| Aihe: Rumpujen puulajit | |
|---|
 lare21
03.11.2009 17:49:54 (muokattu 03.11.2009 17:52:43) | |
|
Niin kyselisin vaan, että minkälaisia eroja näillä eri lajeilla on soundissa, ulkonäössä ja muutenkin? Esim mitä eroa on vaahteralla ja koivulla? Itse oon kovasti miettinyt, että kummankos setin sitä ostais. Pearlin vbx vai mcx hintaeroahan on joku 400e. Ja kun itse en vielä näistä tiedä niin turvauduin teidän apuun. :D
Soitetaan tai ei soiteta, mutta ei rampata! |  ÄM
03.11.2009 19:07:04 | |
|
lare21: Niin kyselisin vaan, että minkälaisia eroja näillä eri lajeilla on soundissa, ulkonäössä ja muutenkin? Esim mitä eroa on vaahteralla ja koivulla? Itse oon kovasti miettinyt, että kummankos setin sitä ostais. Pearlin vbx vai mcx hintaeroahan on joku 400e. Ja kun itse en vielä näistä tiedä niin turvauduin teidän apuun. :D
Pearlilla ne luonnehdinnat on kai mennyt silleensä, että vaahterassa on suhteessa enempi alapäätä soundissa, kun taas koivussa on alapään lisäksi yläpään atakkia. En nyt saman sarjan rumpuja, eri puilla, ole vierekkäin päässyt vertaamaan kuitenkaan, mutta on jäänyt fiilis, että vaahteraiset on pehmeämpi soundisia, kimakampaan koivuun verrattuna.
Mee liikkeeseen kolistelemaan.
Ulkonäössä tuskin on, viimeistelyn jälkeen, merkittävää eroa.
Mieluummin rohkeesti metsään, kuin arasti paskaan! | |
Kaavioita saundista eri puulajeilla olen Pearlin sivuilla ainakin nähnyt. Eipä ne tietenkään ole mitään soundin absoluuttisia totuuksia, mutta kyllä siitä vertailemaan kykenee.
Suihkussa paskominen on parasta, mitä voi housut jalassa tehdä. | |
Mitä puujaleja rummuissa ylipäätään käytetään?
- vaahtera
- koivu
- pyökki
- mahonki
- eksoottiset?
- lastulevy
- sekoitukset
Pikkujättiläinen (WSOY, 1952) kirjan mukaan Hemmo tarkoittaa soturia. | |
hemmo: Mitä puujaleja rummuissa ylipäätään käytetään?
- vaahtera
- koivu
- pyökki
- mahonki
- eksoottiset?
- lastulevy
- sekoitukset
Mm.
Tammi (oak),
saarnipuu (ash),
kirsikkapuu (cherry),
saksanpähkinä (walnut),
ruusupuu (rosewood),
kumipuu? (eli gumwood, mitä lie suomeksi, eucalyptus?),
bubinga,
poppeli (poplar),
päärynäpuu (pear) ja
seetristäkin (cedar) olen nähnyt tehtävän.
Jarrah yms. australialaiset kovat puulajikkeet
"Ei se totuudesta kovin kauaksi heitä, jos omistaa minun kaltaisen kokemusmaailmani." | |
Ihan liikaa keskustellaan puulajeista, vaikka puulajien laadut vaihtelevat valtavasti omassa lajissaan.
On koivuakin moneen lähtöön. Samoin vaahteraa. Ei ollenkaan voi yleistää puulajien olevan tietyn sointisia rummun runkoina. Laadukkaimmat (lue kalleimmat) rummut tehdään paremmista puista.
Kaikkein kalleimmissa seteissä rungon voi valita useammasta puulajista eri paksuuksin ja yhtenä vaihtoehtona voi olla akryylikin. Hinta ei kuitenkaan tule silloin rungon materiaalista, vaan muista yksityiskohdista. Tsekkaa vaikkapa Sonorin SQ2: http://www.sq2-drumsystem.com/
Jos laitetaan aivan samoin speksein tehty koivurunkoinen ja vaahterarunkoinen rumpu vierekkän, on rungon aiheuttama ero helpompi havaita, vaikka se ero on tosi pieni.
