 asna
06.11.2009 20:51:06 | |
|---|
Stain: nyt kun on tullut kuunneltua doorsin tuotantoa useampia vuosia niin täytyy sanoa että tällä hetkellä waiting for the sun tuntuu ihan kuningaslevyltä noin kokonaisuutena kansineen päivineen. ehkä ainoastaan debyytti menee edelle.
Mullakin on soinut syksyn kuluessa melko ahkerasti tää. Loistava albumi moniin eri fiiliksiin. Nice girls don't play rock and roll |
 Stain
06.11.2009 21:10:12 | |
|---|
asna: Mullakin on soinut syksyn kuluessa melko ahkerasti tää. Loistava albumi moniin eri fiiliksiin.
totta! itse olen aina vieroksunut strange daysia kokonaisuutena, se levy vaan tuntuu huokuvan jotain pimeää. niin kuin densmore kirjassaan kirosikin että juuri hänen piti liittyä tuohon synkkään bändiin. "no se tota lähti tollane idea että, toi meidän basisti sai idean että hei hei, hei mandi viittiskö taas lähtee hei- heittää uus levy, ni sit, sit saatiin semmonen idea että vau,
vittu tehdään levy sitten." |
 Siki-Siki
06.11.2009 21:33:40 | |
|---|
Itse olen taas mieltynyt Morrison Hotel -levyyn, jota pidän parhaimpana Doors-levynä debyytin jälkeen. Albumi kuulostaa paljon vapautuneemmalta ja kekseliäämmältä kuin edeltäjänsä The Soft Parade. "Peace Frog", "Ship of fools", "Land Ho!" ja "Queen of the Highway" saavat jalan liikkeeseen, mutta "Waiting for the Sun", Blue Sunday" ja "Indian Summer" tasapainottavat ja rakentavat albumia rauhallisuudessaan ja keskittyneisyydessään. Alun ja lopun blues-revittelyt eivät meikäläistä valitettavasti hetkauta joten viidestä tähdestä jäädään, mahdollinen erehdys viidestä tähdestä jääminen olkoon vain inhimillisestä yksityisestä ihmismassasta johtuvaa seurausta. "Maailman maku myrkyllinen, mutta syödä täytyy ihmisen" -Ismo Alanko |
 Andy Six
06.11.2009 23:05:49 | |
|---|
Stain: totta! itse olen aina vieroksunut strange daysia kokonaisuutena, se levy vaan tuntuu huokuvan jotain pimeää. niin kuin densmore kirjassaan kirosikin että juuri hänen piti liittyä tuohon synkkään bändiin.
Minä taas ihastuin 18-vuotiaana juuri tuohon Strange Daysin angstiin ja synkkyyteen...Nimikappale oli jotain muuta Rauhaa ja Rakkautta pursuavan aikakauden musakuvioissa.... Oudot Päivät on yhä edelleen lempi Doors-levyni.... Have you ever seen the eyes of Ian Hunter...? |
 Atomic Cafe
07.11.2009 00:08:29 (muokattu 07.11.2009 00:10:06) | |
|---|
|
Siki-Siki
07.11.2009 00:43:30 | |
|---|
Atomic Cafe: Minun suosikki on aina ollut The Soft Parade
subtítulado en español
http://www.youtube.com/watch?v=ZKWaz_c3fEw&feature=related Prkle, tuo oli kova. YUP tulee mieleen kun tuota biisiä kuulee. Olisivat tuota hyvinkin saattaneet coveroida. Tuosta biisistä hyvin kuulee että Morrisonhan oli äkkiväärän progen ystävä, mihin olisikaan kaverin sävellystaidot kehittyneet jos ei Pariisissa olisi... "Maailman maku myrkyllinen, mutta syödä täytyy ihmisen" -Ismo Alanko |
 juici
09.11.2009 22:24:42 | |
|---|
Onko Ovien tuotannossa kahden biisin lisäksi muita biisejä, jotka oli äänitetty jonkun toisen levyn sessioissa, mutta päätyivät vasta myöhemmälle levylle.
"Waiting For The Sun":in piti ilmeisesti olla Waiting For The Sunilla (kuten myös The Celebration Of The Lizardin, jota ei saatu kunniallisesti äänitetyksi), mutta se päätyi vasta Morrison Hotelille. "Indian Summer" oli äänitetty jo ekan levyn sessioissa, mutta sekin päätyi vasta Morrison Hotelille.
"Moonlight Drive":sta on ekan levyn sessioissa äänitettyjä versioita, mutta ne eroavat Strange Daysin lopullisesta versiosta aika tavalla. Kruunaus-Jenkka |
 HaloOfFlies
10.11.2009 12:12:36 (muokattu 12.11.2009 10:57:30) | |
|---|
Hankin tuossa LA Womanin uuden remasterin, ja hämmästyin, että miten paljon uutta sieltä löytyi. Esim. nimikappale kuulosti aivan erilaiselta, kuin se alkujaan levylle päätynyt versio. Oli ylimääräisiä kitaroita ja muuta sälää.
