| Aihe: hertzit ja bitit..? | |
|---|
|
Voiskohan joku auttaa maallikkoa näissä tietokonenauhoittelun peruskysymyksissä:
Onko selvää hyötyä nauhoittaa 24 bittisenä ja 44000 hz korkeammalla näytteenottotaajuudella? Siis tietenkin siinä tapauksessa, että kone urakasta selviää. No jos on hyötyä, niin mihin käytännössä tuo Hz-arvo kantsii asettaa; oma äänikorttini tarjoaa (ilmeisesti normaalit 44, 48, 88, 96, 176, 192 khz -arvot). Kaipa tää on taas niitä "kaikki vaikuttaa kaikkeen" -kysymyksiä, joihin vaikea mitään yksiselitteistä vastausta antaa, mutta kysynpä kuitenkin..?
T. H.Moilanen | |
Mitä varten sä oot ääntä tekemässä? Tämä nyt riippuu taas ihan täysin siitä. Jos cd-tasoinen ääni hakusessa, niin 16bit/44.1kHz riittää ja on itseasiassa lopullinen muoto jokatapauksessa. Äänittäessä bittisyvyyden voi kuitenkin laittaa 24, koska silloin saa lisää liikkumavaraa dynamiikan suhteen.
Oh my goodness. What am I gonna do in a submarine? |  JPQ
08.11.2009 21:14:51 | |
|
Antti1: Mitä varten sä oot ääntä tekemässä? Tämä nyt riippuu taas ihan täysin siitä. Jos cd-tasoinen ääni hakusessa, niin 16bit/44.1kHz riittää ja on itseasiassa lopullinen muoto jokatapauksessa. Äänittäessä bittisyvyyden voi kuitenkin laittaa 24, koska silloin saa lisää liikkumavaraa dynamiikan suhteen.
kyllä isommalla sampleratella alunperin työstetyt eräät levyt jota olen kuullut kuulostaa vaan jotenkin paremmalta. itse ehdotan jos kone jaksaa 88.2khz/24bit jotten ei mennä liian ylettömiin. ja korttikin ratkaisee varmaan miten suurta iloa on ja materiaali eli akustiset soittimet,sähkömekaaniset (hammond,rhodes,sähkökitarat jne) ja analogisynat varmasti hyötyvät mutta digisynat ei niinkään ppäosin. Näin sanoo makuni.
Laajan musiikkityylien kirjon edustaja. Tähän asti kehutuin kappale musiikki näytteessä download linkkinä. Ehkäpä toinen puolisko tyylistäni jota eniten edustan. | |
Juu... kiitosta. Samantapaisia kommentteja muistan kuulleeni joskus. Oisko joku sanonut, että jos ääntä työstää paljon niin siinä tuo korkeampi näyt.o.taaj. säilyttää informaatiota paremmin loppuun asti ja aivan viime metreillä muunnetaan se siihen 44:ään. Jotenkin vaan lopputulos kuullostaa paremmalta (kuulemma).
Toisaalta monet mallinnetut synat pystyvät tuottamaan korkearesol. ääntä jota jopa olen ollut aistivinani. Ts. jonkinlaista "syvyyttä" siis. (Tai: ennakkokäsitykseni ohjaavat havainnointia)
Joka tapauksessa noi on aika vaikesti havaittavia parametreja ja menee pitkälti uskon asioiksi ainakin allekirjoittaneelle, joka on vuositolkulla tuhonnut korviaan rokkikeikoilla tms. | |
JPQ: kyllä isommalla sampleratella alunperin työstetyt eräät levyt jota olen kuullut kuulostaa vaan jotenkin paremmalta.
Ja tämä johtuu nimenomaan sampleraten kasvattamisesta, eikä kenties akustiikasta, käytössä olleista mikeistä, etusista, johdoista, hyvistä kitaran kielistä, uusista rummun kalvoista, sopivista pelleistä, hyvästä bassosta, hyvistä syntikoista, hyvästä sovituksesta, hyvistä lähtösoundeista, ammattitaitoisesta äänittäjästä jne.? Olet sen todennut tavalla..?
Mä sanon, että jos ollaan tasolla, jolla täytyy kysyä noita eroja, niin niillä ei ole mitään merkitystä. Parempi niin, että tekee riittävällä laadulla ja säästää vähän koneen resursseja, kun eroa tuskin tulee lainkaan. Se on erittäin helppo jokaisen romuillaan todeta, kun kokeilee vaihtaa niitä asetuksia ja sitten konvertoi kaikki lopuksi siihen samaan 16/44.1 -muotoon, tai mitä ikinä sitten käyttääkään.
