Nyt vasta 'löysin' Six degrees of inner turbulencen., tai ainakin kakkoslevyn ja nimikkobiisin. Sanoisin että melko flawless victory tai jotain, potkii tosi lujaa. Aiemmin oon diggaillu Overturesta mutta nuo teemat toimii vielä paremmin niissä myöhemmissä osissa. All these pianists striving for perfection. Fools! Don't they know: PERFECT AIN'T GOOD ENOUGH! |
Kokonaisuus ei ole kovinkaan ehjä kakkoslevyllä, mutta diggailen kyllä, myös ykköslevyä. Debaattibiisi on tylsä, Misunderstood on liian pitkä ja levy kestää puolitoista tuntia, mutta muuten hyvä. Ei paras, mutta vahva Dream Theater -levy. Benedictus! Stay away from the pornography! I'm saying... Let's be like the mountain!
//Eiku nyt mä tajusin. Vähän niinku Kelju K. Kojootti --> Trendi K. Iilimato. Eli oot iilis tästälähtien. - Antti1 |