Rock, pop, alternative ›

Atomic Cafe: Huomattavasti parempi kun Esa Saarisen ja Jan Blomstedtin Punkakatemia (lukemattomana hyllyssä jo vuodesta 1980).
 
Itse olen jopa aikoinani rämpinyt tuon kirjan läpi, mutta ei kyllä oikein niin sanotusti auennut muistaakseni.
 
Yksi omalla tavallaan valaiseva kirja punkbändin (Black Flag) arjesta tien päällä on tietty Henry Rollinsin Get In The Van. Tuolla bändillähän tuo keikkatahti oli aikanaan melkoista.
 
Clash-kirja ja miksei Rotteninkin vastaava ovat myös lukukelpoisia. Etenkin tuo Clash-opus valaisi minulle paljon uutta orkesterista.

timus:Clash-kirja ja miksei Rotteninkin vastaava ovat myös lukukelpoisia. Etenkin tuo Clash-opus valaisi minulle paljon uutta orkesterista.
 
Lontoo liekeissä sukeltaa myös sinne mihin uskonnollista hurmiotilaa potevat Clash-fanaatikot eivät vapaaehtoisesti mene.
 
Johnny Rottenin - No Irish, No Black, No Dogs on mielenkiintoinen kirja ja se tuo yllättäen esiin ihan uusia puolia mätähampaasta.

timus: Itse olen jopa aikoinani rämpinyt tuon kirjan läpi, mutta ei kyllä oikein niin sanotusti auennut muistaakseni.
 
Yksi omalla tavallaan valaiseva kirja punkbändin (Black Flag) arjesta tien päällä on tietty Henry Rollinsin Get In The Van. Tuolla bändillähän tuo keikkatahti oli aikanaan melkoista.
 
Clash-kirja ja miksei Rotteninkin vastaava ovat myös lukukelpoisia. Etenkin tuo Clash-opus valaisi minulle paljon uutta orkesterista.
 
Rollins esittää äärioikeistolaista rasistipunaniskaa Sons of Anarchy-tv sarjassa....Vähän erillainen rooli punk-miehelle....

Henry Rollins hates dating
 
http://www.youtube.com/view_play_li … ;playnext_from=PL&v=W9S5-EB8dR8

Atomic Cafe: Henry Rollins hates dating
 
http://www.youtube.com/view_play_li … ;playnext_from=PL&v=W9S5-EB8dR8
 
Henryn spoken word viime kesänä Helsingissä oli aikas lailla loistava tosiaan. Harmi ettei taida olla nyt seuraavalla Euroopan pätkällä tulossa Suomeen.
 
Itse asiassa Black Flag on jäänyt itselleni varsin vieraaksi, enemmänkin olen Rollinsiin tutustunut juuri miehen kirjojen ja Rollins Bandin kautta.

velipesonen:
 
Jelloon petyttiin, koska hän teki yhteisen levyn kantrimuusikon kanssa. Jos olet kerran ollut punkbändissä, soitat loppuikäsi pelkkää punkkia tai sinut tapetaan! Montakohan kertaa Syrjän kolmikko olisi tapettu Jenkeissä? Tai Pelle, joka soittaa folkia ja reggaeta ja laulaa virsiä tv:ssä hippipipo päässä?
 
Ja Pellehän meni vielä mainostamaankin bussifirmaa. Ja Henry Rollinskin muistaakseni teki äänimainoksia Saksassa. Ja nyt Johnnykin on "myynyt itsensä" vai miten se suosittu slogan menikään...
 
http://www.soundi.fi/node/9936/PiL/tien/päälle/voifirman/voimalla

timus:
Itse asiassa Black Flag on jäänyt itselleni varsin vieraaksi, enemmänkin olen Rollinsiin tutustunut juuri miehen kirjojen ja Rollins Bandin kautta.
 
Henry Rollinsin kausi Black Flagin laulajana ei oikeasti ollut enää kovin mielenkiintoista aikaa bändin historiassa. Kyllä "se" Black Flag -vokalisti on mulle ikuisesti Dez Cadena, ja Cadenan laulajauralle sijoittuvat kaikki ne "hyvät" Black Flag -biisit (Six Pack, TV Party...) joita tietyssä nostalgian nosteessa tekee mieli hoilata.
:-D

kivi: Henry Rollinsin kausi Black Flagin laulajana ei oikeasti ollut enää kovin mielenkiintoista aikaa bändin historiassa. Kyllä "se" Black Flag -vokalisti on mulle ikuisesti Dez Cadena, ja Cadenan laulajauralle sijoittuvat kaikki ne "hyvät" Black Flag -biisit (Six Pack, TV Party...) joita tietyssä nostalgian nosteessa tekee mieli hoilata.
:-D
 
tosta nyt voi olla montaa mieltä toki dezin aikana black flag teki paljon hienoa materiaalia mut missään tapauksessa ei voi sanoa et rollinssin aika ei olisi ollut musiikillisesti mielenkiintoista.. tjeu my war, slip it in kiekot näin aluksi..

