Etno, proge, latin ›

Bald Anus: Ostin tänään Äxästä lähinnä mielenkiinnosta Unionin. Mikä on yleinen mielipide tästä levystä? Minua tämä ei ainakaan vakuuta, toinen kerta menossa nyt. Kyllä tästä kuitenkin muutamia helmiä löytyy.
 
Mielestäni Yessin huonoin. Levyn tekohistoria on myös aika karmivaa luettavaa, mm. Steve Howen kitarat on poistettu likipitäen kokonaan.
 
http://en.wikipedia.org/wiki/Union_(Yes_album)#Additional_Musicians
 
Ja tuottaja Jonathan Eliaksen katkera tilitys:
 
http://www.bondegezou.co.uk/iv/jeinterview.htm
 
Välillä ihmetyttää miksi tuon kokoluokan bändit tarvitsevat miljoonaluokan budjetin, huipputuottajan, liudan henkilökohtaisia roudareita ja hullun cateringin saadakseen yhden levyn tehtyä. Vuokraisivat noin alkajaisiksi vaikka treenikämpän muutamaksi kuukaudeksi.

Tohtori Flang: Mielestäni Yessin huonoin. Levyn tekohistoria on myös aika karmivaa luettavaa, mm. Steve Howen kitarat on poistettu likipitäen kokonaan.
 
http://en.wikipedia.org/wiki/Union_(Yes_album)#Additional_Musicians
 
Ja tuottaja Jonathan Eliaksen katkera tilitys:
 
http://www.bondegezou.co.uk/iv/jeinterview.htm
 
Välillä ihmetyttää miksi tuon kokoluokan bändit tarvitsevat miljoonaluokan budjetin, huipputuottajan, liudan henkilökohtaisia roudareita ja hullun cateringin saadakseen yhden levyn tehtyä. Vuokraisivat noin alkajaisiksi vaikka treenikämpän muutamaksi kuukaudeksi.
 
Laittaessani CD: n soittimeen kaduin ostostani. Eikös kolmas kappale ole joku Howen akustinen numero? Se on kyllä helmi paskan seassa :)

Bald Anus: Laittaessani CD: n soittimeen kaduin ostostani. Eikös kolmas kappale ole joku Howen akustinen numero? Se on kyllä helmi paskan seassa :)
 
Mascquerade lisättiin levylle viime hetkellä levy-yhtiön pyynnöstä. Kyseessä on Howen kotinauhoitus. Unionilla on muutama hieno kappale, juuri äsken mainittu sekä I Would Have Waited Forever ja The More We Live. Jonathan Eliaksen tuotanto pilaa senkin vähän hyvän mitä levyllä olisi.
 
Saving My Heart on omasta mielestäni yhtyeen huonoin kappale.

Olikohan siitä jo maininta että Rick Wakeman kutsuu levyä nykyään Onioniksi, koska se alkaa aina itkettämään häntä.

Aivokalvo: Olikohan siitä jo maininta että Rick Wakeman kutsuu levyä nykyään Onioniksi, koska se alkaa aina itkettämään häntä.
 
Bill Bruford käyttää Unionia usein esimerkkinä kaikesta mikä on/oli pielessä ison maailman musiikkibisneksessä. Erityisen riemastuttavaksi Bruford koki sen että levyn budjetiksi oli noin alkajaisiksi sovittu yli miljoona dollaria.

No sen verran täytyy Unionia kehua, että Lift Me Up on paras Yessin popbiiseistä.

Aivokalvo: Olikohan siitä jo maininta että Rick Wakeman kutsuu levyä nykyään Onioniksi, koska se alkaa aina itkettämään häntä.
 
Wakemanilla on selvästi sana hallussa.

Bald Anus: Ostin tänään Äxästä lähinnä mielenkiinnosta Unionin. Mikä on yleinen mielipide tästä levystä? Minua tämä ei ainakaan vakuuta, toinen kerta menossa nyt. Kyllä tästä kuitenkin muutamia helmiä löytyy.
 
Union kokonaisuutena kaikkine levyntekoprosesseineen ja manageri-/lakimiesleikkeineen on just tätä YESsin omaa "Spinal Tap" osastoo. Suurimman plussan tuosta ajasta jätti ehkäpä Union kiertue, IMHO. Olen aikaisemminkin tätä jo kehunut, mutta sanon sen vielä, että kiertueen viimeisestä konsertista tehty DVD on kyllä loistava. Harmi kun sitä vain ei olla julkaistu maailmalla. Vain Japanissa. Syynä oli kiertueesta tehty soppari. Joku Japanilainen pumppu omistaa kaiken ko. kiertueen kuva ja äänimateriaalin. Jollain Yesstory, vaimikäseoli, DVDllä on kiertueelta materiaalia, mutta vain keskusteluja. Youtubee en oo tarkistanu, sieltä varmaan vois löytyä jotain Union matskuu.

Youtubee en oo tarkistanu, sieltä varmaan vois löytyä jotain Union matskuu.
 
Sieltä löytyy ja kovaa tavaraa tosiaan on.

Aivokalvo: Sieltä löytyy ja kovaa tavaraa tosiaan on.
 
Kappas, sieltä löytyy -91 kevään Denverin keikalta materiaalia. Tuosta on bootleg jaossa jossain. Tuo live, johon viittasin, on -91 kesän Pohjos-Amerikan kiertueen viimeinen keikka, Mountain View'ssa. Lähes sama settilista, Hold On vaihtui Changes'iin. Lisäksi hilpeet läpät ja Wakemanin tempaukset puuttuu tuolta Denverin keikalta. Mutta molemmat DVDt on loistavia, luonnollisesti.

