Kitarat: kitarakamat ›

Huomattavasti suurempi merkitys on mikrofonin korkeussäädöllä. Napapalojen säätelyllä on murto-osan vaikutus kokonaisuuteen. Kun nostat E-kielen napapalaa, niin se poimii aivan varmasti myös A-kielen värähtelyä jne. Saman tuloksen saat nostamalla koko mikin "bassopuolta" tai vaihtoehtoisesti laskemalla treble-puolta.
 
Myös suurempi merkitys soundiin on mikin ja napapalojen lokaatiolla (olettaen että kuumemman kelan napapalat ovat säädettävät). Kokeileppa joskus kiepsauttaa mikki siten, että se kuumempi puolisko humbuckerin keloista on suoraan pikkauskohtasi alapuolella, tai niin lähellä sitä kuin mahdollista.
 
Loppuu se napapalojen ruuvailu kun huomaa että saman säädön ja paljon enemmänkin voi tehdä helpommin :)
 
Ohan tuo ihan hieno yksinkertaistetty yleistys

Eipä ole itselläkään ollut tarvetta säätää napapaloja (on tietysti pitänyt sitäkin kokeilla), sitäkin enemmän on tullut kyllä ruuvailtua mikkien korkeuksia. Ei mulla kyllä mitään ole sitä vastaan jos joku tuntee saavansa ruuvailusta hyötyä, en kuitenkaan usko että mikkien suunnittelijat ovat tarkoittaneet napapaloja säännöllisesti ruuvattaviksi, vaan pieneen hienosäätöön jossain tapauksissa. Kyllähän noiden säätämistä joissan oppaissakin neuvotaan. Sekin kannattaa tuossa muistaa, että joka nauhalta painettaessa kieli on erikorkeudella suhteessa mikkeihin, siinäkin saattaa tulla enemmän etäisyysheittoa kuin mitä napapaloilla on vaikutusta.
 
Tässä on kuva, josta selviää että ruuvit menevät magneetin vieressä olevan metallin läpi aina mikin pohjalevyyn asti. Luultavasti muoviosassa ei ole jengoja, vain metallissa(?). Saattaa jopa olla että ainoastaa mikin pohjassa on jengat, jolloin kovin tukeva ei rakenne ole jatkuvaan käyttöön (pehmeässä metallissa olevat lyhyet kierteet korkkaavat helposti).
 
Kuva ei ole Duncanista, mutta luulisi perushumpparin rakenteen olevan niin vakiintunut että sama on myös niissä.
http://www.stewmac.com/freeinfo/i-5961/5961_1.jpg

jra: Tässä on kuva, josta selviää että ruuvit menevät magneetin vieressä olevan metallin läpi aina mikin pohjalevyyn asti. Luultavasti muoviosassa ei ole jengoja, vain metallissa(?). Kuva ei ole Duncanista, mutta luulisi perushumpparin rakenteen olevan niin vakiintunut että sama on myös niissä.
http://www.stewmac.com/freeinfo/i-5961/5961_1.jpg
 
Duncanin buckereista en tiedä, mutta DiMarzio on ainakin jonkun aikaa käyttänyt buckerien baseplatena jotain muuta materiaalia kuin metallia. Näyttää pikemminkin millin tai kahden paksuiselta lasikuitulevyltä tms.
 
Tuli vain ohimennen mieleen moinen tuosta kirjoituksestasi ja kuvasta.

bonecrusher: Miulla on tuossa Skujun teenager Telessä ja DIY Palacaster "Telessä" Duncanin singlecoilit. Ei säädettäviä napapaloja lainkaan... vaikka ymmärtäisin säädettävät napapalat paremmin singlecoil-mikkien kohdalla kuin humbuckereissa...
 
Tosi hyvää tekstiä Bonecrusherilta. Eniten ite olisi kaivannut tuota korkeussäätöä yksikelaisten mikkien kanssa, sen verran härskin ja typerän korkealla monissa noissa "vintage-mikeissä" on etenkin G-kielen magneetti. Nykyään haluan sinkku-mikeiltä joko täysin tasaista riviä magneetteja, tai ainakin melkein. Sen verran nuo nuottien kuolemiset sun muut "vibet" ovat häirinneet. Humpparit ovat tosiaan pelittäneet itellä ilman häikkää.

sikki-six: Tosi hyvää tekstiä Bonecrusherilta. Eniten ite olisi kaivannut tuota korkeussäätöä yksikelaisten mikkien kanssa, sen verran härskin ja typerän korkealla monissa noissa "vintage-mikeissä" on etenkin G-kielen magneetti. Nykyään haluan sinkku-mikeiltä joko täysin tasaista riviä magneetteja, tai ainakin melkein. Sen verran nuo nuottien kuolemiset sun muut "vibet" ovat häirinneet. Humpparit ovat tosiaan pelittäneet itellä ilman häikkää.
 
