Bänditoiminta ›

oksatboys: Ei olla suunnniteltu, mutta tämän ketjun inspiroimana ryhdyin miettimään. Mitään ulkomusiikillista ei ehkä ole, tosin yhtään keikkaakaan ei vielä ole soitettu.
Musiikillisesti löytyykin sitten jo jotain erikoista, ehkä.
Basso on korvattu pändissämme sellolla. Kokoon pano on siis 2 kitaraa, sello, rummut ja huilu. Kappaleetkin on aika outoja, hehe. Kauniiden (?) sello ja huilu melodioiden väliin laitetaan joskus funkkivätkytystä.
 
Teidän bändi stailauksen aloittaisin opettelemalla yhdys sanat =D "Kokoonpano", "sello- ja huilumelodioiden". "Ulkomusiikillista" ja "funkkivätkytystä" oli oikein =D

Kailis: Teidän bändi stailauksen aloittaisin opettelemalla yhdys sanat =D "Kokoonpano", "sello- ja huilumelodioiden". "Ulkomusiikillista" ja "funkkivätkytystä" oli oikein =D
 
'Bändinne stailauksen' tai 'bändistailauksenne'. Mutta ihan turhaa läppää, katsos, Suomen kalleimmin ja perusteellisimmin suunniteltu lehden kansi on 7 Päivää -lehdellä, kyllä, Seiskalla! Se leikehirviö on piiruntarkkaan disainattu vetoamaan pienimpään yhteiseen nimittäjään.
 
Samalla tavalla nää onnistuu välttämään älykköbändin maineen, vaikka megessä on selloja ja huiluja. "Kato ku mä kasvoin ghetossa, niin ainoo tie ylös oli rikokset tai sellonsoitto."
 
:-P

Hitto, nyt tuli älyttömästi ajateltavaa ja ihan uusi näkökulma tähän asiaan, kiitos Kiven. Mehän ollaan brändätty jokainen bändi missä mä olen soittanut ikinä. Aina alusta asti olen yrittänyt miettiä että mikä on tämän bändin vahvuus ja kun soittaja on vaihtunut ollaan yhdessä mietitty miten perusjuttua pitäisi muuttaa uuden soittajan ansiosta. Tai miten se asia muuttuu väkisinkin.

strophe: Et saa olla tosissasi, ethän? Tuo on jo liian paksua. Seiskahan on... no, Seiska...
 
Ainut, mikä kommentissasi on hyväksyttävää, on termin "pienin yhteinen nimittäjä" käyttö. Se kuvastaa täysin ja täydellisesti sitä osastoa.
 
Usko pois, varmalla tiedolla mennään. Olen ehdottoman tosissani, Seiskan kanteen on käytetty saman verran ajatus- ja tutkimustyötä kuin vaikka Dieselin tai Benettonin mainoksiin.
 
Miksei pienin yhteinen nimittäjä voisi olla tietoinen tavoite jollekulle, kun se on kerran laskennallinen määre johon tilastollisesti päädytään silloinkin kun kukaan ei sitä halua? Sehän on aika ovela tapa manipuloida tutkimuksia, sivuuttaa kokonaan kaikki mitä toivotaan (toiveet hajoaa aina niin laajalle että niille ei tuu riittävää kannatusta koko kentältä) ja poimitaan pontsit vasta siltä yhdistävältä "pienin paha" -osastolta kunnes ollaankin ykkösiä.
 
Etkö ole ihmetellyt miten tilastoiden perusteella koko ajan päädytään asioihin joita kukaan ei halua? Tässä yksi selitys.
;-)

kivi: Usko pois, varmalla tiedolla mennään. Olen ehdottoman tosissani, Seiskan kanteen on käytetty saman verran ajatus- ja tutkimustyötä kuin vaikka Dieselin tai Benettonin mainoksiin.
 
Eissaatana. Mä menen ja tapan itseni tulitikuilla.

strophe: Eissaatana. Mä menen ja tapan itseni tulitikuilla.
 
Suunnittele yhtä tarkkaan kuin Seiskan kansi niin voit onnistua.
Uus sanonta; Funtsittu ku seiskan kansi.

Kailis: Suunnittele yhtä tarkkaan kuin Seiskan kansi niin voit onnistua.
Uus sanonta; Funtsittu ku seiskan kansi.
 
Ei se vaikeaa ole. Poltan aorttani auki hiljaisella liekillä. Sattuu ehkä, mutta niin sattuu myös Seiskan levikin funtsiminen. Kuva elämätön urpo oikeasti maksaa sen tilauksesta? Stna.

badcompany: pähkäilettekö kovasti bändissä sen asian kanssa että mikä olis se juttu ,joka erottais oman bändin muitten bändien joukosta?.
 