Seppo_Howitzer: Aluksi ei napannut kuin Damaged, mutta nykyään My War ja Slip It In taitavat olla suosikkini Black Flagin tuotannosta. Onhan tuo Damagedin jälkeinen aika kaukana normaalista punkista, mutta mitä sitten? Hyvää musiikkia.
 
First Four Years on loistava kokoelma kuten myös tuo Rollinsin Get in the Van-kirja.
 
Myös Rollinsin kirja, Smile you're travelling on omia suursuosikkeja. Sehän sijoittuu tuonne 90-luvun puolivälin jälkeiseen aikaan ja siten tietty Rollins Bandinkin kiertuetarinointiin. Toisaalta tykkään kaikista noista Rollinsin "päiväkirjakirjoista". Olipa sana muuten tuokin.
 
Melkoista rockglamouria tosiaan tuo Black Flagin rundaaminen :-)

www.vandaalit.com
 
Hyvässä vedossa ukot, hyviä keikkoja ja hyvä uusi live-levy.

Sperm Donor: Hyvässä vedossa ukot, hyviä keikkoja ja hyvä uusi live-levy.
 
Etsin ja Tuhoan
http://www.youtube.com/watch?v=tUcZlhUQunc&feature=related

timus: Ja nyt Johnnykin on "myynyt itsensä" vai miten se suosittu slogan menikään...
 
Koko kaupallisuuden vastustaminen on paskanpuhumisen maailmanennätystä hallussaan pitävän Malcolmin keksintöä, ja hölynpölyä totta kai. Miksei punkkari saisi mainostaa tuotetta, josta oikeasti pitää? Ja eikö olisi aika alkaa pitää Rotteniakin musiikintekijänä ja esiintyjänä siinä missä muutkin ovat.
 
Tuskinpa rikastuneet punkkarit ovat jakaneet varallisuudestaan sen enempää kaikkeen kivaan kuin inhoamansa hipitkään.

Onko muuten tämä Damned in Concert se Manchesterin-keikka vuodelta 2004, jonka aikana Sensible mm. kysyy yleisöltä, is Paul Weller a wanker? How about Phil Collins? Westlife? Captain Sensible?
 
Jos on, niin se sama keikka on dvd:llä Machine Gun Etiquette 25 years, jolla on myös ekstroja.
 
Olen tässä fiilistellyt Damnénin upealla Tiki Nightmare -dvd:llä, voi piru että on mahtava bändi. Täydellisessä maailmassa Amen, Democracy ja Would You Be So Hot olisivat hittilistojen kärkisijoilla. Esimerkiksi Amenista on parempi veto kuin levyllä, aivan häkellyttävän hieno.

velipesonen: Miksei punkkari saisi mainostaa tuotetta, josta oikeasti pitää? Ja eikö olisi aika alkaa pitää Rotteniakin musiikintekijänä ja esiintyjänä siinä missä muutkin ovat.
 
Juurikin samaa mieltä.
 
Ymmärtääkseni Pellekin sai lokaa tästä "itsensä myymisestä" bussimainokseen, mikä oli mielestäni jotenkin säälittävän huvittavaa. Siis tuo joidenkin reagointi asiaan.

Nyt ku Black Flag tuli puheeks, ni Annihilate this week ja Black Coffee jää aina viikoks soimaan päähän, ku niitä kuuntelee.

velipesonen: Onko muuten tämä Damned in Concert se Manchesterin-keikka vuodelta 2004, jonka aikana Sensible mm. kysyy yleisöltä, is Paul Weller a wanker? How about Phil Collins? Westlife? Captain Sensible?
 
Jos on, niin se sama keikka on dvd:llä Machine Gun Etiquette 25 years, jolla on myös ekstroja.
 
Olen tässä fiilistellyt Damnénin upealla Tiki Nightmare -dvd:llä, voi piru että on mahtava bändi. Täydellisessä maailmassa Amen, Democracy ja Would You Be So Hot olisivat hittilistojen kärkisijoilla. Esimerkiksi Amenista on parempi veto kuin levyllä, aivan häkellyttävän hieno.
 
On sama ! Aivan loistava keikka !
Ja Damned säveltää upeita kappaleita mitä juuri mainitsit....

velipesonen: Koko kaupallisuuden vastustaminen on paskanpuhumisen maailmanennätystä hallussaan pitävän Malcolmin keksintöä, ja hölynpölyä totta kai. Miksei punkkari saisi mainostaa tuotetta, josta oikeasti pitää? Ja eikö olisi aika alkaa pitää Rotteniakin musiikintekijänä ja esiintyjänä siinä missä muutkin ovat.
 
Tuskinpa rikastuneet punkkarit ovat jakaneet varallisuudestaan sen enempää kaikkeen kivaan kuin inhoamansa hipitkään.
 