Oh my goodness. What am I gonna do in a submarine? | |
Antti1: Ja tämä johtuu nimenomaan sampleraten kasvattamisesta, eikä kenties akustiikasta, käytössä olleista mikeistä, etusista, johdoista, hyvistä kitaran kielistä, uusista rummun kalvoista, sopivista pelleistä, hyvästä bassosta, hyvistä syntikoista, hyvästä sovituksesta, hyvistä lähtösoundeista, ammattitaitoisesta äänittäjästä jne.? Olet sen todennut tavalla..?
Itsekin olen pitäytynyt 16/44-systeemissä, vaikka olenkin ostanut puolisen vuotta sitten tehokkaamman koneen. Tuntuu vain, ettei se pullonkaula näissä keittiöäänityksissä todellakaan ole se näytteenottotaajuus, vaan juuri tuo kaikki muu. Ei kai suurin osa koti-insinööreistä nykyäänkään tee musiikkia ns. tuotantoon, vaan nimenomaan demoiksi ja omaksi huviksi. Mennään sitten oikein hyvään studioon, kun joku sen maksaa..! | JPQ
08.11.2009 22:39:48 (muokattu 08.11.2009 22:42:36) | |
|
Antti1: Ja tämä johtuu nimenomaan sampleraten kasvattamisesta, eikä kenties akustiikasta, käytössä olleista mikeistä, etusista, johdoista, hyvistä kitaran kielistä, uusista rummun kalvoista, sopivista pelleistä, hyvästä bassosta, hyvistä syntikoista, hyvästä sovituksesta, hyvistä lähtösoundeista, ammattitaitoisesta äänittäjästä jne.? Olet sen todennut tavalla..?
Mä sanon, että jos ollaan tasolla, jolla täytyy kysyä noita eroja, niin niillä ei ole mitään merkitystä. Parempi niin, että tekee riittävällä laadulla ja säästää vähän koneen resursseja, kun eroa tuskin tulee lainkaan. Se on erittäin helppo jokaisen romuillaan todeta, kun kokeilee vaihtaa niitä asetuksia ja sitten konvertoi kaikki lopuksi siihen samaan 16/44.1 -muotoon, tai mitä ikinä sitten käyttääkään.
Jotenki vaan totta puhuen en osaa selittää miten samoin myös jotkut mp3 muotoon vedetyt jutut laadullakin kuulostaa vaan jotenkin surkeelta hyvään cdhen nähden eroa ei aina muista mutta kun kuuntelee huomaa jotain joka kyllä pientä mutta jos kovalevy tila ja muut laitteet sallii niin suosittelen... ja todennut osin tavalla että ns samanlaisilla synillä vedetty (yksilöt jopa) lp materiaalikin omalla tavalla parempaa kuin cd ääni. olkoon mistä vain kyse niin tätä mieltä olen. Myös tietysti soittaminen jne on vielä oma lisä siivunsa soppaan mutta huono äänitys voi sen pilata. ja ihan vissi olen ettei noita tuollaisia studioitakaan rakennettaisi jos siihen ei olisi tarvetta. ps. nygvistin teoria on todella huuhaata ja yli 20khin ja todella matalat äänet tekee muuta kun kuulun kautta vaikutuksensa... sitä paitsi venäjällä ilmeisesti saatu ihmimnen kuulemaan 100khiin asti kun ääni lähde on päässä kiinni............
Laajan musiikkityylien kirjon edustaja. Tähän asti kehutuin kappale musiikki näytteessä download linkkinä. Ehkäpä toinen puolisko tyylistäni jota eniten edustan. | esyk
08.11.2009 23:24:50 | |
|
JPQ: ps. nygvistin teoria on todella huuhaata
Väitteesi on huuhaata. Nyqvist ei ota kantaa siihen, kuuleeko ihminen taajuuksia yli 20 kHz vaan todistaa, ettei tiettyä taajuutta pystytä näytteillä mallintamaan ellei näytteenottotaajuus ole vähintään kaksinkertainen näytteistettävään taajuuteen nähden. | JPQ
09.11.2009 04:28:12 (muokattu 09.11.2009 04:29:29) | |
|
esyk: Väitteesi on huuhaata. Nyqvist ei ota kantaa siihen, kuuleeko ihminen taajuuksia yli 20 kHz vaan todistaa, ettei tiettyä taajuutta pystytä näytteillä mallintamaan ellei näytteenottotaajuus ole vähintään kaksinkertainen näytteistettävään taajuuteen nähden.