Sinkkujen korkeat porrastetut napapalat menee varmasti hyvin 7,25'' radiuksen kanssa. Jo 9,5'':n kanssa varmaan vähempikin riittäisi. Toisaalta itsellä olisi ollut muutamaan otteeseen Telen (9,5'') tallamikissä kunnon porrastusten tarve, kun tuntuu että keskellä napapalat ovat kaukana kielistä, vaikka mikki olisi ylä- ja ala-e:n kannalta optimikorkeudella. Eikös Tele-(Broad., Esquire tms.) alkuperäinen tallamikki ollut täysin tasaisilla tallapaloilla?

jra: Sinkkujen korkeat porrastetut napapalat menee varmasti hyvin 7,25'' radiuksen kanssa. Jo 9,5'':n kanssa varmaan vähempikin riittäisi.
 
Itellä oli Highway One Strato, jossa oli aikas vintage radius, mutta silti homma kusi. Kielet joutu tuosta syystä lykkimään tosi korkealle vielä.
 
Toisaalta itsellä olisi ollut muutamaan otteeseen Telen (9,5'') tallamikissä kunnon porrastusten tarve, kun tuntuu että keskellä napapalat ovat kaukana kielistä, vaikka mikki olisi ylä- ja ala-e:n kannalta optimikorkeudella. Eikös Tele-(Broad., Esquire tms.) alkuperäinen tallamikki ollut täysin tasaisilla tallapaloilla?
 
Tuokin riippuu mallista. Itellä on mex-standard, jossa otelauta on aikas flätti - siihen eivät nuo Bare Knucklelta tulleet mikit natsanneet, sen verran oli varsinkin tallamikissä "nostetta" G-kielen ym. kohalla. Tämän hetkinen Duncanin STL-2 (hot) ja Twang King kaulassa toimivat moitteetta. Ekaks mainitussa on ihan flätit magneetit, TK:sta on paha sanoa :)

sikki-six: Vaikka itekin vaihtelen vireitä (lähinnä normi E:stä drop C:hen yms.) en ole juuri huomannut kielten yksittäisille säädöille tarvetta.
 