Mainittakoon että näille uusille remaster-versioille on lisätty biisejä, joita ei alkujaan levylle sisällytetty. Esim. LA Womanilta löytyy Orange County Suite ja Waiting For The Sunilta Celebration Of The Lizard.
Soundit on kyllä uskomattoman hyvät näissä. "Kolme yötä jouluun on, laskin aivan itse eilen..." "Urpo laski väärin, joulu meni jo". S.M.A.K.-jäsen #5 |
 kaljataiteilija
11.11.2009 19:53:32 | |
|---|
Doorsin kaksi ekaa ja kaksi vikaa, siis ne Morrisonin aikaiset - avautuu meikäläiselle parhaiten.
Morrison Hotelilla ja LA Womanilla bändi oli tiukimmillaan ja ehkä parhaimmillaan soitannollisesti sekä sävellyksineen.
Turhat kikkakolmoset ja muu häröily oli vähemmällä ja tilalla enemmän bändisoitantaa bluesin kera.
Waiting For The Sun ja Soft Parade oli vähän hakuammuntaa.... |
foetor ex ore
12.11.2009 01:48:05 (muokattu 12.11.2009 01:49:21) | |
|---|
The Doors - miten ovet sulkeutuvat? hehehe... Doors is best! Morrison oli kunnon huumehemmo ja soittajat taitavia. Mutta tätä en välttämättä allekirjoittaisi: "Ylettömyyden tie vie viisauden palatsiin..."
e.. onko Other Voicesista ja Full Circlesta cd-painoksia? |
Atomic Cafe
12.11.2009 02:32:47 | |
|---|
foetor ex ore: tätä en välttämättä allekirjoittaisi: "Ylettömyyden tie vie viisauden palatsiin..."
Ylettömyyden tie vie viisauden palatsiin sillä emme koskaan tiedä mikä on tarpeeksi ennen kuin tiedämme mikä on liikaa.
- William Blake |
foetor ex ore
12.11.2009 02:35:33 | |
|---|
Atomic Cafe: Ylettömyyden tie vie viisauden palatsiin sillä emme koskaan tiedä mikä on tarpeeksi ennen kuin tiedämme mikä on liikaa.
- William Blake
Kiitos tosta lopusta... Ei ollut tuttu. |
Atomic Cafe
12.11.2009 02:52:22 | |
|---|
foetor ex ore: onko Other Voicesista ja Full Circlesta cd-painoksia?
Tämä ainakin löytyy:
2 IN 1 Other Voices&Full Circle (2 cd)2000 MCA/BMG. |
Stain
14.11.2009 17:10:13 | |
|---|
mites nää livelevyt. itse olen kuullut vain kaksi asiallista levyä, niin äänenlaadultaan kuin soitannoltaankin, eli tällaiset kuin absolutely live ja bright midnight live in america. kirjastolta lainasin tuollaisen kuin live at the matrix -67 ja vaikuttaisi ihan viralliselta julkaisulta mutta äänenlaatu on aika kämäistä ja sitten se itse keikka. mitä vittua, yleisönä tuntuu olevan kolme ihmistä ja koira, ainakin aplodeista päätellen. miksi tuollainen on edes julkaistu kun luulisi että bändin alkuvuosilta varmasti löytyisi ihan soundboard -tasoakin. "no se tota lähti tollane idea että, toi meidän basisti sai idean että hei hei, hei mandi viittiskö taas lähtee hei- heittää uus levy, ni sit, sit saatiin semmonen idea että vau,
vittu tehdään levy sitten." |
 Tohtori Flang
14.11.2009 19:56:10 (muokattu 14.11.2009 23:10:24) | |
|---|
Stain: mites nää livelevyt. itse olen kuullut vain kaksi asiallista levyä, niin äänenlaadultaan kuin soitannoltaankin, eli tällaiset kuin absolutely live ja bright midnight live in america. kirjastolta lainasin tuollaisen kuin live at the matrix -67 ja vaikuttaisi ihan viralliselta julkaisulta mutta äänenlaatu on aika kämäistä ja sitten se itse keikka. mitä vittua, yleisönä tuntuu olevan kolme ihmistä ja koira, ainakin aplodeista päätellen. miksi tuollainen on edes julkaistu kun luulisi että bändin alkuvuosilta varmasti löytyisi ihan soundboard -tasoakin.