Jaa ihan kun en tietäisi sinä et tiedä mitä tarkoitin tosin jätin kertomatta koska luulin että se ilmeistä eli tietyn viaheen 20khzin ääni katoaa vallan jos samplerate on 44.1khz ja tietyssä vaiheessa se vaimenee ja lisäksi ei säilytä esimerkiksi muotoaan. oma *nimi pimitetty* teoriani sanoo 7 kertainen kiitos vähintään pohjaa siihen että saadaan jo muotoakin mutta pariton joten tietyn muotoiset käyrät eivät katoa (no tietyllä korkeudella olevat...) koska molemmista puolijaksoista tulee eri määrä näytteitä........
Laajan musiikkityylien kirjon edustaja. Tähän asti kehutuin kappale musiikki näytteessä download linkkinä. Ehkäpä toinen puolisko tyylistäni jota eniten edustan. |  PIM
09.11.2009 08:09:24 | |
|
JPQ: Jaa ihan kun en tietäisi sinä et tiedä mitä tarkoitin tosin jätin kertomatta koska luulin että se ilmeistä eli tietyn viaheen 20khzin ääni katoaa vallan jos samplerate on 44.1khz ja tietyssä vaiheessa se vaimenee ja lisäksi ei säilytä esimerkiksi muotoaan. oma *nimi pimitetty* teoriani sanoo 7 kertainen kiitos vähintään pohjaa siihen että saadaan jo muotoakin mutta pariton joten tietyn muotoiset käyrät eivät katoa (no tietyllä korkeudella olevat...) koska molemmista puolijaksoista tulee eri määrä näytteitä........
Ikinä kuullut oversamplingista? Ei sitä ääntä todellakaan samplata millään 44,1kHzillä siellä muuntimessa vaan yleensä vähintään 64x tai 128x kertaisella ylinäytteistyksellä, jonka jälkeen se muunnetaan 44,1kHziin, joka tasan tarkkaan sisältää kaiken informaation sinne 22kHz:iin asti. Nyqvistin teoria on kestänyt yli 60 vuotta kriittistä tarkastelua eli pitää kyllä kutinsa.
Täältä löytyy 650 sivua asiaa digitaalisesta äänenkäsittelystä. Jos ei jaksa kahlata koko opusta läpi niin lukee edes Chapter 3:n ADC ja DAC jutut.
http://www.dspguide.com/pdfbook.htm
Rumpalia tarvittaisiin tamperelaiseen bilerockpop bändiin. Treenit Hatanpäällä n. kerran viikossa. Treenikseltä löytyy Rolandin sähkörummut eli omia kamoja ei tarvita. | |
JPQ: Jaa ihan kun en tietäisi sinä et tiedä mitä tarkoitin tosin jätin kertomatta koska luulin että se ilmeistä eli tietyn viaheen 20khzin ääni katoaa vallan jos samplerate on 44.1khz ja tietyssä vaiheessa se vaimenee ja lisäksi ei säilytä esimerkiksi muotoaan.
Kyllä se 20 kHz signaali toistuu tädellisesti, jos näytteenottotaajuus on 44.1 kHz. Tuo Nyquistin teoreeman todistushan on sinänsä lähes triviaali. Olennaista tässä kuitenkin on se oletus, että signaali on kaistaltaan rajoitettu tuohon puoleen näytteenottotaajuudesta.
"Muista muuttaa Poincaré-invariantti aktio yleisesti kovariantiksi ennen mitään rouhintaa!" | albert18
09.11.2009 12:38:40 (muokattu 09.11.2009 12:43:24) | |
|
Jos ei tyydy CD:n 16 bittiä (65536 äänen tasoa) / 44 kilohertsillä näytteitä laatuun, niin ainahan voi polttaa DVD:lle laadukkaampaa tavaraa. Eikös perus DVD-soittimet kykene lukemaan jopa 24-bittiä / 192kHz formaattista ääntä.
Olen ymmärtänyt että tulevaisuudessa näytteitten bittisyydessä siirrytään pienempään rinnakkaiseen määrään ja kasvatetaan näytteenottotaajuutta. On ilmeisesti helpommin toteutettavissa näin äänen laadun tai dynamiikan kärsimättä.