Tohtori Flang: Talk-kiertueelta on nyt saatavilla aavistuksen verran epäilyttävä DVD-julkaisu. Ostakoon ken uskaltaa. Itse rohkenin.
 
Tarkoitatko Santiagon keikkaa? Tästä on ainakin TV-taltiointi, josta on bootseja jaossa. Johonkin aikaan liikkui ns. Brasilia-julkaisuja näistä bootti DVD:istä.
 
Mistä ostit?

90125: Tarkoitatko Santiagon keikkaa? Tästä on ainakin TV-taltiointi, josta on bootseja jaossa. Johonkin aikaan liikkui ns. Brasilia-julkaisuja näistä bootti DVD:istä.
 
Mistä ostit?
 
Samainen taltiointi on kyseessä. Julkaisija on Masterplanin tapaan epäilyttävä ja mystinen Show - eli vahvasti epävirallinen julkaisu. CDON:sta tilasin.

Tohtori Flang: Julkaisija on Masterplanin tapaan epäilyttävä ja mystinen Show - eli vahvasti epävirallinen julkaisu. CDON:sta tilasin.
 
No, miltä vaikutti? Onko tekninen taso siedettävä? Itseäkin vähän tuo keikka kiinnostaa, mutta arveluttaa vielä enemmän...

vanha_pieru: No, miltä vaikutti? Onko tekninen taso siedettävä? Itseäkin vähän tuo keikka kiinnostaa, mutta arveluttaa vielä enemmän...
 
Taso on siedettävä. Kyllä tuosta parikymppiä maksoi.

Tohtori Flang: Taso on siedettävä. Kyllä tuosta parikymppiä maksoi.
 
Kiitos tiedosta. Nyt voin siis huoletta harkita sen hankkimista.

Kuuntelen tässä parhaillaan Tormatoa Spotifystä. En ole kuulemieni haukkujen perusteella uskaltanut levyhyllyyni tätä poimia, mutta tämähän kuulostaa ihan pirtsakalta. Todistelee ainakin minulle että osaahan Yes tehdä poppiakin tyylillä. Ainakin Release, Release on oikeastaan melko pirun toimiva veisu. Mitäs mieltä muut ovat?

EH: Kuuntelen tässä parhaillaan Tormatoa Spotifystä. En ole kuulemieni haukkujen perusteella uskaltanut levyhyllyyni tätä poimia, mutta tämähän kuulostaa ihan pirtsakalta. Todistelee ainakin minulle että osaahan Yes tehdä poppiakin tyylillä. Ainakin Release, Release on oikeastaan melko pirun toimiva veisu. Mitäs mieltä muut ovat?
 
"Release, Release" on menevä ralli mutta joku siinä nostaa näppylät pintaan. Kai se lienee Howen rock'n'roll riffit ja Andersonin "rokkaavat" sanat. Muutenkin levyllä vaivaa tietyt överiksi menneet jutut, esim. Wakemanin karseat Polymoog -soundit ja Squiren autowah melkein joka biisissä. "Onward" on ihan kiva pieni kappale ja "On The Silent Wings Of Freedom" omaa hetkensä, mutta kyllä muuten levy on mielestäni haukunsa ansainnut. Paljon tyylikkäämpää poppia löytyy ihan bändin varhaisvuosilta, esim. "Sweet Dreams" tai "Time And A Word".

Tormato kolahtaa meikäläiselle, mutta tietyin varauksin. Miinusta tulee Wakemanin ja Howen omituisesta riffikilpailusta pitkin levyä. Varsinkin osa Wakemanin soiteluista on oudon kömpelöä. Plussaa tulee Chris Squiren peräänantamattoman häiriintyneestä soundista ja Don't Kill The Whalen syntetisaattorisoolosta.
 
Circus of Heaven on musta vähän kökkö kipale, enkä ole koskaan oppinut pitään Arriving UFO:sta. Kantta on kritisoitu kaikkien asianomaisten taholta, mutta omasta mielestäni siinä on jotain omituisen makeeta.

Tormatoa tavataan yleisesti ottaen kritisoida. Onkin totta, että levyllä on puutteensa: etenkin Wakemanin soitto vaikuttaa paikoin huolimattomalta - tuntuu, ettei häntä olisi kiinnostanut hirveästi paneutua omiin kosketinsovituksiinsa, vaan soittaa jotain "sinne päin". Myöskin muutamat biisit (Don't Kill The Whale ja Madrigal) kuulostavat kovin keskeneräisiltä, ikään kuin niitä ei olisi jaksettu miettiä loppuun saakka.
 
Tästä huolimatta olen aina pitänyt Tormatosta. Yesillä tuntui v. 1978 yhä olevan luovuutta ja ideoita vaikka muille jakaa. Andersonin laulumelodiat ovat yhtä vahvoja kuin ennenkin, erityisesti kappaleissa Future Times/Rejoice ja On The Silent Wings Of Freedom. Myöskin, vaikka ylenpalttinen efektien kanssa kikkailu voi kääntyä itseään vastaan, ja Chris Squiren alinoimainen autowahin käyttö on "kaikkien sääntöjen vastaista", niin en ole koskaan kokenut tätä rasitteena. Pikemminkin, Squiren bassosoundi antaa levylle hyvällä tavalla utuisen ja mystisen yleistunnelman. Tämä myös antaa levylle oman identiteetin, joka saa sen poikkeamaan muista Yesin levyistä. Joidenkin mielestä eduksi, joidenkin ei!