| Aihe: Apua plektrakaden tekniikan kehittamiseen.. | |
|---|
|
Heips.
Olen soitellut kitaraa paalle 12 vuotta. Alkuaikoina tuli kaytya jonkinverran kitaratunneilla, mutta tunneilla kaynti jai sitten. Olen soitellut kitaraa kokoajan, mutta varsinaista treenaamista en ole harrastanut useampaan vuoteen enaa. Jokunen aika sitten rupesi ketuttamaan kasien jaykkyys ja jumittuminen samoihin kaavoihin paikoitellen johtuen puuttuvasta tekniikasta. Otelautakasi toimii ihan hyvin, ja nyt tassa treenirupeaman seurauksena olen ihan tyytyvainen tuon kaden kehitykseen. Plektrakateni on kuitenkin aina ollut heikko ja pickaus tekniikkana on aina ollut huono (ihmettelen jopa etta alkuaikojeni kitaraopettajani eivat puuttuneet tahan). Olen saanut hiukkasen korjattua tuota tekniikka, mutta oikea kasi ei pysy vasemman kaden mukana menossa. Kyse ei nyt varsinaisesti ole mistaan tiluttelusta (vaikka yhtena harjoittelun paamaarana on lisata soitto nopeutta). Mietin etta tietaisitteko te arvostetut muusikoiden.net:in kayttajat jotain tehokkaita treeneja plektrakadelle jolla saisi lisattya tarkuutta, nopeutta ja ehkapa saisi tuon ranteen vahemman jaykaksi? Kiittaen ja kumartaen jaan odottelemaan ohjeitanne. |
|
Itselläni oli vähän sama tilanne viime keväänä. Plekutekniikka oli pielessä, pikkasin kyynärvarrella enemmän kuin ranteella. Nopeassa soitossa oli suurta epätarkkuutta ja jos yritin soittaa seisaaltaa, olin aivan hukassa koska seisaaltaan on paljon vaikeampi pikata kyynerpäällä. Kuinka hommasta selvisin?
Noh, mulle toimi kaks keinoa. Ekaks, kiinnitä huomiota ranteen rentouteen. Jos jostain kohtaa plekukättä alkaa tuntua kipua tai jännitystä, teet väärin. Eli hae rennoa rannetta! Kun homma lkaa pikkuisen löytymään, soita seisten ja ankkuroi sitä kättä tallaan. Mulla tuo auttoi todella paljon ja nyt pystyn soittamaan seisaaltaan samat jutut kuin istualtaan.
En nyt tiedä onko nämä yleispäteviä metodeja, mutta ne toimi mulla. :)
Kyllä se siitä. |
|
Vladi: Itselläni oli vähän sama tilanne viime keväänä. Plekutekniikka oli pielessä, pikkasin kyynärvarrella enemmän kuin ranteella. Nopeassa soitossa oli suurta epätarkkuutta ja jos yritin soittaa seisaaltaa, olin aivan hukassa koska seisaaltaan on paljon vaikeampi pikata kyynerpäällä. Kuinka hommasta selvisin?
Noh, mulle toimi kaks keinoa. Ekaks, kiinnitä huomiota ranteen rentouteen. Jos jostain kohtaa plekukättä alkaa tuntua kipua tai jännitystä, teet väärin. Eli hae rennoa rannetta! Kun homma lkaa pikkuisen löytymään, soita seisten ja ankkuroi sitä kättä tallaan. Mulla tuo auttoi todella paljon ja nyt pystyn soittamaan seisaaltaan samat jutut kuin istualtaan.
En nyt tiedä onko nämä yleispäteviä metodeja, mutta ne toimi mulla. :)
Tuo jännitys voi olla sinänsä harhaanjohtava juttu, että pitäähän sen ranteenkin joillain lihaksilla toimia ja siitä tulee varmasti jännitystä johonkin. Ja alkuun tottumaton lihas voi hyvinkin ärtyä siitä, eikä silloin tehdä väärin, vaan ainoastaan ne tottumattomat lihakset oikuttelee, kun joutuu töihin.
Mulla itselläni on ollut pitkään samanlaisia ongelmia. Osittain olen syyttänyt asiasta sitä, että olen vasuri ja soitan oikeakätisesti. Todellinen syy on kuitenkin liian vähäinen treenaaminen nykyisin. Yhden oikopolun löysin kuitenkin. Aloin pyörittelemään Powerballia, mikä oli pölyttynyt hyllyllä viimeiset pari vuotta. Sillä sain vahvistettua rannetta ja samalla huomasin vahvistumisen auttavan myös koordinaatiossa. Eli homma alkoi sujumaan huomattavasti helpommin. Ei se tietenkään koko hommaa pelasta, vaan loppu (eli suurin osa) pitäisi treenata. Mä olen vain liian laiska siihen nykypäivänä. |
|
cosmob83: mutta varsinaista treenaamista en ole harrastanut useampaan vuoteen enaa.
