Livetoiminta ›

Pitää nyt lisätä tänne kokemuksia huonosta miksauksesta, asialla ei kyllä ammattilaiset vaan harrastelijat ja samoissa pippaloissa kahtena eri vuotena.
 
Ensimmäisenä kertana kannan kitarakamani lavalle ja osoittavat paikan mihin kitarakamat tulee laittaa ja asentavat mikin. Paikka sijaitsee suhteellisen kaukana siitä paikasta missä soitan ja kysyn saanko laittaa kovemmalle kitaraa kun se ei oikein kuulu tähän missä soitan? Miksaaja- "Laitetaan monitorista lisää jotta kuulet!" Kaikki hyvin tehdään lisää tsekkiä ja kaikki tuntuu pelittävän paitsi kitara ei kuulu. Kyseessä nopea tsekki ja pitäis alkaa soittamaan, joten kysyn uudestaan saisko kitaraa monitoriin? Tällä kertaa miksaaja heittää aikamoisen ässän hihastaan. "Emmä täältä saa mitään monitoreihin, kun ne on siellä lavalla. Mutta ei siellä ole monitorimiksaajaa!". No eipä tarvinnut hirveesti kuulla omaa soittoaan:-D
 
Toisen ja viimeisen kerran samaa monitori pelleilyä. Tällä kertaa laitoin omat kamani niin että kuulin ilman monitorointia. Mutta ongelma oli basistilla. Paikan päällä oli "backline" siis joku ihan paska trankkucombo missä ei tehot riittäneet mitenkään että siitä ois lavalle mitään kuullut. Basisti pyytää monitoreihin bassoa lisää? Miksaaja toteaa: "Tarviiko kun edellinenkin bändi kuuli ihan hyvin?". Basisti "tarvii kun en kuule mitään!". No sitten sitä basso laitetaankin ihan vitusti, niin ettei mitään muuta sieltä enää kuulukaan, eikä suostuta laittamaan enää alaspäin kun kerran jo lisättiin:-D
 
Tämmöistä tällä kertaa, mutta kyseinen tapahtuma ei mikään iso ja paikka aikamoinen perähikiä joten kaipa niiden pitää siellä päästä jollekin vittuilemaan:-D.
 
Pääsääntöisesti ja melkein kaikkialla muualla missä on miksaaja talon puolesta kohtelu on sitten ollut ihan erilaista ja monitoreihin on saanut mitä on pyytänyt. Edes menneessä Stella star clubilla ehken paras miksauskokemus--> ensi töikseen hääti bändit lavalta söhläämästä. Laittoi kamat pystyyn, pyysi tekemään yksitellen mitä halusi. Jämäkästi, mutta ilman turhia vittuiluita!

Simo78: Edes menneessä Stella star clubilla ehken paras miksauskokemus--> ensi töikseen hääti bändit lavalta söhläämästä. Laittoi kamat pystyyn, pyysi tekemään yksitellen mitä halusi. Jämäkästi, mutta ilman turhia vittuiluita!
 
Näin mäkin aina teen. Rumpali yleensä saa kasata settinsä samalla kun ite kasaan kaiken muun valmiiks, muut häädän kaljoittelemaan kunnes kaikki on valmista.

Niq: Näin mäkin aina teen. Rumpali yleensä saa kasata settinsä samalla kun ite kasaan kaiken muun valmiiks, muut häädän kaljoittelemaan kunnes kaikki on valmista.
 
Tästä tulee varmasti pitkä vuodatus, mutta aloitetaan tästä aiheesta - monisyisesti ;D
 
Mun ensimmäinen kohtaaminen rokkipuolella eturivin äänijätkiin ei ollut kovin ruusuisa. Elettiin jotain 90-luvun puoliväliä ja meille ilmaantui lämppäyskeikka Apulannalle Riihimäen Urheilutalolle. Siellä oli kyllä joitain muitakin lämppäreitä. Nykypäivänkin mittapuun mukaan se oli varsin hyvin organisoitu tapahtuma, koska järjestäjä meille paskaorkille järjesti etukäteen oikein tiedotustilaisuuden jossa käytiin läpi olennaiset asiat (monille kokeneille itsestäänselvyydet) eli aikataulut, tekniikan yhteystiedot ja pelin henki muutoinkin. Paikalle saapuessamme varsin ylimielinen tekniikan hahmo alkoi vinkumaan multa, että muutkin voisivat soittaa mun setillä (vaikka näin ei pitänyt todellakaan speksien mukaan olla). Vastasin, ettei se käy, eikä mua ihan oikeasti kiinnostanut lainata tuntemattomille (ja vielä amatööreimmille) rumpaleille settiä, jonka arvo rahassa oli yli kolkyt donaa ja osa pelleistä perintökamaa 60-luvulta. Ja joo, olisi pitänyt lainata kaikki peltejä myöten.
 
