Yleistä keskustelua musiikista ›

Sir Henri: Toi ei kyllä tullut mieleen. Saastejätettähän nuo cd:t ovat eli sama kai räjäyttää ne tuhannen tuusaksi.
 
Ihan houmoustelua tuollaset divarit ynnä muut. Tsar Bomba tai ei mitään!

moderndrummer88: Ihan houmoustelua tuollaset divarit ynnä muut. Tsar Bomba tai ei mitään!
 
Näin! Latekseissa ja nahassa on sentään seksiä ja S-M-henkeä. Vinyyli, ei siitä saa trikoita, kortonkeja tai dil...
 
No niin. Munsta ne meripihkan väriset LP:t 80-luvun alusta (vai 70-luvun lopusta) herättää tunnelmoimaan. Kuuntelen Shadowsit, Beatlekset ja Klaus Wunderlichit LP:ltä, muuten CD tai nykyään mp3 saastaa.
 
MrS

6 metriä vinyyliä hyllyssä on ok paitsi muutossa. Paljon sellaista kamaa jota ei CD muodossa saa. Molempi parempi.

Päivitystä reilun parin vuoden takaiseen tilanteeseen: Nyt on hankittu vahvistin ja kaiuttimet levarin kaveriksi, jee.
Tänään voisi kuunnella Secret Chiefs 3:n mainion Traditionalists: Le Mani Destre Recise Degli Ultimi Uomini -LP:n.

Himassa 90 prosenttisesti kuuntelen vinyyliä. Ja loppu 10 prossaa onkin sitten melkein DVD-musan kuuntelua. CD:t on puhtaasti autoa varten. Ja duunissa on etuoikeus käyttää ipodia. Levyostoista nykyään on ehkä 95 prossaa vinyyliä, ainoat poikkeukset ovat ne joita ei jostain kumman syystä paineta vinyylinä. Yleensä ne tulevat, vaikkakin pienellä viiveellä. CD on kyllä formaattina aika toivoton, onhan se kätevä, mutta siihen nuo pluspuolet sitten jäävätkin. Jos yhtään arvostaa levyn visuaalisuutta, kansia, äänenlaatua, jälleenmyyntiarvoa, kestävyyttä tai yleensäkin kiekkoa fyysisenä albumina, niin kyllä vinyyli on täysin vertaansa vailla.

Tosin vinyylin äänenlaatu vaatii aikamoista panostusta. Hyvällä skraitalla soundaa kyllä paremmalta, jos muukin signaalitie on kondiksessa.

Ehdottomasti vinyyli, tosin itsehän innostuin ihan vasta vinyylistä joten niitä löytyy hyllystä vasta puolenkymmentä mutta koko ajan hankkinut lisää. Kyllä se rahina niissä levyissä(se vähä mitä sitä on levyissäni) on "mukavan" kuulonen.
 
Ja vinyylin ääni on todella puhdas verrattuna esim. cd-levyihin ja kansitaide pääsee todella oikeuksiinsa.
 
Ei vinyylin voittanutta!!
 
E: ja vinyylinä on nykyään pajon helpompi löytää vanhoja kunnon bändejä kuin cd:nä, itse onnistunut löytämään jopa aivan muoveissa olevan vinyylin eräästä bändistä jota ei tahdo edes suomesta saada.

Satoja vinyylejä omistan, mutta en ole saanut aikaiseksi viritellä kuuntelua kuntoon 8 vuotena joka on nykyisessä paikassa asuttu. Kohta jää CD-levyjenkin kuuntelu vain autoon ja niihin levyihin joita ei kuule spotifysta.
 
Olen huomannut että vaikka omistan jonkun levyn vinyylinä ja CD:nä niin saatan silti kuunnella sitä spotifysta, kun se on niin helppoa. Ja levyjen ostoa se spotify ei todellakaan lisää. En ole nyt ainakaan pariin kuukauteen ostanut kuin sellaisia levyjä joita sieltä ei kuule.