A
Avoid activities that can
cause damage to your files, your computer or yourself. | JPQ
09.11.2009 12:55:02 (muokattu 09.11.2009 12:56:07) | |
|
Canttori: Kyllä se 20 kHz signaali toistuu tädellisesti, jos näytteenottotaajuus on 44.1 kHz. Tuo Nyquistin teoreeman todistushan on sinänsä lähes triviaali. Olennaista tässä kuitenkin on se oletus, että signaali on kaistaltaan rajoitettu tuohon puoleen näytteenottotaajuudesta.
Pidä kantasi mutta olet väärässä eli mietippä sitä että otetaankin näytteet samplesta ei huipuista lisäksi säilyykö aaltomuoto ? ps. oversampling on tuttu juttu mutten luota.
Analogiajan lapsi ja sellaisena pysyn. digitaalisyniäkin käytän vain nakkisormiuttani muuten tekisin kuin idoleistani ainakin kaksi....
Laajan musiikkityylien kirjon edustaja. Tähän asti kehutuin kappale musiikki näytteessä download linkkinä. Ehkäpä toinen puolisko tyylistäni jota eniten edustan. | CPU
09.11.2009 13:10:27 (muokattu 09.11.2009 13:16:37) | |
|
Se, että cd:n näytteenottotaajuden ja bittisyden yli meneminen ei tuota mitään etua on kyllä aikamoista höpsöttelyä. Pätee joo, jos nauhotat yhden raidan (stereo) etkä tee sillem itään, mutta jos niitä on vaikka kaksi ja tapahtuu summaamista, niin alkaa noi äänen speksit vaikuttaa, etenkin bittisyys. Kotidemoihin en ota muuta kantaa, kun miksi pitäis tehdä paskoilla saundeilla (tulee vaan paha mieli ja ne biisit kuulostaa paskoilta) kun voi tehdä hyvilläkin.
Lähes kaikki softat käyttää 32-bit tai 48-bit summausta, niin se 16-bittinen ääni kuulostaa aika kamalalta (mp3:lta) siellä isomman resoluution moottorissa. Hz taajuden kanssa pätee toi ylempi oversamplausjuttu, käyttäähän ne synätkii yms. high end kamat sisäistä oversamplausta, ihan sen takia, että ne digitaalisen käsittelyn saundit paranee, eihän tossakaan se lopputuote (44.1khz ääni) määrää mikä sisäinen resoluutio on. Tämä sen takia, että mikäli sille äänelle tekee jotain (ihan mitä vaan, eq:sta tasojen muuttamiseen), niin se suurempi resoluutio (biteissä ja herzeissä) antaa paremman lopputuloksen siihen cd-tasoiseen lopputuotteeseen.
K.
http://www.therepublicofdesire.net/
http://www.myspace.com/protectorateindustrial | |
JPQ: Pidä kantasi mutta olet väärässä eli mietippä sitä että otetaankin näytteet samplesta ei huipuista lisäksi säilyykö aaltomuoto ? ps. oversampling on tuttu juttu mutten luota.
Analogiajan lapsi ja sellaisena pysyn. digitaalisyniäkin käytän vain nakkisormiuttani muuten tekisin kuin idoleistani ainakin kaksi....
Olet enemmän väärässä kuin yleensä.
Jos näytteenottotaajuus on kaksinkertainen signaalin maksimitaajuuten nähden voidaan koko signaali sämplätä täydellisesti. Täydellinen tarkoittaa sitä, että signaali on tarkalleen sama.
Todistuksen voit katsoa vaikka tuolta:
http://www.stanford.edu/class/ee104/shannonpaper.pdf
"Muista muuttaa Poincaré-invariantti aktio yleisesti kovariantiksi ennen mitään rouhintaa!" | JPQ
09.11.2009 13:23:38 | |
|
Canttori: Olet enemmän väärässä kuin yleensä.
Jos näytteenottotaajuus on kaksinkertainen signaalin maksimitaajuuten nähden voidaan koko signaali sämplätä täydellisesti. Täydellinen tarkoittaa sitä, että signaali on tarkalleen sama.
Todistuksen voit katsoa vaikka tuolta:
http://www.stanford.edu/class/ee104/shannonpaper.pdf
Mitens tuo kun jaksa lukea toimii kun ääni tietyssä vaiheessa vaikkapa niin että aaltomuotossa suvanto kohtia ja niistä tulee näytteet eikä huipuista ? ja sitten miten äänen muodon säilyminen tuolloin ?
ps. tiedemiehet puhuu teorioista jotkut käytännöstä.