Me oltiin ns. ykköslämppärinä ja ehdotin, että teemme tsekin ekana (kuten aikataulutettu oli). Tämä ei kuitenkaan käynyt vaan, meidän piti tehdä tsekki vikana. Meidän tsekin jälkeen tuli pieni tauko, jonka jälkeen järjestäjän edustaja tuli kertomaan että nyt ei ole enää aikaa alkaa mikittämään aloittavan orkan settiä että voivatko vetää meidän bäklinellä. Luvattiin. Kyse oli vain siis siitä, että tilatut äänimiehet halusivat päästä mahdollisimman vähällä, olimmehan kaikki orkesterit heidän mielestään merkityksettömiä. No hard fiilings, oikeesti. Tästä vain päästään eteenpäin tarinassa.
 
Nykypäivänä taas on monesti liiankin selkääntaputtelumeininkiä. Pienissä piireissä taputellaan olalle kaikki mulkut ja mitään ei uskalleta oikein sanoa, koska nyt tajutaan että se tuntematon paskaorkesterikin voi olla potentiaalinen työnantaja myöhemmin.
 
Jottei perheen herkimmät nyt loukkaannu, niin sanon että kaikki kohtaamani miksaajat tuon em. tapauksen jälkeen ovat olleet asiallisia. Osa parempia, osa huonompi, osa jopa tajuttoman hyviä. Kehitystä on tapahtunut. Tosin vaikea ymmärtää festarihommia : )
 
Varokaa äänimiehet, seuraa muusikkoläppää ;D HOho.
 
----
 
Toi selkään taputtelu muuten soittopuolella se vasta oksettaakin. Kolmosdivarin jätkät starbuilee, ei ole kauaa kun suoraa palautetta antaessani kuulin kommentin "etkö sä tiedä kuka mä oon, sä et vittu oo mitään". Ja asia on sinänsä loppuunkäsitelty, ei siitä sen enempää, mutta todella vahva oikeutus mulla palautteen antoon oli.
 
----
 
Mä olen itse varsin skarppi kaveri mitä tulee keikkatoimintaan, olen aina ollut ja ehkä se kurinalaisuus tulee sitten klasarilta ja sotilaallisesta kasvatuksesta, mene ja tiedä. Mutta muistan hyvin kun Kronikin kanssa aloiteltiin enempi keikan tekoa ja yritin pojille etukäteen ja paikan päällä kertoa kuinka se vitunmoinen häsellys lavalla vain haittaa äänimiesten töitä. Ei mennyt jakeluun. Mutta kuin taivaan lahjana meille tuli kouluttajaksi Hoopee, joka alkoi miksaamaan säännöllisesti keikkamme. Hoopee on sydämellinen hippi, mutta myös häsläämisen vastustaja ja melko lyhytpinnainen ainakin tuossa hommassa. Hoopee pisti Kronikin härvääjät (joista molemmat nykyään ammattimuusikoita muuten) kuriin kiiluvilla silmillään ja vahvoilla keuhkoillaan, siinä ei talkbäkkiä tarvittu kun hoopee kävelee kitaristin eteen ja huutaa täysiä päin naamaan, että VITTU HILJAA. Mutta aina kun saatanallinen hevimies Hoopee ei matkassamme ollut, talon miksaajat olivat helisemässä.
 
Eli. Ei tietenkään tarvitse miksaajan tuntemattomille sanoa asiaa hullunkiilto silmissä, mutta isällinen opastus ja ohjaus on tarpeen. Sekä kokemattomammille että kokeneille. En nyt muista minkä pro-porukan tsekkiä seurasin tuossa kesällä, mutta jos mä olisin niitä miksannut, olisin käynyt hakemassa kiipparistilta ja kitaristilta piuhat pois. Monesti näissä härväämishommissa kärsijöinä ovat myös asiakkaat, koska tsekki venyy ja venyy pitserian nurkassa kun älämölö on tajuton.
 
