Rock, pop, alternative ›

velipesonen: Olen, ja pidän enemmän stereosta. Eroja on paljon, etenkin Lennonin laulamissa kappaleissa.
 
Ok. Se tässä on hienoa, kun on nuo molemmat versiot, että jokainen voi kuunnella ja vertailla ja valita mieleisensä (monot tosin pitäis mun mielestä myydä myös yksittäin helpottamaan tätä). Eroja tosiaan on ja itse olen varsin vahvasti noiden monomiksausten kannalla. Tosin joistakin yksittäisistä biiseistä saattaa se steremiksaus olla enempi omaan mieleen. Senpä takia on hyvä olla molemmat versiot hyllyssä... :)

velipesonen: Voi olla että nykyäänkin miehet näyttävät aika samalta! Bändi oli pahasti varamiehinen, koska Paulin oli jo jokin aika taaksepäin korvannut William Campbell. Lennon oli huumetokkurassa joten Ringo ilmeisesti Keefin avustuksella teki koko levyn!
 
Kyllä...Tomorrow Never Knowsilta kuulee takaperin soitettuna piiloviestin,jossa Keef ja Ringo sanovat:We're the Beatles now.....=)

Mites Sgt. Pepper's Lonely Hearts Club Bandin stereo- ja monomiksaukset? Ja tuleeko levyyn remasteroituna lisäarvoa, kuten ainakin omasta mielestäni tuli Rubber Souliin? Jotenkin vaikea kuvitella Pepperiä monona, kun se on niin leimallisesti stereona jumittunut hilseeseen.
 
Revolveriin verrattunahan poijjat muuttivat studion soittimekseen ja soittimen studioksi.

Kuka on lukenut Harrisonin "I me mine"? Mulla on nyt lainassa ja onhan outo opus..

CeeCeeÄr: Kyllä...Tomorrow Never Knowsilta kuulee takaperin soitettuna piiloviestin,jossa Keef ja Ringo sanovat:We're the Beatles now.....=)
 
Jatkohan meni näin: We're the Beatles now because the others were inside a sunken yellow submarine in the cold waters of the Barents Sea.

Calliope: Kuka on lukenut Harrisonin "I me mine"? Mulla on nyt lainassa ja onhan outo opus..
 
Kaikki muut ovat pahiksia, paitsi henkistynyt kilpa-autoilija George?

glx405: Mites Sgt. Pepper's Lonely Hearts Club Bandin stereo- ja monomiksaukset?
 
Diggasin monosta enemmän kokonaisuutena. Parin biisin stereoversiot tosin olivat ehkä niukasti paremmat. Makuasioita. Vertailin myös vinyyli (stereo) Pepperiin ja vinyyli stereo hävisi vähemmän mono CD:lle. En osaa sanoa miksi. Kunhan vaan kuulosti mun korvaan paremmalta se LP, kuin uusi remaster stereo CD. Kai nää pitäis kaikki hankkia alkuperäisinä UK vinyylipainoksina...

glx405: Kaikki muut ovat pahiksia, paitsi henkistynyt kilpa-autoilija George?
 
Kun ei niitä muita vaikuta oikeastaan olleenkaan.
"Eilisessä" Paul sanoo; "Kun George Harrison kirjoitti elämäntarinansa I me mine, hän tuskin mainitsi Johnia". Eikä mainitse muitakaan. Kirja oli minulle pettymys, ei mitään uutta tietoa.

glx405: Mites Sgt. Pepper's Lonely Hearts Club Bandin stereo- ja monomiksaukset? Ja tuleeko levyyn remasteroituna lisäarvoa, kuten ainakin omasta mielestäni tuli Rubber Souliin? Jotenkin vaikea kuvitella Pepperiä monona, kun se on niin leimallisesti stereona jumittunut hilseeseen.
 
Kyllä uusi stereo-Pepper on minulle huikea nautinto. Monokin on erittäin huolellisesti tehty. Voin hyvin kuvitella Brian Wilsonin pudonneen tuolilta ja kolauttaneen päänsä kuultuaan levyn.
 
Revolveriin verrattunahan poijjat muuttivat studion soittimekseen ja soittimen studioksi.
 
Moni on kanssani eri mieltä tästä, mutta minusta ne tekniset ratkaisut jotka vielä vähän takkusivat Revolverilla, eivät takkua pätkääkään Pepperillä. Pepperin bassosoundikin on suunnilleen maailman paras.

Voin hyvin kuvitella Brian Wilsonin pudonneen tuolilta ja kolauttaneen päänsä kuultuaan levyn.
Brian Wilson romahti täysin henkisesti. Mitään uutta Pet soundsia ei enää tullut.
Beatlesin tavoitteenahan oli lyödä juuri Pet sounds Sgt. pepperillä.
 
Tämä ei nyt kuulu samaan asiaan mutta Back in the USSR:n kertosäe
Ukraine girls... oli Maccan tavoite/innoite soittaa vähän Beach boysin
tapaista.

