| Aihe: Basson taso heittelee | |
|---|
|
Moi!
Tää saattaa olla monelle ihan helposti hoidettavissa oleva ongelma, mutta mua tää rienaa vietävästi..
Eli, Oon nauhoittanut basson kahdelle raidalle, DI-boksilla puhdasta saundia, ja kaapista räminää. Saundi on sisäänottovaiheessa mielestäni hyvän kuuloinen, mutta matalien ja korkeiden taajuuksien äänentason ero on huomattava. Millä tämä homma hoidetaan? Oon kokeillut kaiken maailman käyriä eq:sta, kompuraa ja sellasta, mutta jostain syystä matalat äänet on rasittavan hiljaisia. Onko tähän jotain tunnettua kikkaa, vai onko kysymys enemmänkin basson mikeistä/säädöistä? |
 kivi
24.11.2009 17:21:22 | |
|
Mitenkäs sulla on kuuntelu hoidettu?
kompressorillahan tuollainen yleensä tasottuu, jos ongelmaa on, mutta tosiaan tuntuisi että tässä on joku osaamistekninen juttu enemmänkin kyseessä, mikä selviäisi ihan neuvomalla. Ota nyt aluksi niitä ekvalisaattoreita ja muita pois, ja kokeile kääntää toisen bassokanavan vaihe. |
|
kivi: Mitenkäs sulla on kuuntelu hoidettu?
Pääasiassa luureilla kuuntelen...
Ota nyt aluksi niitä ekvalisaattoreita ja muita pois, ja kokeile kääntää toisen bassokanavan vaihe.
Vaiheenkääntö kyllä autto jonkun verran... Kato just näin märkäkorva mä oon! Ei tuu itelle mieleen tollaset, ja sit kun joku sanoo, et tee näin, niin tekis mieli ampuu ittees polveen! Vaiheenkääntöhän oli NIIN selvä asia... Kiitos!
Millasta kompurointia ihmiset käyttää bassossa? Olisko jotai suuntaa-antavia asetuksia? Kyllä mä sain tota ongelmaa jo korjattua, mutta kertokaa ihmeessä. |
|
vezir: Millasta kompurointia ihmiset käyttää bassossa? Olisko jotai suuntaa-antavia asetuksia? Kyllä mä sain tota ongelmaa jo korjattua, mutta kertokaa ihmeessä.
Tilanteen mukaista. Riippuu paljon siitä alkuperäisraidasta. Tiedän yhen rokkibasistin jolla dynamiikan hallinta on sitä tasoa ettei kompuraa tarvi välttämättä ollenkaan, mutta se on kyllä poikkeus.
Joskus yks kompura sellasella suht miedolla pitkän releasen lanauksella toimii, toisinaan laitan sen eteen toisen tasoittelemaan nopeasti tapahtuvia dynaamisia muutoksia. Tää selviää oikeasti parhaiten kokeilemalla eri asetuksia ja kuuntelemalla. Ota vaikka joku biisi jonka bassosoundista tykkäät ja laita sitä jollekin ylimääräselle stereoraidalle, voit sitten solottaa sen ja "referenssikuunnella" välillä.
"Te ette osaa." -- Tattarisuon konttorin katsastusmies |
 molder
25.11.2009 17:27:12 (muokattu 25.11.2009 22:36:24) | |
|
vezir: Vaiheenkääntö kyllä autto jonkun verran... Kato just näin märkäkorva mä oon! Ei tuu itelle mieleen tollaset, ja sit kun joku sanoo, et tee näin, niin tekis mieli ampuu ittees polveen! Vaiheenkääntöhän oli NIIN selvä asia... Kiitos!
Millasta kompurointia ihmiset käyttää bassossa? Olisko jotai suuntaa-antavia asetuksia? Kyllä mä sain tota ongelmaa jo korjattua, mutta kertokaa ihmeessä.
Jaetaan signaali linjasaundiin ja bassovahvistimeen d.i.boxilla tai Sansampilla tms . Linjasaundi sisään niin, että ei saundia ole muokattu mitenkään ja ettei mene ruvelle. Vahvistimesta vahvarin omaa kompuraa esim. asetuksella 5. ( 0-10) ja mikitetään 1x15 kaappi. Vedetään täysillä kunnon tatsilla ( kompurointia tämäkin;)ja katotaan ettei mene ruvelle.