Ahneita paskoja ollaan kaikki, ihan sama oletko keskaria heilutteleva punkki vai maailmoja syleilevä hippi. Heti mulle kaikki tänne nyt on ihmiskunnan motto.
Maailmanloppu tulee ja maapallo hukkuu paskaan, sitä odotellessa kannattaa kuunnella maailmanlopun musiikkia että ei putoa liian korkealta sitten kun pamahtaa: http://www.youtube.com/watch?v=6aumejrcEHs
 
Alkupunkit olivat vain kellareissa lymyileviä räkänokkia jotka halusivat tulla kuuluisaksi ja olla kun Jeesus tai John Lennon. The Clash joka äänekkäimmin vastusti kaupallisuutta ja rocktähteyttä rikastui rikastumista vastustamalla niin nopeasti että siitä tuli hetkessä maailmanhistorian kaupallisin epäkaupallinen rockyhtye ja muusikoista monimiljonäärejä (paitsi rumpalista joka sijoitti kaikki rahat heroiiniin kuten monet muutkin rocktähdet siihen aikaan).
 
John Lydon on tiivistänyt kaiken sanomalla että olimme nuoria ja halusimme soittaa rokkia. Punk mahdollisti sen että tähdeksi voi päästä vähälläkin soittotaidolla jo ennen 30-vuotis syntymäpäivää mutta tätä ei koskaan annettu anteeksi. 15-20 vuotiailta punkeilta vaadittiin samaa osaamista kun progebändeiltä jotka olivat vanhoja ukkoja ja harjoitelleet vuosikymmeniä. Albert Järvinen heitteli lavalle nimikko plektrojaan ja huusi että soittakaa punkit väärin ja lujaa.
 
Muisti pätkii mutta oliskohan se ollut Dave joka aikoinaan sanoi että Punk olisi hyvä kapinaliike jos ne kaikki eivät haluaisi rocktähdiksi.
Taloudellisesti menestynein suomalainen esipunkki on Joel Hallikainen ja Punk- liikkeen keulakuva Pöllö M luopui linnunlaulusta ja rantautui kansan pariin vasta 2000-luvulla kun osti työhuoneen kalliosta.
 
Nykypunkit asuvat ökytalossa, esiintyvät tosi tv:ssä ja liikuttuvat kyyneliin saakka kun vaimo ostaa syntymäpäivälahjaksi Cadillacin jonka värisävy on yksi yhteen keesin kanssa.
Nykypunk ei vastusta kaupallisuutta vaan puhuu sen puolesta että jokainen saa tehdä mitä haluaa kunhan on tinkimätön ja rehellinen. Minä kun olen vanha mies ja nykyhetki on jotain mikä tuli ja meni vähän jälkeen Elviksen kuoleman, niin minulle ei ole koskaan selvinnyt että miten tämä teesi eroaa vaikkapa Coca-Cola mainoksesta.
 
Ehkä joskus valaistun tätä kuuntelemalla ja minulle selviää paljon asioita joita en vielä ymmärrä:http://www.youtube.com/watch?v=DmHVYFuPrGg&feature=fvst

Heh heh! Tässä liikutaan jo lähellä syntyjä syviä. Minun on nimittäin hyvin, hyvin vaikea sietää sellaisten musiikintekijöiden musiikkia, jotka EIVÄT halua tähdiksi. Tiedättekö miksi? Koska he ovat nynnyjä, ja jopa ahne hippi on parempi kuin nynny hippi. Olen täysin vakuuttunut ettei nyllyily johda kuin entistä pahempaan nynnyilyyn.
 
Nynnyillä on oma piirinsä, jonka sisällä voi ihan elättää itsensäkin. Kyllä, jotkin nynnybändit soittavat myös gospelia. Näyttää vähän pahalta mutta minusta tämmöinen "vaihtoehtoisesti kaikilla kivaa" -asenne on yleistymässä. On myös nynnyjä, jotka ovat sen verran fiksuja ja nokkavia että keksivät väittää olevansa jotain muuta. Sitten on vielä muutama harva ei-nynny joka suojautuu väittämällä olevansa nynny.
 
Siksi tykkään esimerkiksi sen kusipää Billy Corganin musiikista. Tai en tietenkään vain siksi, onhan se hyvää musaa muilla perusteilla kuin korkealla antinynny-indeksillä. Corganhan oli silloin grungen kulta-aikoina Pumpkinseineen vaihtoehtoisen ja maailmojasyleilevän hippipulju Sub-Popin järjestämällä Lollapalooza-rundilla, ja aloitti useammin kuin kerran esityksen sanomalla
 
Here's an open challenge, we've got a better show than you!
 
Ja mikä pahinta, nynnyily jouduttaa sitä maailmanloppua entisestään. Nihilisti, kyynikko tai perverssi sanoisi että sittenhän siitäkin on jotain hyötyä, mutta minusta tuollaiset sairaat ajatukset voi tunkea vaikka jonkin nynnybändin seuraavalle levylle.

velipesonen: Minun on nimittäin hyvin, hyvin vaikea sietää sellaisten musiikintekijöiden musiikkia, jotka EIVÄT halua tähdiksi...JNE
 
Eli suomeksi sä vähät välität musasta ja diggailet sitä minkä ammatti-ihmiset tekevät myymään. Edelleen mageeta on kumminkin, että on bändejä, jotka vain sinä + jokunen miljoona muu tietää, jotta pääset postimerkkeilemään, vai kuinka?