Soundit, piuhat ja kajarit. | |
Ihan liikaa keskustellaan puulajeista, vaikka puulajien laadut vaihtelevat valtavasti omassa lajissaan.
On koivuakin moneen lähtöön. Samoin vaahteraa. Ei ollenkaan voi yleistää puulajien olevan tietyn sointisia rummun runkoina. Laadukkaimmat (lue kalleimmat) rummut tehdään paremmista puista.
Kaikkein kalleimmissa seteissä rungon voi valita useammasta puulajista eri paksuuksin ja yhtenä vaihtoehtona voi olla akryylikin. Hinta ei kuitenkaan tule silloin rungon materiaalista, vaan muista yksityiskohdista. Tsekkaa vaikkapa Sonorin SQ2: http://www.sq2-drumsystem.com/
Jos laitetaan aivan samoin speksein tehty koivurunkoinen ja vaahterarunkoinen rumpu vierekkän, on rungon aiheuttama ero helpompi havaita, vaikka se ero on tosi pieni.
Kerrankin se oikea totuus rumpujen rungoista ja viellä suht lyhyessä muodossa! Plussa ole hyvä! |  Kailis
04.11.2009 08:40:49 (muokattu 04.11.2009 08:48:13) | |
|
ramzuz: Kerrankin se oikea totuus rumpujen rungoista ja viellä suht lyhyessä muodossa! Plussa ole hyvä!
No mä oisin antanut miinuksen. Tota samaa Sonor-missiota se on jauhanut vuosikausia.
Ja itse asiassa, tyypillinen poliitikon vastaus jossa otetaan alue haltuun suvereenisti, kehutaan omaa, jätetään kuulija typertyneenä oman onnensa nojaan kuvitellen että on saatu vastaus vaikka pää on täynnä uusia kysymyksiä. | |
Kailis: No mä oisin antanut miinuksen. Tota samaa Sonor-missiota se on jauhanut vuosikausia.
Niiiii... ja silti soittelen sekavanerisilla Ludwigeilla. Tai muovisilla :-)
Soundit, piuhat ja kajarit. | |
Ja tässä puulajikeskustelussa ei passaa unohtaa sitä, että työn laadulla on vähintäänkin yhtä iso vaikutus kuin itse pönttöjen materiaalilla.
Relaxin' At Camarillo... | |
Kailis: No mä oisin antanut miinuksen. Tota samaa Sonor-missiota se on jauhanut vuosikausia.
No sulle plussa :) , missionary.
[Stubb ilmoitti myös että hänellä on kiistattomia todisteita ja hän näytti minulle räjäytyskuvan peräsuolesta.] -Sir Härö-
www.tukalaband.com
http://s1012.photobucket.com/albums/af242/henydrum/ | |
moderndrummer88: Ja tässä puulajikeskustelussa ei passaa unohtaa sitä, että työn laadulla on vähintäänkin yhtä iso vaikutus kuin itse pönttöjen materiaalilla.
Varmaan näin. Kaikki osa-alueet vaikuttaa varmaan lopputulokseen.
Työnlaatua on myös materiaalien valinta. Se on huippuvehkeissä sellainen juttu, mikä melkein eniten vaatii ammattitaitoa ja kokemusta. Ottaa myös työaikaa aikalailla.
Muuta ihan yleistä. Jos esim. koivusta puhutaan, niin onko tiukkasyinen koivu parempaa, kuin nopeasti kasvanut,,,,? Vai onko joku tietty syyleveys tms. se juttu?
Oksia ei rummuissa useinkaan näe. Ne varmaan valikoidaan pois. Eräs rumputestaaja väitti kylläkin taannoin, että mm. halvemmissa pearleissa (vision) on oksaista puuta erottamassa ne kalliimmista, joissa on muka sama valmistusmenetelmä muuten. Saundeja hän ei erottanut testissä kalliimmista, kun rummut oli vierekkäin ja paukutti niitä vuoron perään....
No itse en ole nähnyt oksia halvoissakaan rummuissa, ainakaan ne ei näy niissä päällimmäisissä viiluissa. Tungetaanko oksaista puuta väliviiluihin?