Miksausvaiheessa säätää näiden kahden raidan balanssin, kompuroi ( nostetaan hiljaisempia ääniä, lisää sustainia jne.) molempia linjoja rankemmin; korjaa balanssin uudestaan ja limitoi ( leikataan liiat piikit, tasoittaa) lopuksi, Equtetaan lopuks ( hakee valmiiksi jo sellaisen saundin, ettei tarvi equtella paljoa) tai jo välissä jos tuntuu siltä biisistä riippuen tietenkin. Kaikki raidat kompuroidaan vielä yhdessä ja limitoidaan tietty ja bassotaajudet erikseen jne.Joskus "less is more", mutta yleisesti, bassoa kannattaa kompuroida/limitoida. Jos saundi tulee "kaapin takaa" tai "nokka puuttuu" tai jotenkin muuten huonosti niin vaiheenkääntöä kannattaa kokeilla aina.
"The SOUND of VOLUME" |
|
molder: Jaetaan signaali linjasaundiin ja bassovahvistimeen d.i.boxilla tai Sansampilla tms . Linjasaundi sisään niin, että ei saundia ole muokattu mitenkään ja ettei mene ruvelle. Vahvistimesta vahvarin omaa kompuraa esim. asetuksella 5. ( 0-10) ja mikitetään 1x15 kaappi. Vedetään täysillä kunnon tatsilla ( kompurointia tämäkin;)ja katotaan ettei mene ruvelle.
Miksausvaiheessa säätää näiden kahden raidan balanssin, kompuroi ( nostetaan hiljaisempia ääniä, lisää sustainia jne.) molempia linjoja rankemmin; korjaa balanssin uudestaan ja limitoi ( leikataan liiat piikit, tasoittaa) lopuksi, Equtetaan lopuks ( hakee valmiiksi jo sellaisen saundin, ettei tarvi equtella paljoa) tai jo välissä jos tuntuu siltä biisistä riippuen tietenkin. Kaikki raidat kompuroidaan vielä yhdessä ja limitoidaan tietty ja bassotaajudet erikseen jne.Joskus "less is more", mutta yleisesti, bassoa kannattaa kompuroida/limitoida. Jos saundi tulee "kaapin takaa" tai "nokka puuttuu" tai jotenkin muuten huonosti niin vaiheenkääntöä kannattaa kokeilla aina.
Toinen vaihtoehto: hyvä basisti, hyvä basso, hyvä vahvistin ja viisseiska. Suosittelen jälkimmäistä. |
 Ziggy Bubba
28.11.2009 04:12:56 (muokattu 28.11.2009 04:13:34) | |
|
keskiorv: Toinen vaihtoehto: hyvä basisti, hyvä basso, hyvä vahvistin ja viisseiska. Suosittelen jälkimmäistä.
Viisseiska on ylettömästi yliarvostettu, vaikkakin tietyissä hommissa ihan toimiva mikki. Muitakin vaihtoehtoja on olemassa, vaikka toista voisi nöösimpi luulla. |
 Numb
28.11.2009 09:17:21 | |
|
sikki-six: Viisseiska on ylettömästi yliarvostettu, vaikkakin tietyissä hommissa ihan toimiva mikki. Muitakin vaihtoehtoja on olemassa, vaikka toista voisi nöösimpi luulla.
No joo... SM57 ja SM58 ovat saaneet sen standardin roolin. Ne eivät ehkä ole parhaita, mutta ne ovat halpoja, hyviä ja niitä löytyy joka paikasta. Eli kaikki myös tietävät miten ne toimivat, ja mitkä ne heikkoudet ovat.
Kapitalismissa ihminen riistää ihmistä, mutta sosialismissa kaikki on päinvastoin. |
molder
28.11.2009 09:28:47 (muokattu 28.11.2009 12:09:34) | |
|
keskiorv: Toinen vaihtoehto: hyvä basisti, hyvä basso, hyvä vahvistin ja viisseiska. Suosittelen jälkimmäistä.
No tuohan on tietty vastaus jokaikiseen bassoäänitykseen liittyvään kysymykseen mitä täällä studiokeskustelu-kanavalla käydään. Samaa mieltä siinä suhteessa ja tuohan on mahtava tilanne jos noilla selviää. Sen verran kyllä vastaisin, että viisseiskalla en äänittäisi bassoa ( vaikka AKG D112 mieluummin esim.) ; se ei tuo alkuperäisen kysymyksen ongelmaan apua tai ainakaan ratkaisua koska kyseinen mikki ei äänitä bottnea ( bassokajarin edestä) mielestäni hyvin ja ongelmana oli, ettei matalat taajuudet kuulu?
Niin ja hyvän vahvistimen ominaisuuksiin kuuluu mielestäni myös kompura ( trankuissa ainakin)?
Ja jos olet studiotyöskentelijä, niin tuskin menet sanomaan noin basistille ( tässä tapauksessa märkäkorvalle) jos se basso ei äänityksesi jälkeen kuulu ja ongelma olisi näin ratkaistu tuolla kuitilla? Hyvä basisti jolla on hyvä basso ja hyvä vahvistin harvoin äänittää studiossa pelkällä viisseiskalla ilmaan mitään muuta säätöä saatika jättää oman bassoraitansa miksaamisen ( equ, kompurointi , jne) väliin.