Ja mitä tulee aiempaan vuodatukseen siitä, kuinka valot olivat paskat tai eivät käytössä ollenkaan, niin olisiko ollut Tomppa vai kuka, kun sanoi osuvasti että olitteko tilanneet valoja? Tosin melkoisena Dannyn halveksujana en ihmettelisi yhtään, vaikka heidän salaisessa tech riderissään lukisi, ettei muille esiintyjille saa tarjota kuin persvalot, naamalamputkin varmasti ovat kielletyt.
 
Piti olla enemmänkin asiaa, mutta taisin jo unohtaa, hyvä teille. Tässä vielä kuitenkin
 
Ohjeita rokulle tsekkiin:
 
- ole ajoissa paikalla
- kasaa kamasi rivakasti lavalle neuvotellen äänimiehen kanssa ensin - ole hiljaa
- soita vasta kun pyydetään
- kysy mitä se haluaa sun soittavan
- seuraa äänimiestä katseellasi herkeämättä samalla kun soitat
- lopeta heti kun se viittilöi ja pidä korvasi auki, osa saattaa yrittää jopa huutaa sinulle
- kun äänimies sanoo kiitos, painu vittuun, kuitenkin kuuloetäisyydelle äänimiehestä ja odota lisäohjeita

Amatöörit haluaa korvamonitoriin kaikki ja nekin varmasti täysille. Ammattilaiset haluaa yleensä "bassoa hintsusti, ja ehkä pikkusen basarin napsetta".

Groovi: Amatöörit haluaa korvamonitoriin kaikki ja nekin varmasti täysille. Ammattilaiset haluaa yleensä "bassoa hintsusti, ja ehkä pikkusen basarin napsetta".
 
No höpsä inte, kuule. Vähän karkea yleistys. Se on ihan tyypistä kiinni mitä sinne haluavat, oli soittaja ammattilainen tai pro. Samassa bändissäkin monilla on ihan eri planeetalta ne asiat mitä luureista tulee. (Sitäpaitsi välillä tuntuu, että ammattilainen haluaa saman mixin kun yleisö ja ehkä omaa laulua tai soitinta vähän kovempaa ja amatööri bassaria ja omaa kitaraa ja tilamikkejä täysiä. :D) Mut eipäs yleistetä.
 
Pakko lisätä yhen kaverin "paska miksaaja" -kokemus. Lauloi jossakin punkbändissä ysikytluvulla ja olivat jollain koulukeikalla, jossa oli oikea pa ja ukot tekemässä. No kaverin jännityshän luiskahti pikku känniksi ennen keikkaa ja tuloksena lauloi suunnilleen koko keikan vähän mikistä ohi. Kaverin hoippuessa alas lavalta keikan jälkeen miksaaja tokaisi: "jos näen sut vielä kerrankin jollain keikalla, saat turpaan". :D

Groovi: Amatöörit haluaa korvamonitoriin kaikki ja nekin varmasti täysille. Ammattilaiset haluaa yleensä "bassoa hintsusti, ja ehkä pikkusen basarin napsetta".
 
Saanko lainata tätä ens lauantain keikalle, kun siellä taas kermaperseet ahtaa niitä 9V paristoja korvanappien takaluukkuun :)

Viimiset kolme on hienoja läppiä, mutta eiköhän kaikki ammattilaisesta paskarokuun haluaisi kuulla ihan sen kaiken, ihan niinku kotona niistä hifistereoista.
 
Ei ole tosin mitään käsitystä, että mihin asti nykytekniikalla ja -ammattitaidolla päästään ns. hifimielessä tossa korvamonitoroinnissa.

Niq: Näin mäkin aina teen. Rumpali yleensä saa kasata settinsä samalla kun ite kasaan kaiken muun valmiiks, muut häädän kaljoittelemaan kunnes kaikki on valmista.
 