Kun nyt kyselemään aloin. Onko joidenkin rumpujen mukana tullut ohjetta, kosteusprosentista, joissa valmistaja kertoo rumpujen soivan parhaalla mahdollisella tavalla? Vrt. klapikauppoihin. Kuivat klapit saundaa kirkkaasti, kun ne pamautetaan yhteen. Märässä klapissa taas on hieman dempatumpi saundi. | |
parhaat rungot on vanhoissa slingerlandeissa, gretscheissä, ludareissa, rogersseissa...
puut on vaan yksinkertaisesti parempia, oli ne sitten mitä puuta tahansa. jotain kiinassa viljeltyä koivua tai vaahteraa, saatika mahonkia (tai niiden sukulaispuita) laitetaan näihin halpisrumpuihin ja myydään niitä isojen starojen nimiä käyttäen vedoten näihin parhaisiin puulajeihin, mitä noissa halpiksissa ei oikeesti ole, tai sitten on skandinaavisen koivun tai amerikkalaisen vaahteran hinta kiinassa todella halpaa.
www.fillmore.fi |  Niq
04.11.2009 12:25:58 | |
|
moderndrummer88: Ja tässä puulajikeskustelussa ei passaa unohtaa sitä, että työn laadulla on vähintäänkin yhtä iso vaikutus kuin itse pönttöjen materiaalilla.
Suurempikin minun mielestäni. Jos tehdään täydellisen pyöreä runko täydellisillä viisteillä, laitetaan siihen kalvot ja viritetään hyvin, niin sehän soi, on materiaali lähes mitä vaan. Sit se runko resonoi omalla tavallaan ja vie sitä soundia sitten johonkin suuntaan. Mut hankala sitä enää hötömahongilla on pilatakaan jos ylläolevat on hanskassa, toisinpäin kyllä.
Jos verrataan hyppyä koivuisista uusio-Superstareista vaahteraisiin Starclassiceihin, niin uskon että suurin ero soundissa tulee paremmin tehdyistä viisteistä ja ohuemmista rungoista. Olen useinkin todennut omissa empiirisissä testeissäni että ohuempi runko vaan soi paremmin rummussa. Tai ainakin miellyttää omaa korvaa. Ohutta runkoa lienee melko vaikeaa tehdä huonosta puumateriaalista, vaatii siis laadukasta, kovaa ja tasalaatuista puuta ettei ole rungot mutkalla.
"An amateur practices until he gets it right. A pro practices until he can't get it wrong." |  sakkemule
04.11.2009 12:36:07 (muokattu 04.11.2009 12:38:39) | |
|
Niq: Suurempikin minun mielestäni. Jos tehdään täydellisen pyöreä runko täydellisillä viisteillä, laitetaan siihen kalvot ja viritetään hyvin, niin sehän soi, on materiaali lähes mitä vaan....
ei pidä paikkaansa yhtään.
vanhoissa rummuissa saattaa viisteet olla aivan miten sattuu, samoin rungotkaan ei ole aina täysin pyöreitä. Yleensä niihin kun vaan "heittää" kalvot paikoilleen, niin toimii. ei toimi halpisrummuissa, vaikka olis viisteet kuinka täydelliset. ja samoin uusissa hifirummuissa monesti toimii vain yksi virekorkeus, tosin poikkeuksiakin on.
edit: kerran osui käteen yksi 13" slingerlandin tomi, missä ei ollut päällisin puolin mitään vikaa...no, sitä ei saanut soimaan millään. en tiedä mikä oli vialla...oliko anton laveyn siunaus jäänyt kenties tekemättä?
www.fillmore.fi | |
Puulajeista puhuttaessa muistetaan aina mainita puun kovuus, mutta myös esim. sen rakenne/huokoisuus on ääneen vaikuttava tärkeä seikka. Esim. Craviotton mahonki virvelin sisäpinta on selvästi rypyläisempi ja huokoisempi kuin vaahteraisen. Siinä rungossa on selvästi enemmän tyhjää tilaa. Noiden rummun tekijä sanoo sen vaikuttavan suoraan siihen miten ääni käyttäytyy rungossa ja heijastuu rummun sisällä.
