Kitarat: kitarakamat ›

Shredator: Kotisoittoa varten on myös tehty pankit joka eri tyyliin (esim tietyn kitaristin, tietty biisi + tietyn levyn tyyli etc etc.)
 
Huhuh, että rakastan tätä säätämistä. Saiskohan näihin TC:n laitteisiin jostain lisäpankkeja? :)
 
Great, säähän oot löytänyt selvästi oman juttusi ja intohimosi, ja siitähän tässä hommassa on kyse. d(^_-)b

Eri bändeissä eri tavoin. Mulla on käytössä eri yhtyeiden kanssa oikeestaan kaikki täällä mainitut keinot keinokuorman säätöjä lukuunottamatta, koska en sellaista omista. Joissain tapauksissa pärjää kitaran mikkivalitsimella ja volumepotikalla, joskus taas käytössä on pelkkä vahvistimen volumepotikka, joskus multiefekti ja kasa irtopurkkeja, yleensä useampi näistä.

Volle: Joissain tapauksissa pärjää kitaran mikkivalitsimella ja volumepotikalla
 
Jatketaan keskustelua mennen vielä yksityiskohtaisempiin detaljeihin. Eli mitä tarkalleen ottaen teette näillä potikoilla? No, luonnollisesti volume-potikalla lisätään/vähennetään volaa tarpeesta riippuen. Mutta entä mikit - tallamikillä kompit ja kaulamikillä soolot? Tone-potikkaa itse käytän Claptonin tyyliin (koska hardcorefani olen) siten, että lisään sooloon womantonet pyöräyttämällä tonella treblet poies kokonaan.

Riverman: Mutta entä mikit - tallamikillä kompit ja kaulamikillä soolot? Tone-potikkaa itse käytän Claptonin tyyliin (koska hardcorefani olen) siten, että lisään sooloon womantonet pyöräyttämällä tonella treblet poies kokonaan.
 
Tuo clapton-temppu muuten kuulostaa niin jännältä idealta että pistänpä kokeiluun. Luulis telellä(kin) pelittävän.
 
Nykyisessä bändissä ei tule sooloiltua pahemmin niin kärjistetysti menee niin että kaulahumpparilla kovempi särö ja tallamikillä ja volumepotikalla kliini. Kuulostaa härskiltä paperilla mutta toimii kuitenkin. Tallamikilläkin kyllä tulee joskus vedeltyä volume täysillä, se on vähän ehkä turhan räiskyvä mutta eipä tuota tule kokoaikaa käytettyä.

Riverman: No, luonnollisesti volume-potikalla lisätään/vähennetään volaa tarpeesta riippuen.
 
Yksikanavaisen vahvistimen omistajana tulee kliinitkin otettua kitaran volumea vähentämällä.
 
Mutta entä mikit - tallamikillä kompit ja kaulamikillä soolot?
 
Näin ainakin yleensä minulla, mutta jos tarvii kirskuvan rokkiliidin niin tallamikillä sekin. Mun kattauksella tonea en käytä kaulamikin kanssa kuin täysillä sillä sitten menee jo vähän turhan tummaksi. Kliinijuttuihin lähinnä vähennän sitä tallamikillä, jos tarvetta on.

Kitara, yksikanavainen dynaaminen vahvistin ja volume auttaa mua aina. Stratossa en juuri ikinä käytä tone potikkaa, koska sen ollassa miedommalla ei saundi oikein leikkaa ja se kaipaamani heleys kärsii liikaa. Jos tarvii enemmän runttua sooloon on käytössä juurikin isompi etuasteen vahvistus ja kääntää volaa kitarasta silloin ku sitä tarvii. Toinen vaihtoehto on od vola täysillä ja gain melkein nollilla tai fuzz. Ikinä en oo ollu niin kaukana vahvistimesta ettenkö siitä vois nopeasti kääntää eri biiseihin hiukkasen eri eq:ta (lue 1 tone potikka tällä hetkellä). Perinne musassa tällä pärjää todella hyvin. Les paul yms tyyppisissä ratkaisuissa jo noi mikkivalitsimen rythm ja lead tekstit selittää paljon.

jumara: All right, selvennykseksi vielä, että tää mun kommenttini ei ollut tarkoitettu ilkeilyksi. Presettien käyttöhän on oikeesti toimiva ratkaisu ja käynyt silloin tällöin itelläkin mielessä, kun tekee noita cover-juttuja, missä saattaa tarvita jonkun tietyn soundin/asetuksen tiettyihin kipaleisiin.
 
Heh, juuri tuohon cover-tarkoitukseen kävin noutamassa Voxin tonelab LE:n jonkin aikaa sitten, en voi kyllä sanoa että ei olisi aika kätevä. Omia biisejä soitettaessa on ollut aina Peaveyn classic 50, ja sen kahdella kanavalla + Mxr:n phase 90:llä + Jaguarin namiskoilla on kyllä tullut ihan kaikki tarvittavat soundit.
Yksikanavaisella olen soittanut muutaman keikan, ja olen sen tehnyt niin että laittanut säröä aika reilusti, ja sitten kitaran säädöillä spedeillyt loput. Älyttömän hyvänkuuloinen lopputulos oli myös meidän toisella kitaristilla, joka soitteli Peaveyn classic 30:llä ilman kanavanvaihtopoljinta, se piti classicin cleanilla ja edessä sillä oli joku Buddan putkioverdrive, tolkuttoman hyvänkuuloinen polkusin.

Mä haluaisin kysyä, että miksi monet täällä tuntuvat erottavan treeniksellä soittamisen ja keikoilla soittamisen toisistaan? Kuten myös tämänkin topicin aloittaja.
 
Mulla itselläni on samat soundit periaatteessa paikasta riippumatta. Yleensä myös kamat ovat samat (ts. toisella treenikämpällä kakkosvahvari, mutta keikoilla yleensä aina ykkösvahvari). Itse olen soundit säätänyt mieleisiksi siten, että vahvistin tuuttaa korvan korkeudella ja soundin pitää silloin olla hyvä.