Aihe: Muusikko Matti Oiling on kuollut
1
losalvaros
05.11.2009 21:05:36
Hyllyssä on Rumpalin ABC. Itse en siitä mitään tajua, mutta pienellä perehtymisellä varmaan jotain perushommaa selviäisi.
 
Ei kai siinä muuta kuin kevyet mullat, aika yllättäen tämä kyllä tuli.
"You're no one unless you're difficult".
Karlsson
05.11.2009 21:14:09
Kevyet mullat.
Kohtuuttoman hintainen vinyylisoitin.
Kukkis 77
06.11.2009 02:31:11
 
 
No voi horsma.
"Olen ohjannut suurimman osan elokuvistani kännissä. Poliisikoirakaan ei pysty sanomaan mikä niistä on tehty selvinpäin." -Aki Kaurismäki
Cimble
06.11.2009 11:14:40
Kaikki kuolee, jopa rumpalit. Ja varsinkin ne.
Nimimerkkini muuttunut Närpiöstä Cimbleksi, joka on vuosien takainen ja alkuperäinen nimimerkkini "löytyen taas"...
kivi
06.11.2009 13:06:59 (muokattu 06.11.2009 13:18:17)
Osanottoni.
 
Mulla oli ilo ja kunnia tutustua Mattiin ja vierailla hänen kotonaan kun editoin hänen kolme rumpuoppikirjaansa yhtenäiseen julkaisumuotoon, valitettavasti niiden ilmestyminen jäi silloin kustantajan muiden projektien alle. Olisikohan nyt aika?
 
Monet muistavat Matin hieman vanhakantaisen rumputekniikan, toiset muistavat hänet omapäisenä opettajana joka piti rumputuntejaan Soitin Mirschin kellarissa Fredalla ja takoi useammalle rumpalipolvelle selkeitä kuvioitaan. Kuitenkin kun perehtyy Jazzin ja bigband-musan historiaan Suomessa, Oiling tulee monessa välissä vastaan. Monta hienoa ja nykyään itsestäänselvää asiaa olisi ehkä jäänyt tapahtumatta, tai ainakin Matti oli niistä monen syntyhetkellä paikalla, monta hyvää juttua olisi varmasti jäänyt tekemättä ilman Mattia, ja mm. filmillekin tallentuneet esitykset Onni Gideonin bändin kanssa todistavat ettei Matti pelännyt soittaa vaikka sirkuksessa kunhan meno oli hyvä. Onni Gideonin "Hawaiian Rock" oli faktisesti Suomen ensimmäinen rock-levy*, eikä tämä jäänyt Oilingin ainoaksi kerraksi olla edellä aikaansa. Hänen auktoriteettinsa oli kiistaton, hattua myöten.
 
Kevyet mullat.
 
*Kun kiistellään siitä, mikä oli se ensimmäinen rock-levy, Hawaiian Rock (tai Hawaiian Boogie) usein sivuutetaan sillä perusteella että kyseessä oli 'ammattilaisten hupailu'. Toisaalta, Onni Gideonin trio oli todella tiukka bändi minkä ajan ryhmäksi hyvänsä, ja viljeli lavalla kaikkia 50-luvun rokkareiden temppuja bassonpyörityksineen ja selän takaa soittamisineen.
"This is nothing to me! Nothing! Just a hobby! I could be basking in the sun in Florida!"
(Handsome Dick Manitoba)
Mangoe
06.11.2009 15:04:30
Nyt oli kyllä surullinen uutinen.
Happy Jazz Band ja Two Faces löytyy vinyyleinä ja enpä keksi paljoa laadukkaampaa kotimaista tai edes ulkomaista musiikkia. Puuttuvia oon yrittänyt hankkia, mutta kovin ovat kiven alla. Hieno muusikko.
 
Kevyitä multia.
Andy Six
06.11.2009 23:28:59
Velipojalla oli kelanauhurilla 70-luvun alussa biisi nimeltä Oiling Boiling...Varmasti yksi syy siihen ,että aloin hakata maalarinteippikalvollisia kurkkupurkkeja....
Have you ever seen the eyes of Ian Hunter...?
hotellikuolio
07.11.2009 14:35:30
Ei tullut yllätyksenä, mutta yllätti. Kepeät mullat.
‹ edellinen sivu | seuraava sivu ›
1
Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)