Ei pähkäillä. Meillä on bile- tai tribuuttibändi. Soitetaan Popedaa. Meidät erottaa massasta ehkä se, että juuri tällaisella materiaalilla varustettuja kunnollisia ja pelkästään keikkoja varten kasattuja bändejä on tällä hetkellä ehkä alle viisi koko maailmassa. Hoho! Tai Harasoo!
 
Jyrken: Jotenkin täytyy erottautua. Esimerkiksi genre kannattanee valita niin, ettei suurin osa kaupungin bändeistä edusta sitä.
 
Tehty.
 
kivi: ...onnistuu välttämään älykköbändin maineen, vaikka megessä on selloja ja huiluja.
 
Mekin ollaan vältetty älykköbändin maine toistaiseksi. Varmaankin siksi, kun ei ole selloa eikä huilua... :)
 
Stailausta ei tarvita keikoilla, kaikki soittaa omina itsenään ja toteuttaa myös itseään, vaikka musiikki on lainattua. Se on keino esiintyä, saada sivutuloja, pitää hauskaa, osoittaa kunnioitusta, harrastaa ja ennen kaikkea nauttia rokin soittamisesta. Sinänsä rock ei ole lainattu Popedalta, vaan se on imetty tuolta jostain atmosfääristä. Se on jo vanha juttu. Mutta kun kerran toimii edelleen, niin mikäs siinä. Ja me ei tarvita brändäystä, meidän farmibändi Tampereelta on hoitanut sen puolen. Palveluksena siitä lainaamme aina innokkaita fanimassojamme heidän keikoilleen. Kyllä tällaisessa tapauksessa soitto, esiintyminen, tulkinta, musiikin tunnettuus ja yleisön vastaanottavaisuus tuovat sen jutun siihen. Ei siinä tartte leikkiä mittään roolileikkejä pukeutumisenkaan suhteen.
 
No ei, jos tosissaan sanotaan, niin emme matki missään nimessä. Me coveroimme ja levitämme toisten luomia biisejä laillisin keinoin bile- /coverbändinä ja ihmisetkin tykkää. Paitsi Kailis.
 
Mutta toki ainutlaatuisuus on kaukana meistä.

Paitsi Kailis.
 
Me against the world? Kyllä mä joskus -90 luvulla puhuin jonkun kanssa joka ei tykännyt Popedasta. Muistaakseni.

Kailis: Me against the world? Kyllä mä joskus -90 luvulla puhuin jonkun kanssa joka ei tykännyt Popedasta. Muistaakseni.
 
Ettei ollut itse Pate ja ihan sekaisin? Tykkäsittekös toisistanne...? ;)

Kailis: Me against the world? Kyllä mä joskus -90 luvulla puhuin jonkun kanssa joka ei tykännyt Popedasta. Muistaakseni.
 
Mä en kyllä muista että me oltaisiin ikinä tavattu, mutta ihan mahdollinen skenario se on. Asiayhteydestä päätellen.

Teijo K.: Mä en kyllä muista että me oltaisiin ikinä tavattu, mutta ihan mahdollinen skenario se on. Asiayhteydestä päätellen.
 
Sehän on helppo päätellä tuosta soitinavattarestasi. Kuulut ilmeisesti älyköihin. :)

Cimble: Sehän on helppo päätellä tuosta soitinavattarestasi. Kuulut ilmeisesti älyköihin. :)
 
Olisinko ollut niin älykäs, että olisin päässyt tapaamaan Kailista? Itse taidat kuulua älykköihin.

Teijo K.: Olisinko ollut niin älykäs, että olisin päässyt tapaamaan Kailista? Itse taidat kuulua älykköihin.
 
Osuin kerran pienessä Katajanokan viinituvassa näkemään, kuinka kaksi vanhaa Vapaan Taidekoulun opettajaa tappeli punaviineissään siitä, kumpi on aidompi taiteilija ja aidommin boheemi - molemmilla oli aitoon 50-luvun taiteilijatyyliin (elettiin kumminkin 90-lukua) sandaalit, haalarihousut, maalitahraiset villapaidat ja baskerit, taisipa olla tupakatkin puuholkeissa. Lopuksi toinen maikoista nosti toisen seinää vasten ja kähisi: "Mulla on enemmän taidetta mun varpaankynnessä kuin sulla koko sun suvussa!"
 
Sen jälkeen suupielessä nyki pitkään aina kun joku sanoi "taide" vakavalla äänellä.
:-D

Ok. Älykkö yrittää anaalisoida =D Me yritetään bändin kanssa erottua soittamalla oman näköistä musiikkia. Sovitellaan aika tarkkaan koska demoamme biisejä paljon. Se on hyvä tapa, koska kun ei soita vaan kuuntelee pystyy paljon paremmin keskittymään joihinkin sovitusratkaisuihin joihin ei kykene soittaessa kiinnittämään huomiota. Sellaista unelmaa elättelen että pääsisi vielä levyä vääntämään ja tuottajan kanssa voisi pitää kunnon pre-production sessiot. Joku Riku Mattila vois olla aika jees =D Pappa on romantikko, antakaa anteeksi.