"The SOUND of VOLUME" |
kivi
28.11.2009 15:34:01 | |
|
keskiorv: Toinen vaihtoehto: hyvä basisti, hyvä basso, hyvä vahvistin ja viisseiska. Suosittelen jälkimmäistä.
Toki linjasoundista botne myös, eikö niin? |
|
kivi: Toki linjasoundista botne myös, eikö niin?
Tämä.
Ja jos yhden pitää riittää niin mieluummin se pelkkä linjakanava. Silleen on äänitetty lukematon määrä hittilevyjä ja sen voi aina reampata jos alkaa harmittamaan.
Sitten tietyt bassot on luonteeltaan sellaisia että jotkut äänet korostuvat ja toiset kuuluvat huonosti. Ja ihan sinänsä laatupelitkin. Kuuluisia on mm. Fenderin Jazzbasson G-kielen 4-6 deadspotti tai Music Man Stingrayn vaimeampi G-kieli. |
molder
28.11.2009 22:02:54 (muokattu 28.11.2009 22:07:08) | |
|
Teijo K.: Tämä.
Ja jos yhden pitää riittää niin mieluummin se pelkkä linjakanava. Silleen on äänitetty lukematon määrä hittilevyjä ja sen voi aina reampata jos alkaa harmittamaan.
Sitten tietyt bassot on luonteeltaan sellaisia että jotkut äänet korostuvat ja toiset kuuluvat huonosti. Ja ihan sinänsä laatupelitkin. Kuuluisia on mm. Fenderin Jazzbasson G-kielen 4-6 deadspotti tai Music Man Stingrayn vaimeampi G-kieli.
Jos pakko olisi valita niin pelkällä linjalla ajelisin minäkin; varsinkin kun äänitys-softien vahvistinmallinus-plugaritkin alkavat olla jo aika käyttökelpoisia saundeiltaan,
Ja Vire vaikuttaa kanssa basson deadspotteihin. Jos pistät vaikka esim. HEAD tai DADG- tms. vireen "normi" EADG -vireen sijaan, niin saattaa joku kieli tai kohta alkaa soimaan joissain bassoissa huonommin ( vaikka säätäisi intonaatiot jne).
"The SOUND of VOLUME" |
|
vezir:jostain syystä matalat äänet on rasittavan hiljaisia. Onko tähän jotain tunnettua kikkaa, vai onko kysymys enemmänkin basson mikeistä/säädöistä?
Voisko olla että basson mikkien korkeudet on säädetty armottoman pieleen? Vai alkoiko ongelmat vasta kun muut instrumentit lisättiin miksaukseen mukaan?
Ensimmäiseen auttaa basson kunnollinen säätö (ja ehkä uudet kielet, jos vanhat on kurakunnossa...).
Jälkimmäisessä tapauksessa huomio kannattaa kiinnittää siihen "kaikkeen muuhun". Usein kitaristien makuuhuoneessa mietitty unelmasoundi on liian botnevoittoinen, eikä näinollen jätä "tilaa" basson alapäälle. Ongelma voi myös olla kiipparistin vasen käsi tai soundivalinta, tai pieleen mennyt bassarisoundi (liikaa humisevaa botnea, joka sotkee bassorekisterin). Erottuvassa bassosoundissa erottuu yleensä keskialue, joten hymy-EQ voi viedä erottelukyvyn mennessään, ja pelkän botnen varaan laskeminen on kotistereojärjestelmien kyseessäollessa vähän kyseenalaista (koska kotistereon bassotoisto on aika niukkaa useissa tapauksissa). Yleensä sitä botnea tarvitaan kaikessa rutosti vähemmän kuin äänittäessä/miksatessa aluksi tuntuisi... |
|
Yks juttu kannattaa kans muistaa. Jos kotistudiossa ei ole subbaria, niin niitä bassoja ei välttämättä kuule vaikka ne oliskin nauhalla. Sama juttu yleisimpien kuulokkeiden kans, kannattaa ehdottomasti laittaa jotkut joiden toisto alkaa 5Hz paikkeelta.
Itse huomasin tuon kun varoittelin PA miksaajia et tietyissä tilanteissa, kun octivider on päällä 20Hz ääntä tulee aika tukevasti (varsinkin monitoreihin). No muutaman sulaneen monitorin jälkeen onnistuin myös polttamaan omat AKG K240 kuulokkeet (20 vuotta vanhat), tilalle laitoin BeyerDynamic DT770. Silloin vasta huomasin paljonko sitä bassoa oikein tulee ulos, meinas pää lähteä jenguilta. Kunnon PA laitteiden kans ei ollut mitään ongelmia lava tärisi niin kuin pitikin, mut se mikä ei taloa täristä keittää vain kaiuttimien kelat.