Lavan täyttöjärjestys on hirmu simppeli:
1. Taustarätti seinään
2. Valot lavalle +valopiuhat kytkyyn valorigin(standit/trussit whatever) taa
2b. PA, etupää ja monitorilandia pystyyn.
3. Äänisähköt ja lavahaut valorigin eteen(muista purku)
3b. Monitorit paikalleen.
4. Rummut ja Backline pystyyn ja paikalleen, Backline sähköihin
4b. Mahdollinen backlinen eteen tuleva valokalusto paikalleen.
5. Mikit paikalleen
6. Mikkipiuhat paikalleen
7. Backlinen piuhoitus ja instrumenttipiuhat ym
7b. Mahdolliset backlinen verhoavat lavasteet paikalleen.
8. Soittimet paikalle(100 kg roudisetä ei tykkää jos kitara on mikkipiuhassa kiinni)
9. Rumpali paikalle->rumputsekki. Jos muut haluavat rumpuja monitoriin, tulevat tässä kohtaa lavalle myös.
10. basisti paikalle->bassotsekki, PAIKKA, HILJAA!
11.-n muut soittimet yksitellen, PAIKKA, HILJAA!
n+1. Solistin tsekki, PAIKKA!
n+2. Kaikki yhes koos tarvittavat biisit. Mahdollisia pikatsekkauksia em. soittimista ja monitorien tsekkausta.
n+3. saunaan/syömään/keikkaa ootteleen.
 

 
Purku päinvastoin kohdasta 8. Simppeliä, kuten sanoin. :)
 
Mikään ei oo ärsyttävämpää kuin metsästää koko jengi uudestaan lavalle soittamaan biisiä, kun eivät malta henk koht checkinsä jälkeen odottaa muutamaa minuuttia paikallaan. Eli kun omat linjat on tsekattu, jäädään lavalle. Monitorimiehestä riippuen soitin kerrallaan jaetaan myös monitoreihin checkinsä kuluessa, tai homma tehdään soittaja kerrallaan kun kaikki linjat on käyty läpi. Toisinaan niin, että soittajalle avataan omaa soitinta henk koht checkissä ja muille lopuksi. Eniwei, kannattaa pysyä lavalla ja haistella päivän feng shui.

Marzi: Lavan täyttöjärjestys on hirmu simppeli:
1. Taustarätti seinään
2. Valot lavalle +valopiuhat kytkyyn valorigin(standit/trussit whatever) taa
2b. PA, etupää ja monitorilandia pystyyn.
3. Äänisähköt ja lavahaut valorigin eteen(muista purku)
3b. Monitorit paikalleen.
4. Rummut ja Backline pystyyn ja paikalleen, Backline sähköihin
4b. Mahdollinen backlinen eteen tuleva valokalusto paikalleen.
5. Mikit paikalleen
6. Mikkipiuhat paikalleen
7. Backlinen piuhoitus ja instrumenttipiuhat ym
7b. Mahdolliset backlinen verhoavat lavasteet paikalleen.
8. Soittimet paikalle(100 kg roudisetä ei tykkää jos kitara on mikkipiuhassa kiinni)
9. Rumpali paikalle->rumputsekki. Jos muut haluavat rumpuja monitoriin, tulevat tässä kohtaa lavalle myös.
10. basisti paikalle->bassotsekki, PAIKKA, HILJAA!
11.-n muut soittimet yksitellen, PAIKKA, HILJAA!
n+1. Solistin tsekki, PAIKKA!
n+2. Kaikki yhes koos tarvittavat biisit. Mahdollisia pikatsekkauksia em. soittimista ja monitorien tsekkausta.
n+3. saunaan/syömään/keikkaa ootteleen.
 

 
Purku päinvastoin kohdasta 8. Simppeliä, kuten sanoin. :)
 
Mikään ei oo ärsyttävämpää kuin metsästää koko jengi uudestaan lavalle soittamaan biisiä, kun eivät malta henk koht checkinsä jälkeen odottaa muutamaa minuuttia paikallaan. Eli kun omat linjat on tsekattu, jäädään lavalle. Monitorimiehestä riippuen soitin kerrallaan jaetaan myös monitoreihin checkinsä kuluessa, tai homma tehdään soittaja kerrallaan kun kaikki linjat on käyty läpi. Toisinaan niin, että soittajalle avataan omaa soitinta henk koht checkissä ja muille lopuksi. Eniwei, kannattaa pysyä lavalla ja haistella päivän feng shui.
 
Tottahan tuo. Mutta osa porukasta on vain niin innokasta, että aina lavalla ollessaan tulee pakonomainen tarve soittaa jotain. Siksi komennus välittömään läheisyyteen vaikkapa kokishanan ääreen voi olla paikallaan...
 