Jos oletetaan peruslähtökohtaisesti sellasta, että ihan alun alkaen nuo säädettävät naparuuvit oli tarkoitettu kielten keskinäisen balanssin parempaan säätelyyn, ei sillä ole sitten merkitystä onko se sähkökitara ns. "konserttivireessä" tai "mörkövireessä". Säätötarve tulisi ennemminkin siitä, että paitsi virettä, myös sitä kielisettiä vaihdetaan setin aikana esim. paksumpaan. Nimittäin, tuntuu että tässä on nyt menty jo vallan ekstriimeille alueille..kun kerran on säädettävät napapalat, niin tottamooses niitä säädellään! Mitenkäs sitten, jos vaikka oliskin kitara, jossa on joko blade- tai bar- tyyppinen "tanko" napapala?
Tavan magneettimikin sielunelämää jos katselemme, niin se toimintaperiaate on seuraava: Kielten värähtely magneettikentässä indusoi siihen kelaan jännitteen, joka sitten siirretään vahvistinasteelle, josta se korvinkuultavassa muodossa soljuu saliin.
Mikrofonin poimimaa signaalia voi toki sillä korkeussäädöllä säädellä, mutta suhteessa napapalojen nostamiseen kovemman ulostulon toivossa paljon tehokkaampaa on nostaa koko sitä mikrofonia. Kun se mikrofonin flux field eli magneettikenttä"kuvio" on kuitenkin vakio. Tästä prosessista saattaa kuitenkin olla ei-toivottuja vaikutuksia, voimakkaalla magneetilla varustettu mikki tuon magneettikentän voimasta tuppaa kuolettamaan kielten värähtelyä, seuraus tietenkin se, että se sustaini loppuu ku kanan lento. Myös saattaa olla, että vallankin soinnuilla ja/tai kovin nopeita likkejä soitettaessa ulostuleva signaali puuroutuu, syystä että sinne kelalle indusoituu hieman "ylikuormituksellisesti" sitä informaation virtaa. Alemmas viritetyt kieletkin tuottavat ongelmia tuon korkeussäädön puitteissa, kun saman aikasesti koitetaan saada aikaan huikeita tehoja ja kohtuu hyvää, "tiukkaa" erottelua. Tässä oli aikoinaan EMG-Overlandin "markkinarako", varustamalla tavallinen magneettimikki sisäänrakennetulla etuasteella saatiin aikaiseksi magneettikentältään heikko, mutta ulostuloltaan mahtava mikki, joka tuon magneettisen ominaisuutensa puolesta ei juurikaan demppaa kieliä, vaikka sen nostais miltei kiinni kieliin.
No, vielä tuohon passiivimikkien naparuuvien säätelyyn. Toki jokainen saa ihan vapaasti tehdä mikä hyvältä tuntuu, ja jos tuntuu, että se on "just se juttu" jolla soundin saa parhaimmilleen, oli sitte hi-gain meno tai perinteinen, niin se on ihan OK.
Kysymykseen, miten nuo naparuuvit on loppupelissä toteutettu - useimmissa 12-naparuuvisissa humppareissa ne on vaan siihen kelarunkoon (bobbin) valettuihin jenkoihin sovitettu. Useissa 6- ruuvisissa filisterhead-ruuveissa (talttapäisiä) se ruuvi menee kelan läpi, ruuvipitimen ja/tai mikrofonin pohjalevyn kierteisiin. Kestävyys jälkimmäisissä parempi, en tiedä onko mikään valmistaja ihan sellasta käyttöä varten noita mitoittanut, että ihan jatkuvasti niitä kieputetaan ees taas. Aikaa myöten saattaa tuo kelarungon muovi väljistyä huomattavasti?
Mutta saahan niitä todellakin säätää, jos siltä tuntuu. Esitetyssä mielessä kyllä katsoisin sen hyödyn olevan minimaalinen, mutta siitä "on kaksi koulukuntaa", ja saattaahan siitä vaikka tulla joku muotijuttu vielä.

Erihyvää tekstiä taas ketulta. En kyllä tiiä miks mua just lainasit tohon alkuun :)
 
Ite edes ole miettinyt noiden humpparien ruuvien vääntelyä, se perinteinen mikkien ja kielten korkeuden sun muiden säätö on vaikuttanut tärkeemmältä. Tiiä sitten, oisko tuo vaan opittua ja humpparien naparuuvien säädössä joku isokin etu.

fox: Jos oletetaan peruslähtökohtaisesti sellasta, että ihan alun alkaen nuo säädettävät naparuuvit oli tarkoitettu kielten keskinäisen balanssin parempaan säätelyyn, ei sillä ole sitten merkitystä onko se sähkökitara ns. "konserttivireessä" tai "mörkövireessä". Säätötarve tulisi ennemminkin siitä, että paitsi virettä, myös sitä kielisettiä vaihdetaan setin aikana esim. paksumpaan. Nimittäin, tuntuu että tässä on nyt menty jo vallan ekstriimeille alueille..kun kerran on säädettävät napapalat, niin tottamooses niitä säädellään! Mitenkäs sitten, jos vaikka oliskin kitara, jossa on joko blade- tai bar- tyyppinen "tanko" napapala?
 
Vihdoinkin järkevää tekstiä :)

hoho!
 
ihmeelinen lynkkausporukka taas liikkeellä....
Heheh! samat jehut taas kilpaa säätelevät virettä kohdilleen maailman tarkimmilla mittareilla vintagepeleihin joka kappaleen välissä ja melkein kieletkin vaihdetaan joka toinen päivä ja sitten naparuuveilla saundin hieromiset tyrmätään kokonaan... jonkun mielestä sekin voipi olla myös hupsua:=)
 
Minulla tuo ruuvien säätely on myös ollut aina ihan samaa perusrunkkausta kuin mikkien korkeuden säädöt ja muut putkijumpat.
 