Niin tuo basso signaali kulkee siis suoraan Zoom B9.1ut konsollista PA systeemiin. Nyt kun olen äänitellyt suoraan tuosta Zoomista periaatteella, että samat saundit käyvät suoraan PAhan, niin bassoja on leikattu pois rajusti. |
|
UncleZ: Sama juttu yleisimpien kuulokkeiden kans, kannattaa ehdottomasti laittaa jotkut joiden toisto alkaa 5Hz paikkeelta.
Alle 30-40hz taajuudet on tapana poistaa äänitteistä. |
molder
08.01.2010 22:54:33 (muokattu 08.01.2010 22:58:08) | |
|
vanaha kettu: Alle 30-40hz taajuudet on tapana poistaa äänitteistä.
Kyllä 20hz-40hz alueelle voi jättää kamaa jos oikein matalilla basso-virellä ( H(0)-vire tai jopa A(0) vireellä ) mennään tai halutaan oikein matalia "tekno" tms. subbari-saundeja. Nykyään on niin hyviä subbareita ja yleisessä käytössä, että kandee jättää kunnon bottneakin.
"The SOUND of VOLUME" |
|
molder: Kyllä 20hz-40hz alueelle voi jättää kamaa jos oikein matalilla basso-virellä ( H(0)-vire tai jopa A(0) vireellä ) mennään tai halutaan oikein matalia tekno tms. subbari-saundeja.
Voi, mutta kannattaa varautua siihen, että suurimmalla osalla kuulijoista nuo alimmat ei toistu, ja se balanssi on sitten vähän eri samalla jos vaikka basso nojaa kovasti noihin ihan alimpiin. |
|
Alle 60Hz alueen miksaus (tai masterointi) on aika tarkkaa puuhaa juuri sen takia et musiikin kuuntelijoiden kamoissa on niin paljon eroja. Sen takia hyvät kuulokkeet ovat tarpeen jotta edes noita ääniä pääsee kuuntelemaan, mitenkäs niitä muuten voi leikata ja säätää.
Tarkoitus on laittaa Shure SRH840 luurit toisiksi ihan vertailun vuoksi. Nuo alaäänet on tärkeitä siksi, et vaikkei niitä kuule, niin paremmilla kamoilla saa sen livestä tutun punttien tutinan saa myös kotioloihin.
Kuuntelin juuri 2 englannissa masteroitua CDtä, toisesta oli selvästi leikakttu bassot pois 40Hz kohdalta joten bassari oli todella hengetön, toisesta piti leikata 20db 30Hz kohdalta. Ilmeisesti kumpikaan ei saa jälkitilauksia ja molemmat CDt masteroidaan uusiksi Losissa. Ei selvinnyt kenen tekeleitä ne olivat, koska pointti oli vain näyttää kuinka kehnoja jotkut masteroijat ovat.
Epäilen et http://www.douban.com/artist/jomo/ biisit ovat samassa +20db talossa masteroidut. Kaveri joka oli soittanut tuota levyä PAn kautta kertoi et bassot piti käydä säätämässä subbarin jakosuodattimella. Kokeilkaapa miltä miltä Where the Lightwires Sing tai Please Remember Me kuulostavat, niissä alimmat nuotit ovat 20Hz huittelilla. |
|
Nii mut ei 5 Hz |
molder
09.01.2010 17:26:28 (muokattu 09.01.2010 18:07:13) | |
|
UncleZ: Alle 60Hz alueen miksaus (tai masterointi) on aika tarkkaa puuhaa juuri sen takia et musiikin kuuntelijoiden kamoissa on niin paljon eroja. Sen takia hyvät kuulokkeet ovat tarpeen jotta edes noita ääniä pääsee kuuntelemaan, mitenkäs niitä muuten voi leikata ja säätää.
.
Ei niitä pystykään säätämään ilman PAZ-analyzeria tms. vastaava mittaria. Mutta jos on hyvä subbari tai miksei kunnon luuritkin niin kyllä sen sävelen ja vireen sieltä kuulee.
Matalista taajuuksista : Esim. Jos alle 60hz leikataan tyystin kaikki pois, niin siinä leikataan samalla esim. pianosta 14 alinta kosketinta pois , basson A ja E kieli pois jne.. 5-kielisen basson alin H-kielen perustaajuus on 30hz ja A-vireessä n 27hz about. SIinä pienikin epävire soosaa kaikki bassotaajudet mössöksi.
Alle 40hz jos leikataan kokonaan niin katoaa 7 alinta kosketinta pianosta ja basson D-vire(=36hz) .( ja H-vire jne.)
Jokaisella äänellä on tietty harmoniset kerrannaiset jotka väräjävät sitten perustaajuuden kanssa.
"The SOUND of VOLUME" |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