P.S. Oot tottunu liian hyvään ;D

Pieni rumpalipoika: P.S. Oot tottunu liian hyvään ;D
 
Ehkä niinkin. Mut tavotteita pitää olla. :) Toi onnistuu rundivarustuksessa helpoiten kun linjatsekki ei vie paljon aikaa. Jengi ei ehdi soittaa puutaheinää kun soundit on melkein liuku auki -valmiit. :)

Marzi: Ehkä niinkin. Mut tavotteita pitää olla. :) Toi onnistuu rundivarustuksessa helpoiten kun linjatsekki ei vie paljon aikaa. Jengi ei ehdi soittaa puutaheinää kun soundit on melkein liuku auki -valmiit. :)
 
Eiks ne aina ookkaan ihan valmiit? ;)
 
Kyl kasaamisessa pitää järjestys olla, sama purkamisen kanssa. En purkamisessakaan yleensä muiden apua edes huoli, ellei kyse ole kamojen kantamisesta. Varsinkin kun suurin osa porukasta ei jaksa, viitsi tai osaa vetää piuhoja oikein nippuun. Tässä on tietty se helppous että kun keikka loppuu, niin rokut lähtee juomaan kaljaa ja ottamaan vastaan selkääntaputteluja, jolloin saa ihan rauhassa purkaa kamat roudauskuntoon. Olenko kenties jollain tavalla hullu, mutta musta se PA:n kasaaminen ja purkaminen on ihan hauskaa puuhaa. :D

Niq:
Kyl kasaamisessa pitää järjestys olla, sama purkamisen kanssa. En purkamisessakaan yleensä muiden apua edes huoli, ellei kyse ole kamojen kantamisesta. Varsinkin kun suurin osa porukasta ei jaksa, viitsi tai osaa vetää piuhoja oikein nippuun. Tässä on tietty se helppous että kun keikka loppuu, niin rokut lähtee juomaan kaljaa ja ottamaan vastaan selkääntaputteluja, jolloin saa ihan rauhassa purkaa kamat roudauskuntoon. Olenko kenties jollain tavalla hullu, mutta musta se PA:n kasaaminen ja purkaminen on ihan hauskaa puuhaa. :D
 
Tässä on kyllä erittäin paljon totuuden sanoja. On siinä jotain hauskaa, kieltämättä, vaikka kyllä se viitseliäisyyden/osaamisen/jaksamisen puute osittain ahistaakin. Toisinaan mä otan ihan asiakseni käydä piuhakeissiä läpi, availen muiden tekemiä höpöhöpö-myttyjä ja vyyhteän ne uudelleen. Tosin mä oon nykyisin alkanu kyttäämään niitä apukäsiä ja ihan rehdisti puutun väliin, jos sitä piuhaa aletaan vääntämään kyynärpään ympärille tms. ja opetan sen oikean tavan. Ehkäpä se aikaa myöten...

hjunnila: jos sitä piuhaa aletaan vääntämään kyynärpään ympärille tms. ja opetan sen oikean tavan.
 
Heh, niinpä tietysti.

eetuss: Heh, niinpä tietysti.
 
...nyt män ohi?

hjunnila: ...nyt män ohi?
 
Eiku tuo "se oikea tapa" sopii vaan sun tyyliin ;)

eetuss: Eiku tuo "se oikea tapa" sopii vaan sun tyyliin ;)
 
Kenen laatikkoon keräät, sen metodia käytät. Munsta. Ärsyttävää kun joka piuha on kerätty vähän eri tavalla. Oli se tapa mikä tahansa niin on kivampi jos oikeasti on joku tapa.

eetuss: Eiku tuo "se oikea tapa" sopii vaan sun tyyliin ;)
 
Over over tai over under-tyylillä, sen mukaan miten kaverilla aivot nyrjähtää. Mun mielestä ei oo juurikaan muita järkeviä tapoja. No lyhyet piuhat menee puolituksella ja solmuun, ei mikään nätti ja kestävä, mutta parempi kuin esim. se perinteinen nyrkin ympärille väännetty mytty. OU/OO ei lyhyillä oikeen toimi.
 
And now something completely different.
 