Vaikuttaapi muuten ihan perkeleesti mikin luonteeseen, mikkien korkeus lähinnä sitä "kuumuutta" säätelee mutta nuo napalat muuttavat sitä "saundia" tai jotain mikä siitä irtoaa eri korkeuksilla, kaksi eri asiaa.
 
Eri vireiden välillä voi sitä mikin erottelevuutta parantaa nostamalla napapaloja niin möyrii myös traktorin tyhjäkäynnillä paremmin ja taas normivireessä sama korkeus voipi kuulostaa liian kireältä ja pistävältä.
 
eli niihin korkeisiin taajuuksiin nosto tuntuisi vaikuttavan, alempana luonnollisesti tummenee.... samalla myös vaikuttaa signalin voimakkuuteen.
 
Tummaan kitaraan olen usein nostanut ja kirkkasen laskenut jne.
 
Joskus ihan vaihtelunkin vuoksi ruuvaillut.
 
Jos haluat enemmän outputtia ja kirkkautta mutta et liikaa bassoa niin silloin nosto auttaa kun tuntuisi ne alakerran taajuudet jotenkin liittyvän siihen mikin "rungon" korkeuteen.
 
Veikkaan että suurimman osan värähtelystä juurikin nuo napapalat/ruuvit poimivat.
 
Asian voi testiä helposti myös sellaisilla humppareilla joissa kummatkin kelat ruuveilla esim. BKP Warpig, vaikuttaapi muuten erilailla saundiin nostaako etummaisen vai takimmaisen kelan ruuveja ja nuo BKP:t myös tunnetusti herkkiä korkeuden säätöihin, varsinkin Warpig.
 
Lyhyesti väittäisin että naparuuvien säätö on samanlaista hinkkausta kuin korkeuden säätö.
 
Ehkäpä erot samaa luokkaa kuin eri kielimerkeillä tai etusputkilla eli sitä hienosäätöä nämäkin.
 
Voihan ne jättää niinkuin tehtaalta tullessaan ja tyytyä siihen ja kaivella vaffarin equsta ne "korjaukset" tummuuteen tai pistävään kirkkauteen tai sitten vaihdella tummempia tai kirkampi etusputkia mutta niinkuin sanottu KAIKKI VAIKUTTAA KAIKKEEN, myös naparuuvit.... ja niiden ruuvailu ei paljoa vaivaa vaadi.
 
ps. eikös juurikin fender käytä eri korkuisia napapaloja... minkähän vuoksi jos ei mitään merkitystä:) olikohan se B joka soi muuten lujempaa...? en tiedä/muista, eräs soitinrakentaja kerran asiasta enemmänkin kertoili.
 
... menen pyyhkimään vaahdot suupielistä.....
 
edit. Kettu jo kirjoittikin selventävästi tuon outputin tasapainoituksen eri kielten välillä mikä pitäisi olla ehkäpä itsestäänselvyys, itse lähinnä viittasin "tonaalisiin" vaikutuksiin omien kokemusten perusteella, joskin ne parhaat asetukset kuitenkin jääneet täälläkin aikalailla tehdasasetuksiin.
 
Muuten sellainen jänskä ilmiö että useimmiten kromikuorisilla mikeillä ne napapalat jo tehtaalta tullessaan korkeammalla kuin ilman kuoria, ootteko huomannut?
 
Kuoret mielestäni tummentavat saundia niin tuntuisi sillon loogiselta naparuuveja nostaa saundin kompensoimiseksi.

No mitäs meidän "aikuinen" soittaja tuumaa pekuridesin kommentteihin? :D

Midrange: No mitäs meidän "aikuinen" soittaja tuumaa pekuridesin kommentteihin? :D
 
En suostu vastaamaan, ennenkö lopetat nimittelyn.
 
EDIT: No ei vaan, pysyn kannassani: valmiiksi kunnossa olevan mikin napapalojen ruuvailu on ihan tarpeetonta hienosäätöä: mieti nyt vaikka sitä kun painat kielen joltain nauhaväliltä otelautaa vasten: kielen etäisyys napapaloista muuttuu jo painettujen sävelten ja vapaan kielen välillä paljon enemmän kuin minkä verran on tyypillinen napapalojen korkeussäätö. Ihan turhanpäiväistä ruuvailua minusta siispä, elleivät napapalat todella ole tahallaan säädetty tehtaalla päin seiniä: silloinkin yksi korjausliike riittää ja sen jälkeen ruuvailun voi unohtaa. Mikin korkeudensäädössä on sentäs jotain mieltä, etenkin jos mikit pitää saada keskenään balanssiin.
 