Matrixin keikan nauhoitti alunperin clubin pitäjä joka tarjosi nauhaa levy-yhtiölle. Pelätessään levy-yhtiön käyttävän nauhaa ilman lupaa hän teki kopion mahdollisimman halvalle kasetille. Elektra kieltäytyi ostamasta nauhaa, mutta 40 vuotta myöhemmin The Doors päätti viime vuonna julkaista kasettikopiosta tehdyn kelanauhakopion. Alkuperäiset (ja huomattavasti paremman kuuloiset!) nauhat ovat nyt löytyneet ja Matrixin setti tullaan julkaisemaan kokonaisuudessaan ensi vuonna. Että näin.
Bright Midnightin "Live in America" sampleri on aika kehno. Kannattaa ehdottomasti hankkia ne kokonaiset keikkataltioinnit. Kaikki on nauhoitettu kevään 1970 kiertueella: Live in Detroit, Live at the Aquarius Theatre 1 & 2, Live in Philadelphia, Live at Pittsburgh ja uusin, viime viikolla julkaistu 6 CD:n Live in New York. Bostonin keikka on lähinnä kännistä soperrusta. Soundillisesti nuo ovat ykkösluokkaa. Levykaupasta et noita löydä, mutta ulkomailta pystyy tilaamaan. Jos ei itsellä ole luottokorttia, pyydä paikallista levykauppiasta tilaamaan.
Alive She Cried on rankalla kädellä editoitu - Light My Firen versio on kasattu 5 eri esityksestä (!!!) ja monia biisejä on korjailtu 1980-luvulla. "Teeskentelin monta vuotta pitäväni jazzista. Maksoin kovan hinnan." -Lemmy |
Tohtori Flang
14.11.2009 20:46:09 (muokattu 14.11.2009 21:39:55) | |
|---|
Stain: live at the matrix -67 ja vaikuttaisi ihan viralliselta julkaisulta mutta äänenlaatu on aika kämäistä ja sitten se itse keikka. mitä vittua, yleisönä tuntuu olevan kolme ihmistä ja koira, ainakin aplodeista päätellen. miksi tuollainen on edes julkaistu kun luulisi että bändin alkuvuosilta varmasti löytyisi ihan soundboard -tasoakin.
Itseasiassa ei juuri ole. Fillmoren 1967 keikalta on 4-raitataltiointi, mutta jostain syystä Densmoren rummut eivät nauhoittuneet. Avalonista on olemassa yksi soundboardnauha - itseasiassa yksi tuon Matrix-pökäleen biiseistä on otettu Avalonin nauhalta.
Aikaisin moniraitataltiointi on 1968 Hollywood Bowl, mutta kyseinen nauha kärsi lukuisista ongelmista. Paul Rotchild korjaili ääniraitaa rankalla kädellä 1987 VHS-julkaisua varten mm. siirtämällä Morrisonin vokaaleja 1970 New Yorkin nauhoilta When The Music's Overiin ja Light My Fireen. Hollywood Bowlistakin on luvassa korjailematon versio jossain vaiheessa. "Teeskentelin monta vuotta pitäväni jazzista. Maksoin kovan hinnan." -Lemmy |
Tohtori Flang
23.11.2009 22:53:08 | |
|---|
Tänään tipahti luukusta Live in New York-paketti. Hienon paketin ovat julkaisseet. Bändi on harvinaisen hyvässä vedossa, soundit kunnossa ja ulkoasukin on tyylikäs. Jos ikinä tarvitset yhden The Doorsin livejulkaisun, se on tämä. Tuolta tarkempaa tietoa: http://cdon.fi/musiikki/doors/live_in_new_york_(6cd)-7482127 "Teeskentelin monta vuotta pitäväni jazzista. Maksoin kovan hinnan." -Lemmy |
 Loijaa
24.11.2009 01:34:11 | |
|---|
Spotifyssa on muuten aimo läjä Doors-livejä. Mutta ei ole debyyttialbumin voittanutta. Yksi harvoja levyjä, jonka voin (tai mikä pitää) kuunnella läpi alusta loppuun kappaletta skippaamatta. Soft Paradea pidän melkoisen aliarvostettuna tekeleenä, biisimateriaali kokonaisuutena on parempaa kuin esim Morrison Hotelilla.
Poor Otis, dead and gone
Left me here to sing his song
Pretty little girl with the red dress on
Poor Otis, dead and gone.. You know that I would be a liar |
Decades
25.11.2009 20:40:35 | |
|---|
Avautuvat oikein hyvin. Kestolemppareita. Eka ja vika lätty ne parhaimmat, mutta hyviä ne muutkin toki. |
Hyvin avautuu mullekin. Joskus The Doors-leffan ilmestymisen aikoihin innostuin orkesterista ja sen jälkeen on tullut kuunneltua aika paljon. Aloitin siitä kahden levyn kokoelmasta ja sen jälkeen kun rupesi kolahtamaan kaikki siinä niin tutustuin kaikkiin levyihin yksi kerrallaan. One. |
juuso a