Eetuss hei, kyllä mä tiedän, että multa tulee toisinaan ihan täyttä paskaa joidenkin ihmisten niskaan. Siitä mulle kyllä huomautellaan ja yritän kovasti parantaa tapojani. Se ei vaan ihan äkkiä onnistu, jos jannut kulkee joka ketjussa perässä hihittelemässä ja poimimassa epäolennaisuuksia että mistähän tän jätkän sais tällä kertaa kilahtaan... hmm, voitais vaikka haukkua sitä tällä kertaa mistään mitään tietämättömäksi... hihihi...

Teijo K.: Kenen laatikkoon keräät, sen metodia käytät. Munsta. Ärsyttävää kun joka piuha on kerätty vähän eri tavalla. Oli se tapa mikä tahansa niin on kivampi jos oikeasti on joku tapa.
 
Täysin samaa mieltä.
 
Hjunnila mäkin rakastan sua, mutta mun kantilta asia on ollut viimeaikoina niin että aina kun alan lukea jotain uutta ketjua, teikäläinen putkahtaa kertomaan miten asiat OIKEASTI OVAT. Tulee mieleen koodaripalstat ja niiden iänikuiset sä-et-vaan-osaa -retoriikat. Niiden lukemisen lopetin jo vuosia sitten.
 
Mutta ilman näitä mun kommenntejakin varmaan pärjäisi, joten yritän vähentää.. :)

eetuss:
Hjunnila mäkin rakastan sua, mutta mun kantilta asia on ollut viimeaikoina niin että aina kun alan lukea jotain uutta ketjua, teikäläinen putkahtaa kertomaan miten asiat OIKEASTI OVAT.
 
Jos nyt viittaat tähän PA:n oikea kytkentä ketjuun, niin musta jurpontorin kommentti lähenteli jo henkilökohtaisuuksia. Siksi siinä tuli sanottua suht painokkaasti asioita. Parhaan ymmärrykseni mukaan koitan siinä kaveria neuvoa -- eikä siinäkään kyllä paljon muut ole mua korjailleet, joten saanen olettaa antavani käyttökelpoisia neuvoja?
 
Kaikki on mun henkilökohtaisia mielipiteitä ja niitä saa korjata jos siltä tuntuu. Ei kai kukaan voi kertoa mistään asiasta mitään muuta kuin oman väistämättä johonkin suuntaan biasoituneen mielipiteensä? Miksi mun pitäisi tolkuttaa koko ajan että munsta tai AFAIK? Jäsen rintapek käyttää tota tyyliä ja toki siinä tulee kuva nöyrästä duunia painavasta miehestä (pisteet vaan sinne) mutta ei se minusta varsinaisesti tarpeellista pitäisi olla.
 
Muutenkin iso osa mun tiedoista perustuu täällä todettuihin asioihin, kuten nyt vaikka tuo OU-piuhojenkäärimistapa. Entisten keskusteluiden perusteella se on täälläkin heiluvien ihmisten keskuudessa THE OIKEA tapa kääriä narua, joten jatkoin vaan perinnettä. Yllättäen se mun suusta tulleena ei sitten vaan ollutkaan sitä, mitä se kenen tahansa pro-äijän näppiksestä irronneena olis todnäk ollut.
 
On tässä nyt vähän semmonen fiilis, että miten päin tässä pitäis yrittää olla?
 
Jokaisella on oma tapansa kirjoittaa. Mun tekstistä ilmeisesti saa sen kuvan, että oon ehdottoman vakuuttunut asian kuin asian paikkansapitävyydestä. Varmaan osasta olenkin, mutta en mä silti koko maailman puolesta pysty puhumaan.
 
Tulee mieleen koodaripalstat ja niiden iänikuiset sä-et-vaan-osaa -retoriikat. Niiden lukemisen lopetin jo vuosia sitten.
 
Tiedän täsmälleen mitä meinaat. Mua tympii samanlainen vääntö, varsinkin kun entisessä projektissa oli niin henkeen ja vereen asiasta kuin asiasta omanlaisensa vääntävä kaveri. Joskus tuli itsekin heiluttua jossain sfnet.atk.sodat-ryhmässä, mutta tuli aika äkkiä selväksi se meininki. Ja seura tahtoo tehdä kaltaisekseen, valitettavasti, joten olen kyllä syyllistynyt itsekin tohon toisten evottamiseen.