydytystä ne natsit kokivat katsoessaan Kansakunnan Ylpeys-elokuvaa - eikö vaan?
 
Totta kai, mutta eikös tuo kohtaus tunnu pitkälti piikittelyltä juuri meille todellisille katsojille kuin teatterissa nauraville natseille? Vai tajusinko nyt ihan väärin mitä halusit sanoa? : D Tai siis että nimenomaan tuo kohtaus ainakin omalla kohdallani sai miettimään että eihän natsienkaan skalpeeraaminen oikein ole. Vaikka kyllähän sitä mietin jo etukäteenkin, mutta tuo kohtaus alleviivasi asiaa.

Mäkrö: Niin, tuo jälkimmäinen lause voi alleviivata aika hyvin leffan ideaa. Samaa tyydytystä ne natsit kokivat katsoessaan Kansakunnan Ylpeys-elokuvaa - eikö vaan? Jos joku naiivisti luulee, että kaikki natsit olivat tuolloin juutalaisia vihaavia sadisteja, voisi hän miettiä asiaa toistamiseen. Leffassa roiskittiin menemään natseja säälimättä ja skalppeeraten ja yleisö miettii, että se on ihan okei. Kai nyt joku ymmärtää pointin?:D
 
Siinähän se juttu on, että jos tehdään parodiaa ja esitetään Hitler hassuna miehenä ja tehdään fiktiota, kuten tässä tehtiin, niin nuo elokuvan ulkopuoliset aidot historialliset asiat ei toimi. Miettikää nyt jotain komediaa, missä Charlie Chaplin esittää Fuhreria. Pitääkö joku häntä siinä juutalaisia käristäneenä epäonnistuneena taiteilijana, joka ansaitsisi kuulan kalloonsa?
 
SPOILEREITA.
 
No yhtälailla ne Basterdsit oli mun mielestä karikatyyrisiä ja parodisia hahmoja, eikä todellakaan mitään suuria sankareita. Se, että leffa perustuu todenperäisiin tapahtumiin, ei tarkoita että leffan kuitenkin pitäisi olla dokumentti tai noudattaa orjallisesti oikean maailmankulun käyntiä. Näitähän riittää jo. Ammuttinko Hitler oikeasti teatteriin? No ei.
 
Viihdettähän tää oli, ja voin sanoa et mua on viihdytetty koko leffan pituuden edestä, aina loppukliimaksiin asti. Ei pidä ottaa niin tosissaan. Mut jos ei diggaa ei diggaa, ei siinä mitään. Ehän kaikki voi pitää samoista asioista.

Cujo: Totta kai, mutta eikös tuo kohtaus tunnu pitkälti piikittelyltä juuri meille todellisille katsojille kuin teatterissa nauraville natseille? Vai tajusinko nyt ihan väärin mitä halusit sanoa? : D Tai siis että nimenomaan tuo kohtaus ainakin omalla kohdallani sai miettimään että eihän natsienkaan skalpeeraaminen oikein ole. Vaikka kyllähän sitä mietin jo etukäteenkin, mutta tuo kohtaus alleviivasi asiaa.
 
Ymmärsit ihan oikein. Sitä en tosin tiedä, onko se ihan tarkoituksella niin tehty. Ja siis vaikka olen tuota elokuvaa nyt kritisoinut, niin ei se mikään susihuono missään nimessä ole. Tarantinon nimi antaa vain usein odottaa todella hyvää elokuvaa.

Mielestäni leffassa mahtavaa oli juuri se, ettei se yrittänytkään olla mitään "hyi kun ne natsit on pahoja"-moraalisarnaa, vaan myös "hyvisten" teot olivat moraalisesti arveluttavia.

Tämä oli kyllä yksi huonoimmista elokuvista jonka olen nähnyt. En muista olenko koskaan nähnyt tylsempää elokuvaa. Ainoa syy miksi katsoin elokuvan loppuun oli se, ettei kukaan läski rupeasi vinkumaan etten voi tuomita elokuvaa täydeksi paskaksi koska en katsonut sitä loppuun.
 
Jo heti elokuvan alusta aavistelin että elokuva tulee olemaan täyttä sontaa, musiikki ei sopinut ollenkaan elokuvaan ja jo ensimmäinen kohtaus tuntui loputtoman pitkältä ja tylsältä. Sama jatkui elokuvan loppuun asti. Ja miksi kaikki dialogi ei voinut tälläisessä elokuvassa olla englanniksi, koska selvästikkään mihinkään realismiin ei pyritty. Elokuva oli ilmeisesti komedia, mutta nauroin vain 2 tai 3 kertaa koko kahden ja puolen tunnin aikana. Ainoa hyvä asia elokuvassa oli se, että kamera ei heilunut ja liikkunut jatkuvasti kuten suurimassa osassa nykyajan elokuvista.
 
Itse antaisin elokuvalle arvosanaksi 0

Heikki: Tämä oli kyllä yksi huonoimmista elokuvista jonka olen nähnyt.
 
Etpä ole sitten tainnut montaa aidosti huonoa elokuvaa nähdä.

Heikiltä taisi mennä tämä elokuva ns. ohi.

"Arrivederci"
 
Revähdytti juum.

Don't feed the trolls...

Viimeinkin tuli käytyä tämä katsomassa, enkä kyllä pettynyt. Hieno leffa, hienoa kuvaa.
 
Aluksi Brad Pittin aksentti vähän ärsytti ja tekstittäjän yritys kääntää se murteeksi, mutta siihenkin tottui. Hyvä fiilis jäi tästä leffasta.
 
9/10

Deep Shadow:
Aluksi Brad Pittin aksentti vähän ärsytti ja tekstittäjän yritys kääntää se murteeksi, mutta siihenkin tottui.
 
Mun mielestä se oli just toimiva valinta Porrilta laittaa teksteihin näkymään se murteenomaisuus, olihan se kuitenkin merkittävä tekijä Pittin hahmossa. En tosin ole mikään suomen murreasiantuntija, joten en tiedä kuinka hyvin ne tekstit jotain tiettyä murretta edustivat, etenkin kun niiden katsomista koitin muutenkin vältellä.

Mun mielestä leffaa kuvaa hyvin se, että toiset pitävät kuin hullu puurosta, toiset vihaavat ja antavat ns. "niskalaukaustuomion". Hyvät leffat aina jakavat mielipiteet näin siististi kahteen eri leiriin.