Lehdistön keksimät kilpailuasetelmata ovat tietysti aina täysin nuijia. Ainoa todellinen kilpailuasetelma jossa Beatles oli, oli nimenomaan Bech Boysin, tarkemmin Brian Wilsonin kanssa. Wilson taisi itsekin ottaa kisan tosissaan, ja niin ottivat Lennon/McCartneykin. Kisan ongelmana on hirveä epätasaväkisyys. Wilsonin rakennelmat ovat olennaisesti köykäisempää tekoa kuin Beatlesin, vaikka siellä on hienoja yksityiskohtia, esim. tapa jolla Good Vibrationsin alku ennen ensimmäistä kertosäettä on toteutettu, on suorastaan loistelias.
 
Minulla on aavistus että Macca halusi haastaa Wilsonin varsinkin Pepperin a-puolen kahdella biisillä Getting Better ja Fixing a Hole. Getting Betterin sointukulku on yksinkertainen mutta bassokulku ei, siinä Macca mielestäni kisailee Wilsonin kanssa kumpi tekee koukeroisemman bassokulun joka vielä ns. kulkee.
 
Jos kuuntelee tapaa jolla Pepperin monimutkainen montaasi on naulattu kasaan, kaikki taustakuorot, käyrätorvet, tablarummut jne., niin sehän on hämmästyttävän värikäs, hengittävä ja luonteva, samalla hyvin jäntevä, eli perinteisessä mielessä erinomainen. (Itse en naputtaisi juuri muusta kuin rumpusoundista biisissä Lovely Rita.) Wilsonin koukerot tahtovat aina välillä kadota jonnekin etteriin, usvaan tai harsoon.

mitäs mieltä ihmiset olette let it be nakedista?

Stain: mitäs mieltä ihmiset olette let it be nakedista?
 
Olisi ehkä ollut järkevämpi jättää koko levy julkaisematta niin ei olisi sitten tarvittu riisuttuakaan versiota. Ei se tavara oikein pure paljaana eikä kuorrutettuna. On sekä soitettu että laulettu selkeästi alle Beatles-standardin. Vähiten tökkii nää McCartneyn balladit.
 
Syy siihen kehnouteen taitaa olla että muut kuin idean isä McCartney eivät olleet motivoituneita koko projektiin. Se levy on ihan hyvä demo.

velipesonen: Olisi ehkä ollut järkevämpi jättää koko levy julkaisematta niin ei olisi sitten tarvittu riisuttuakaan versiota. Ei se tavara oikein pure paljaana eikä kuorrutettuna. On sekä soitettu että laulettu selkeästi alle Beatles-standardin. Vähiten tökkii nää McCartneyn balladit.
 
Syy siihen kehnouteen taitaa olla että muut kuin idean isä McCartney eivät olleet motivoituneita koko projektiin. Se levy on ihan hyvä demo.
Eikö se levy ole ilman Spectoria?
Lennon kertoi jossain että levy pelastui Spectorin tukemana.
 
Pieni trivia Let it be:stä: Lennon remembers-kirjassa Lennon kertoi että
Across the universe on hänen paras lyriikkansa.

Löytyyhän siltä levyltä Beatlesin paras biisi I me mine.

vepsi:
Lennon kertoi jossain että levy pelastui Spectorin tukemana.

 
No se oli hänen näkemyksensä. Nauhoja oli tuntitolkulla ja Lennonin mielestä Spector sai siitä sotkusta jotain irti, mutta yleinen mielipide on, että ei se kummoinen levy ole. Produced by George Martin, overproduced by Phil Spector.

Syy siihen kehnouteen taitaa olla että muut kuin idean isä McCartney eivät olleet motivoituneita koko projektiin. Se levy on ihan hyvä demo.
 
No sitten julistan Let It Be-levyn maailman kovalaatuisimmaksi demonauhaksi;) Levyä kieltämättä sabotoi löysä soittotyöskentely ja Spectorin kuorrutukset, mutta kyllähän sieltä ihan a-tason biisejä löytyy. En lähtisi hirveästi kinastelemaan, jos joku pokkana väittäisi että across the universe on Lennonin parhaimpia biisejä, ja Let it be ja the long and winding road maccan ässäbiisejä. Tuo viimeksi mainittu oli helsingin macca-keikan yksi monista kohokohdista (pelkällä perus-piano-rummut-basso-kitara-systeemillä). Get back ja two of us, lisää tällaisia demoja!!!
 
edit: reino:veit jalat suustani!

Mä en ole koskaan huomannut että Let it Be olis millään mittarilla huonompi levy kuin mitkään muut 60-luvun jälkipuoliskon mestariteoksista. Pidän etenkin levyn kotokutoisesta tunnelmasta.
 
Olen huomannut nykyään soittavani paljon enemmän Naked versiota, joka kuulostaa korvaaani paremmalta. Alkup. versiossakaan ei kyllä mitään vikaa ole, mutta on ne vähän kornit ne across the universen viulut.

aksiom: Mä en ole koskaan huomannut että Let it Be olis millään mittarilla huonompi levy kuin mitkään muut 60-luvun jälkipuoliskon mestariteoksista.
 
Sama, mahtuu ainakin tällä hetkellä Beatles-levyjen top vitoseen (kuukauden stereoboksin kuuntelun jälkeen). Ja "Across the Universe" (bändin parhaita biisejä) ja "I Me Mine" ja oikeastaan koko A-puoli on melko tiukkaa tavaraa, mitä nyt nimikkobiisin kuorot ovat vähän sokerisia.