Kailis: Ok. Älykkö yrittää anaalisoida =D Me yritetään bändin kanssa erottua soittamalla oman näköistä musiikkia. Sovitellaan aika tarkkaan koska demoamme biisejä paljon. Se on hyvä tapa, koska kun ei soita vaan kuuntelee pystyy paljon paremmin keskittymään joihinkin sovitusratkaisuihin joihin ei kykene soittaessa kiinnittämään huomiota. Sellaista unelmaa elättelen että pääsisi vielä levyä vääntämään ja tuottajan kanssa voisi pitää kunnon pre-production sessiot. Joku Riku Mattila vois olla aika jees =D Pappa on romantikko, antakaa anteeksi.
 
Tehokkaimpia tapoja treenata bändisovitusta on treenata sitä mitä studiossa soittaa: so. treenata ilman lauluja, ilman riffejä ja ilman sooloja, ja treenata pitämään pohja dynaamisena ja hyvin groovaavana ja silti jättää tilaa päällesoitoille. Usein treenitilanteessa solistiset suoritukset vie kaiken huomion, ja on ihan oma lukunsa opetella soittamaan niin että jo se pohja on hittikamaa ja vailla yhtään turhaa iskua.
 
Jos samalla oppii vetämään vaikeankin kappalerakenteen ilman apulaulua, niin sehän on vaan hyvä.

Kailis: Ok. Älykkö yrittää anaalisoida =D Me yritetään bändin kanssa erottua soittamalla oman näköistä musiikkia. Sovitellaan aika tarkkaan koska demoamme biisejä paljon. Se on hyvä tapa, koska kun ei soita vaan kuuntelee pystyy paljon paremmin keskittymään joihinkin sovitusratkaisuihin joihin ei kykene soittaessa kiinnittämään huomiota. Sellaista unelmaa elättelen että pääsisi vielä levyä vääntämään ja tuottajan kanssa voisi pitää kunnon pre-production sessiot. Joku Riku Mattila vois olla aika jees =D Pappa on romantikko, antakaa anteeksi.
 
Noin myökin.
 
Selvitä mitä on se "meidän näköinen".
Soita sitä.
 
Näin yksinkertaistetusti.
 
Meillä oli jo tuottaja yhdellä äänitteellä mutta sille tuli muita kiireitä ja joudutaan taas jatkamaan yksin loppuun. Harmittaa.

Teijo K.: Olisinko ollut niin älykäs, että olisin päässyt tapaamaan Kailista? Itse taidat kuulua älykköihin.
 
En ole minäkään tavannu Kailista, teenkin sen nyt: Koo aa ii, kai, äl ii äs, lis, Kailis.
 
Vaikka en ollut tavannut, olen toki nähnyt Kailiksen telkkarissa joskus kauan sitten. Siihen aikaan ei telkkariin päässytkään kuin älykkäät, ei ollut BB:tä yms... :)
 
Ai minäkö älykkö, hei haloo! Soitan popedacovereita... :) Ei mutta tiesittekös että filosofi ja älykkö Esa Saarinen kiersi joskus ennen muinoin Popedan mukana ja vietti näin ollen paljon aikaa ja kaveerasi näiden "junttirokkareiden" kanssa. Spiikkasi heidät monesti lavallekin ja jäi itse bäkkärille ehkä siemailemaan täyteläistä vuosikertaviiniä samalla kun keikkabussissa bändiä odotti koreittain kossua ja kaljaa. Ja ehkä vähän muutakin.

Kiva kuulla, että soittamalla huilua pääsee tällä palstalla älykköpiireihin. Sitä mä vaan en ymmärrä, miksi kailis käy kierroksilla. Pelkällä omaperäisyydellä ei maailmanmaineeseen nousta eikä edes oikeinkirjoituksen oikeellisuudella, jos kysymys on kuitenkin musiikista. Kailiksen hyökkäykset coverbändejä vastaan ovat hassuja ottaen huomioon, kuinka paljon yleisö tykkää hyvin heitetyistä coverkeikoista. Niistä jopa saa bändi rahaa vaikka solisti ei täysi John Lennon - kopio olisikaan.
 
Toki uutta tuotantoa kaivataan, mutta sen läpilyömiseen tarvitaan taatusti ammattitaitoa uhoamisen sijasta. Mä nostan hattua sitten, kun Kailiksen biisit löytyvät toivelaulukirjasta (hyi yäk niitä sovituksia....) ja jotenkin muuten julkaistuina (parempi vaihtoehto).