Laajan musiikkityylien kirjon edustaja. Tähän asti kehutuin kappale musiikki näytteessä download linkkinä. Ehkäpä toinen puolisko tyylistäni jota eniten edustan. | CPU
09.11.2009 13:25:31 | |
|
Canttori:
Jos näytteenottotaajuus on kaksinkertainen signaalin maksimitaajuuten nähden voidaan koko signaali sämplätä täydellisesti. Täydellinen tarkoittaa sitä, että signaali on tarkalleen sama.
Toi kyllä tarkottaa, että se aaltomuoto ei ala aliasoimaan, jos se on low pass filteroitu 20 khz:ssa, ei sitä, että se ääni toistuu täydellisesti. Jos teet ite testin 20kHz:n sinillä ja zoomaat tarpeeks, niin kyllä se aaltomuoto vaan kantiksi menee jossain vaiheessa. Ja kun se 20 kHz limitti on muutenkin vaan sellanen keskiarvo, niin ite ainakin vetäisin edes 48 kHz:ssa.
K.
http://www.therepublicofdesire.net/
http://www.myspace.com/protectorateindustrial |  Canttori
09.11.2009 13:31:55 (muokattu 09.11.2009 13:32:10) | |
|
JPQ: Mitens tuo kun jaksa lukea toimii kun ääni tietyssä vaiheessa vaikkapa niin että aaltomuotossa suvanto kohtia ja niistä tulee näytteet eikä huipuista ? ja sitten miten äänen muodon säilyminen tuolloin ?
ps. tiedemiehet puhuu teorioista jotkut käytännöstä.
Sen saa esitettyä täydellisesti eli ei mitään väliä.
Tuo todistus menee sanamuotoisesti niin, että otat taajuusrajoitetut signaalin Fourier-muunnoksen, korvaat integrointirajat taajusrajoilla (koska taajuusrajoitettu) ja katsot tiettyä ajanhetkeä (t=n/2*taajuusraja). Nyt huomaat, että eheheh nuohan onkin ne kaikki tarvittavat Fourier kertoimet tuolle signaalille.
Tämä on täysin yksikäsitteinen, eli vain yksi signaali saa nämä tietyt kertoimet.
Avainsana tässä on nyt toi taajuuden rajoitus, muutenhan tulee aliasinkia yms. kakkaa, joka sotkee homman.
"Muista muuttaa Poincaré-invariantti aktio yleisesti kovariantiksi ennen mitään rouhintaa!" | CPU
09.11.2009 13:33:10 | |
|
JPQ: Mitens tuo kun jaksa lukea toimii kun ääni tietyssä vaiheessa vaikkapa niin että aaltomuotossa suvanto kohtia ja niistä tulee näytteet eikä huipuista ? ja sitten miten äänen muodon säilyminen tuolloin ?
ps. tiedemiehet puhuu teorioista jotkut käytännöstä.
Ei sitä näytteenottoa tehdä vain huipuista, tasaisesti vaikka 48000 kertaa sekunnissa siitä kohtaa missä aaltomuoto milloikin on. Ongelmana tossa on siis se, että 48khz:ssa yhtä 24khz:n aallonkiertoa kohti on kaksi samplea, eli sini-aalto toistuu kanttina. Ehkä tätä tarkoititkin.
K.
http://www.therepublicofdesire.net/
http://www.myspace.com/protectorateindustrial | JPQ
09.11.2009 14:19:18 | |
|
CPU: Ei sitä näytteenottoa tehdä vain huipuista, tasaisesti vaikka 48000 kertaa sekunnissa siitä kohtaa missä aaltomuoto milloikin on. Ongelmana tossa on siis se, että 48khz:ssa yhtä 24khz:n aallonkiertoa kohti on kaksi samplea, eli sini-aalto toistuu kanttina. Ehkä tätä tarkoititkin.
K.
Juurikin tätä. Hienoa että joku tajusi ja tottakai tasaisesti just tarkoitin riskiä jos tasaisesti otto osuu noihin ei huippuihin.
Laajan musiikkityylien kirjon edustaja. Tähän asti kehutuin kappale musiikki näytteessä download linkkinä. Ehkäpä toinen puolisko tyylistäni jota eniten edustan. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