No tässähän se tulikin. Varsinkin metronomin kanssa harjoittelu kehittää. Toinen juttu, että ei vaan yritä soittaa nopeampaa musiikkia kuin mihin riittää rahkeet sillä hetkellä, koska se juuri aiheuttaa lihasten jännittymistä. |
|
Jos itellä piisaa rytmitajua, niin ei sitä metronomia tarvi muuhun kuin oman egon buustaukseen... "hei vau, mä pystyn vetään tän jo 160bpm!" :)
Ite heitin metronomin helvettiin tässä vähän aikaa sitten enkä ole paljoa kaipaillut. Mä tsekkaan ne jutut soitosta missä sitä takkua tulee... eli jotku tietyt pikkauskohat, mennäänkö ylöspäin vai alaspäin kielellä jne.
Sit alan vetään jotain improa ja koetan änkeä siihen mahollisimman paljon sellasia kohtia, joissa toi ongelma tulis esille. Eka vedän hitaammin ja sit nopeemmin ja sit vitun nopeesti. Välillä teen sellaisia sprintti juttuja ihan tarkotuksella, että eka hölkötän hitaasti meneen, sit teen (tai yritän) tosi nopeesti jonku sarjan ja palaan takasin hitaaseen jne.
Mä oon nyt treenaillu economy pickingiä ja oon hokannu, että kun sen saa menemään tasaisesti, niin kyllä on nopeutta tullu huomattavasti lisää. Välissä pitää jopa vähän hidastella... ;D Eihän se vielä mitenkään tosi tasaista oo, vaan välillä tulee just sellaisia tönk-kö-tönk-kö -kuvioita, mutta koko ajan kehittyy silminnähden.
The master of sleep picking |
|
January: Jos itellä piisaa rytmitajua, niin ei sitä metronomia tarvi muuhun kuin oman egon buustaukseen... "hei vau, mä pystyn vetään tän jo 160bpm!" :)
Ite heitin metronomin helvettiin tässä vähän aikaa sitten enkä ole paljoa kaipaillut.
Hei jeah, onnea vaan matkaan! |
|
Socialite: Hei jeah, onnea vaan matkaan!
Mikäs siinä on niin ihmeellistä? Ei se metronomin kanssa soittelu ole ainoa tapa oppia asioita. |
|
Hei jeah, onnea vaan matkaan!
Mäkin heitin metronimin ...ttuun noin 12 vuotta sitten... tiä sit huomaako soitosta, mutta en o kaipaillu... omasta mielestäni vedän ihan hyvin ilman.
"Why don't you just fuck off?" - Michael "Duff" McKagan |
|
Juzpe: Mäkin heitin metronimin ...ttuun noin 12 vuotta sitten... tiä sit huomaako soitosta, mutta en o kaipaillu... omasta mielestäni vedän ihan hyvin ilman.
Niin minäkin luulin. Luulin olevani tarkka ja nopea. Sitten aloin soittamaan metronomin kanssa. Huomasin että vaikka kenties pysynkin jotenkuten mukana, ei soitto ollu tasaista. Metronomia suosittelevat kaikki ammatikitaristit juurikin sen takia, että kenelläkään ei ole niin ylivertaista rytmitajua, että voisi kaiken soittaa tasaisesti ja hyvin ja samalla pitää koko ajan täysin tasaista rytmiä päässä.
Kyllä se siitä. |
|
että voisi kaiken soittaa tasaisesti ja hyvin ja samalla pitää koko ajan täysin tasaista rytmiä päässä
Onks tasasesti välttämättä hyvin? Mä soitan suurimmaks osaks (eli käytännössä aina) taustaraidan tai rumpalin läsnä ollessa, enkä juurikaan kaipaa metronoomia... enkä oo soitossanikaan havainnu sellasta rytmiikkaan liittyvää fibaa joka itseäni vituttas ihan kohtuuttoman paljon.
"Why don't you just fuck off?" - Michael "Duff" McKagan |
|
Juzpe: Onks tasasesti välttämättä hyvin? Mä soitan suurimmaks osaks (eli käytännössä aina) taustaraidan tai rumpalin läsnä ollessa, enkä juurikaan kaipaa metronoomia... enkä oo soitossanikaan havainnu sellasta rytmiikkaan liittyvää fibaa joka itseäni vituttas ihan kohtuuttoman paljon.
Onnellinen sinä, kaikilla ei ole mahdollisuutta soittaa rumpalin läsnäollessa. Mutta metronomi mielestäni nopeuttaa sitä oppimista niin tajuttoman paljon, etten näe oikeasti mitään järkeä tehdä tietoista päätöstä sen pois jättämisestä.
Kyllä se siitä. |
|
etten näe oikeasti mitään järkeä tehdä tietoista päätöstä sen pois jättämisestä.
En mäkään tietosta päätöstä tehny. Se vaan jäi pois käytöstä. En oo kauheesti kaipaillu.
Mä diggaan yleensäkki aina soittaa porukalla (vaikka sit kaksin rumpalin kans). En sit tiedä onko mulla käyny tsägä ku tunnen pari sellasta kannuttelijaa, jotka mielellään lähtee jammaileen. Rumpalin/bändin kans soitto/jammailu/treenaus/whatevah on elävämpää ja mukavaa sosiaalista toimintaa. Himassa täytyy sit tyytyä runk... taustaraitoihin tms.