Foxin tavoin en ymmärrä, miksi eri vireitä varten napapaoihin pitäisi koskea, ellei tosiaan kitarassa tapahdu paljon muutakin: esim. kokonaan eri paksuiset kielet ja niiden myötä myös erilaiset säädöt itse soittimessa. Napapalojen säätö on mikrometrin miljoonasosasäätöä verrattuna vaikkapa mikin korkeuden säätämiseen, jolla oikeasti voidaan vaikuttaa merkittävästikin asioihin.
 
Vaan nyt lähden keikalle, morjes!

Mulla oli tuossa kitara säädettävänä ammattilaisella ja kappasvaan siellä oli jopa ruuvailtu mikkien napapaloja uuteen asentoon. Noh, "mie entiijä mittää" mut mojo ainaki lisäänty!!

Jatkuva säätäminen kuulostaa vähän samalta kuin kynsien pureskelu. Tässä olisi pari ratkaisumallia ongelmaan:
http://www.thomann.de/fi/dimarzio_dp102f.htm
http://www.thomann.de/fi/emg_81.htm

Krice: Jatkuva säätäminen kuulostaa vähän samalta kuin kynsien pureskelu. Tässä olisi pari ratkaisumallia ongelmaan:
http://www.thomann.de/fi/dimarzio_dp102f.htm
http://www.thomann.de/fi/emg_81.htm
 
f.Heavy and Hardrocksound
 
Tollanen pitää saada jos on oikein HardCocksound.

Midrange: No mitäs meidän "aikuinen" soittaja tuumaa pekuridesin kommentteihin? :D
 
Näemmä vihdoin löysitte toisenne. Häät suven koittaessa kenties?
 
Jos ihan karrikoidusti ajatellaan tuota jäsen pekuridesin postausta, niin vireisyydellä sekä kielillä on huomattavasti suurempi vaikutus kuultavaan ääneen/soundiin kuin humbuckerin napapalojen ruuvailulla. Ihan yksinkertaisempikin kaveri tajuaa että 13-68 kielisetti soundaa erilaiselta mitä 8-38. Se, onko humbuckerin napapala kierrekorkeuden verran eri korkeudella kuin aikaisemmin, ei vaikuta kauhean paljoa kokonaisuuteen.

Jos ihan aiheestakin vähän: Mikrofoni alas, napapalat ylös -> ohkaisempi soundi kuin jos: mikrofoni ylös, napapalat kiinni. Mulla on kaikissa mikeissä käytännössä niin, että paksun E-kielen napapala ruuvattu kiinni, A vähän ylhäällä, D aika reilusti ylhäällä, punomaton G melkein kiinni, H vähän ylhäällä ja E melkein kiinni.
 
Ja ainakin mun korvaan tällä on melkoinen merkitys, esim. Texas Special Strato-mikeissä on G:n napa tolkuttoman korkealla, käytännössä se soi sikana lujempaa kuin D ja H.

Mietiskelin että tuo "säätömahdollisuus" on tehty mikkeihin mahdollisesti kaulan jyrkkää radiusta silmällä pitäen......
 
Humppareiden "naparuuveja" en ole koskaan pahemmin säädellyt mutta jyrkällä radiuksella oleva kitara singlecoil mikeillä missä heikko output on aiheuttanut kiinnostuksen kokeilla ruuvata "naparuuveja" siten että "naparuuvit" on olleet karskisti yhtä etäällä yllä olevasta kielestä ja kyllähän sillä pientä viilausta on saatavissa, mutta jos tuntee ettei mikki vörki perus asetuksilla toivotunlaisesti niin tuskimpa ruuvauksella mitään maatamullistavaa on odotettavissa.

Krice: Jatkuva säätäminen kuulostaa vähän samalta kuin kynsien pureskelu. Tässä olisi pari ratkaisumallia ongelmaan:
http://www.thomann.de/fi/dimarzio_dp102f.htm
http://www.thomann.de/fi/emg_81.htm
 
... lisätään myös Lundgren M6.
 
Melkein harmittaa kun ei pääse säheltämään ruuvien kanssa, no ei parempi niin ja ehkäpä jää aikaa enemmän ihan soittamisen ja m.netissä väittelyyn:=)