Itse ainakin koen että esim. huokoisempi mahonki luo soundiin enemmän "kohinaa", sellaista epäselvyyttä, mitä monet vintageintoilijat kutsuvat luonteeksikin. Vaahterainen taas on selvästi selkeämpi soundinen, kliinisempi.
Myös tuo käytetyn puun tarpeeksi pitkä "kuivattaminen" on tärkeää. Liian tuoreesta puusta tehty rumpu ei soundaa kovin hyvältä. Puun luovuttaessa vettä vanhetessaan puun solukkoon syntyy pieniä tyhjiä aukkoja jotka edesauttavat resonointia. Puu alkaa soimaan vahvemmin.
Toki itse puun laadukkuus, sen oikeaoppinen käsittely ja työn laatu, rungon paksuus, reunaviisteet ja vahvikerenkaat, kalvot, viritys, kapulat ja soittotatsi vaikuttavat eniten soundiin. Mutta sen verran eri puista tehtyjä, saman valmistajan virveleitä on tullut koplailtua, että sanoisin myös puulajin vaikuttavan soundiin paljon. Esim. Yamahan bambu-virvelit on ihan oman laisensa.
Kumma että kukaan ei kyseenalaista metallivirveleiden soundieroja. :)
"Ei se totuudesta kovin kauaksi heitä, jos omistaa minun kaltaisen kokemusmaailmani." |  markkuliini
04.11.2009 12:57:03 (muokattu 05.11.2009 00:36:05) | |
|
sakkemule: ei pidä paikkaansa yhtään.
vanhoissa rummuissa saattaa viisteet olla aivan miten sattuu, samoin rungotkaan ei ole aina täysin pyöreitä. Yleensä niihin kun vaan "heittää" kalvot paikoilleen, niin toimii. ei toimi halpisrummuissa, vaikka olis viisteet kuinka täydelliset. ja samoin uusissa hifirummuissa monesti toimii vain yksi virekorkeus, tosin poikkeuksiakin on.
edit: kerran osui käteen yksi 13" slingerlandin tomi, missä ei ollut päällisin puolin mitään vikaa...no, sitä ei saanut soimaan millään. en tiedä mikä oli vialla...oliko anton laveyn siunaus jäänyt kenties tekemättä?
Rungon kierous yleensä kumoutuu kun kalvo pakottaa sen suoraksi. Ongelma on yleensä siinä, onko runko niin kiero ettei kalvoa saa alkuunkaan paikoilleen. Eniten olen kuullut onglemista Gretschin vanhojen runkojen kanssa. Useista halpisrummuista (jos hyvin tehty) saa ihan ok-soundin, mutta ei yleensä juuri enempää.
Mun kokemukset taas vintagerummuista (seteistä puhun nyt) on kyllä juurikin sellaiset että niissä on aikalaille se yksi vire/soundi millä ne toimii selvästi parhaiten. Ehkä juuri siksi että viisteet eivät ole kovin tarkat jne. Niiden kanssa tulee useammin sellainen fiilis että "tää setti nyt vaan soundaa tältä. Piste."
Uusien rumpujen kanssa olen saanut soundit monipuolisemmin toimimaan. Virittäminen on ollut paljon helpompaa. Mulla ei siis ole mitenkään mielipidettä puoleen tai toiseen, olen omistanut molempia, tykkään vanhojenkin settien soundista paljon. Tosin tällä hetkellä setit uutta tuotantoa, kun hardwaren helppous ja luotettavuus on korkealla prioriteettilistalla. Mutta saan niistä todella monipuolisesti soundit, joten vintagesetille ei ole siinäkään mielessä tällä hetkellä tarvetta. Vanhoja virveleitä ja symbaaleja on kyllä.