Valtaosin kuuntelu painottuu vinyylin puolelle. Vanhan levarin hajottua tuli hankittua Omnitronicin suoravetoinen saksanmaalta. Soundi parani edelliseen nähden ja vinyylipinojen paksuus alkoi kummasti kasvamaan. CD:t kuuntelen pääasiassa autossa. Joitakin harvoja CD:tä tulee hankittua pakkoraossa: jos ei ole vinyylinä ja pakko silti hankkia. Ilahduttavaa, että nykyään melkein levykauppaan kuin levykauppaan on ilmestynyt vinyylihyllyjä. Tuo on askel oikeaan suuntaan.

7-vinyylejä tulee kuunneltua useinkin, toki jukeboxin kautta. Muuton jälkeen (7v) en ole jaksanut virittää vinyylisoitinta. Ei ole mitään sitä vastaankaan ja mieli tekisi välillä kuunnella vanhoja juttuja....mutta ei vaan jaksa.

Tuossa vuosi sitten kaivoin nurkasta porukoiden pölyyntyneen lp-soittimen ja sitä tuli aktiivisemmin kuunneltua ja myös vinyylejä osteltua. Sittemmi tuo harrastus on jäänyt taka-alalle, cd:n ja mp3:sien helppouden takia :/.

Ihan tällainen jokapäiväinen esimerkki;
Juuri hain postista uuden loistavan Baronessin Blue Recordin. Älyttömän hienot avattavat kannet, A4 "Litho" arkki liitteenä, 180gr. vihreät (tupla)vinyylit loistavalla äänenlaadulla ja latauskuponki mukana jotta saa koko touhun vielä ladattua koneelle --> cd:lle.
Ja puolen vuoden päästä huutavat ebayssä kilpaa tuosta 60 euroa. Vähintään. Kuka helevetti tämän(kin) kaupasta cd:nä ostaa samalla rahalla?

Vaikka oonkin 15 ja omistan iPodin, vinyylit on kuitenkin mun mielestä se ainoo oikee tapa kuunnella musiikkia kotona. Isot kansikuvat on erittäin hienoja ja se saundikin tuntuu vinyyleissä paremmalta. Musamakukin on sellanen, että monia kuuntelemiani albumeita ei edes löydy muuta kun vinyylinä tai kasettina...

Vikkked: Vaikka oonkin 15 ja omistan iPodin, vinyylit on kuitenkin mun mielestä se ainoo oikee tapa kuunnella musiikkia kotona. Isot kansikuvat on erittäin hienoja ja se saundikin tuntuu vinyyleissä paremmalta. Musamakukin on sellanen, että monia kuuntelemiani albumeita ei edes löydy muuta kun vinyylinä tai kasettina...
 
Ihan mielenkiinnosta: Sanos nyt ihan esimerkkinä muutama tuollainen albumi.

Tapani L: Siis hetkonen. Miten se voi samaan aikaan rahista ja sitten kuitenkin olla todella puhdas soundeiltaan?
 
En meinannutkaan että sellaset huonokuntosemmat rahisevat vinyylit olisivat kaikinpuolin puhtaita soundeiltaan vaan sellaset EX-kunnossa olevat ovat puhdas soundisia.

Eb-tuning: En meinannutkaan että sellaset huonokuntosemmat rahisevat vinyylit olisivat kaikinpuolin puhtaita soundeiltaan vaan sellaset EX-kunnossa olevat ovat puhdas soundisia.
 
Ah, ok. Itseänikin kiinnostaisi ostaa kunnon vinyylisoitin, mutta odottelen siihen saakka, että rahatilanne sen sallii. Samalla ostan kyllä kunnon vahvistimen ja kaiuttimetkin.

Tämän päivän (29.11.09) Hesarissa on sivulla D6 juttu kirjailija Antti Nylénistä ja hänen suhteestaan vanhaan Lenco-levariin. Hauska teksti, tsekatkaapa.

nirzin: Ihan mielenkiinnosta: Sanos nyt ihan esimerkkinä muutama tuollainen albumi.
jos punkkia kuuntelee niin esimerkkejä löytynee läjäpäin..

kylereese: jos punkkia kuuntelee niin esimerkkejä löytynee läjäpäin..
 
Tai jaskaa.