Kehittää jotenki ihan eri lailla minusta toi kannuttajan kans soittaminen ku metronomin kans... varsinki ku saa yhteisen grooven toimiin, niin helposti voi pari tuntia fiilistellä jotain hyvin yksinkertasta riffiä/teemaa variaatioineen.
"Why don't you just fuck off?" - Michael "Duff" McKagan |
|
Juzpe:
Kehittää jotenki ihan eri lailla minusta toi kannuttajan kans soittaminen ku metronomin kans... varsinki ku saa yhteisen grooven toimiin, niin helposti voi pari tuntia fiilistellä jotain hyvin yksinkertasta riffiä/teemaa variaatioineen.
Tää on kyllä totta. Bändisoitto tai edes toisen soittajan kanssa soitteleminen kehittää valtavasti enemmän kuin levyjen mukana soittelu. Joutuu keskittymään ihan eri tavalla ja kuuntelemaan muita soittajia. Tai näin ainakin pitäis tehdä, on sitä tullut sellaistenkin kanssa soiteltua jotka ei pätkääkään viitsi kuunnella toisia. :)
Kyllä se siitä. |
|
pätkääkään pysty kuunteleen toisia ku 700W:n bassonuppi on niin lujalla ettei edes crashista saa selvää... :D
"Why don't you just fuck off?" - Michael "Duff" McKagan |
|
Vladi: Onnellinen sinä, kaikilla ei ole mahdollisuutta soittaa rumpalin läsnäollessa. Mutta metronomi mielestäni nopeuttaa sitä oppimista niin tajuttoman paljon, etten näe oikeasti mitään järkeä tehdä tietoista päätöstä sen pois jättämisestä.
Tässä on mun mielestä kaksi ongelmaa. Ensimmäinen on se, että kaikille ei välttämättä ole parasta treenata täysin samalla tavalla. Toinen on se, että eri ihmiset treenaa eri asioita. Siksi mun mielestä ei voi sanoa, että jokin asia on melkeinpä pakollinen tiettyihin asioihin.
Ja nyt ennen kuin kukaan pääsee sanomaan, etteihän tässä ole tarkoitettu, että se metronomi pakollinen on, niin ainakin mulle on niin kovin monesta ketjusta jäänyt vähän sellainen käsitys, että se melkeinpä on. |
|
Mä ite oon soittanu rumpuja 6-vuotiaasta asti ja metronomin kanssa treenaillu niin kauan ku muistan. Jotenki en vaan näe sille mitään käyttöä. Omasta mielestä soittoni on ihan tasaista ilman tikutakuaki.
Jos joku ei huomannu, niin tossa edellisessä viestissäni siis tosiaankin mainitsin, että JOS itellä piisaa rytmitajua... vieläpä ihan ekana lauseena. Enkä mä muista jokaisen kitarasankarin... tai varsinkaan huippumuusikon sanovan, että metronomi ois pakollinen.
The master of sleep picking |
|
January: Enkä mä muista jokaisen kitarasankarin... tai varsinkaan huippumuusikon ...
+
Virhe! Tyhjä tai liian lyhyt kirjoitus!
www.myspace.com/relapsecontrolfin
www.myspace.com/mutterimusic
www.myspace.com/tipna
http://www.myspace.com/damagingfallout |
|
Bändisoitto tai edes toisen soittajan kanssa soitteleminen...
Oon tottunu siihen, että on noita muita soittajia ollu aina mestoilla. Mulla on aika lailla sellanen bändisoittolähtönen lähestymistapa tohon soittamiseen yleensäkin. Mä kelailen omaa soittooni aina osana kokonaisuutta. Harvemmin tulee soolokeikkaa pelkällä sähköskeballa heitettyä...
Mun mielestä ainakin rokin soitossa yks tosi tärkee osa-alue on toi sosiaalinen meininki ja ihmisiin tutustuminen. Oma ongelmakohtahan tässä on tietty se, että oon aika mulkku... mutta siitä huolimatta ei pitäs unohtaa sitä, että bändissä ja jamimeiningeissäkin henkilökemiat ja sellanen kimpassa tekemisen fiilis kuuluu musasta samantien läpi.
"Why don't you just fuck off?" - Michael "Duff" McKagan |
|
Siinä on perää ettei aina tarvii sen metronomin olla klikittämässä siinä kovan juuressa kun soittaa, mutta en minä ainakaan sitä helvettiin ihan heittäisi. :) On siitä joskus hyötyäkin.
"Foorumeiden pahimpia trolleja on ne, jotka osaa ja tietää paljon, mutta esittävät mielipiteensä faktoina." -IJarro |
 Ianuarius
27.11.2009 12:32:44 (muokattu 27.11.2009 12:32:59) | |
|
On toki, mutta ei välttämättä treenatessa.
Esim. nauhoittaessa metronomi on hyvinkin mukava sellainen... hmm... tukipylväs tai jopa suojaverkko. :)
The master of sleep picking |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