Mutta oletko sakkemule nyt varma ettei sulla ole fanin "vintagelasit" silmillä? ;)
"Ei se totuudesta kovin kauaksi heitä, jos omistaa minun kaltaisen kokemusmaailmani." | |
Kumma että kukaan ei kyseenalaista metallivirveleiden soundieroja. :)
ai perkule...nyt laittoi pahan...vai laittoiko...?
on olemassa 1 vastaus: Ludwig 14x6,5 tai 14x5 Supraphonic. toimii rokissa ja missä vaan.
puuvirveleistä 14x6,5 RadioKing, mulla on muutama, joista nousee esiin parhaimpina täysvaahteraiset 80-90 luvun taitteessa valmistetut.
sain käsiini uusiotuotanto StudioKing snaren 14x5 (eli näitä Gibsonin teettämiä ply-rumpuja) ja siinä on soundi jotenkin omanlaisensa. sellainen Black Crowes läsähdys.
www.fillmore.fi | |
Mutta oletko sakkemule nyt varma ettei sulla ole fanin "vintagelasit" silmillä? ;)
juu, varmaan vaikuttaa. tuskin olisin slingerlandeja alun alkaenkaan havitellut, elleivät eräät esikuvat niillä olisi soittanut... (sitä paitsi Abtsin Slingerlandeihin verrattuna, mulla on eri rungot kun sillä)
mulla on ollut kuitenkin melkoinen määrä settejä, myös siis eri vintage ja eri nyky settejä, ja aina vaan jotenkin se slingerlandin 24-13-16-18 noin vuodelta 1975 kokoonpano toimii parhaiten.
olen tosin poistanut alkuperäiset tomipidikkeet, ja täyttäny reiät Jorma Mikkelin antamalla myrkyllä.
vuoden kohokohta on aina se, kun pääsee yli-mattilan juuson (turun klubin miksaaja) kanssa joulukeikalle turun klubille, missä saa ja missä se luukuttaa tuota kyseistä settiä kybällä isosta PA:sta... toimii ihan helvetisti. Niissä ei ole sellaista teennäistä modernia alakertaa, vaan sellainen "punch"...
www.fillmore.fi | markkuliini
04.11.2009 13:10:21 (muokattu 05.11.2009 00:37:14) | |
|
sakkemule: ai perkule...nyt laittoi pahan...vai laittoiko...?
on olemassa 1 vastaus: Ludwig 14x6,5 tai 14x5 Supraphonic. toimii rokissa ja missä vaan.
No jaa, mulla on ollut 5" supra. Diggasin samankokoisesta Acrosta enemmän, olivat aika lähellä soundillisesti. Edelleen löytyy 6,5" supra, erittäin hyvä rumpu tiettyihin juttuihin, mutta ei se mun mielestä kovin monipuolinen ole. Herää lyönteihin vähän hitaasti, eikä se maailman herkin rumpu tosiaan ole. Backbeat-rumpu.
Messingissä on soundissa sellaista märkää keskiyläpään kihinää ja toisaalta botneakin, verrattuna esim. teräkseen joka on aika suorasoundinen ja agressiivinen, ei kovin botnekas.
Kupari on ihan "sleepperi", luulen että kun jengi tajuaa pian sen materiaalin soundin niin se tulee paljon suositummaksi.Verrattuna messinkiin lyhyempi sustain, matalampi ominaisvire, lämmin soundi, ei sitä messingin joskus ärsyttävää "zzzzzznnnnnnggggggg" jälkimelua, erittäin hyvä botne. Oikeastaan kaikki kuparivirvelit mitä olen testannut ovat kuulostaneet mieleisiltä.
Alumiinikin on vähän aliarvostettu materiaali, kuivempi ja nopeammin soiva kuin teräs. Kuitenkin samalla tavalla "suoran kuuloinen" soundi. Ehkä jengi luulee ettei se soundaa hyvältä, kun on vähän halvempi materiaali.
Mulle kirkkaat metallit (teräs, alumiini, titaani jne) soundaavat "suorilta". Vähän niinkuin vodkat. :)
Tummat metallit (messinki, kupari, pronssi jne), niissä taas on moniuloitteisempi soundi. Complex on kuvaava sana lontoon murteessa. Vähän niinkuin viskit. :)
"Ei se totuudesta kovin kauaksi heitä, jos omistaa minun kaltaisen kokemusmaailmani." | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
