| Aihe: Alkuvaikeudet klarinetinsoitossa | |
|---|
|
Olen keski-iän ylittänyt mies ja haluaisin oppia soittamaan klarinettia omaksi ilokseni. Olen puhallellut sitä kolmisen kuukautta miltei päivittäin. Käyn myös kerran viikossa pätevän opettajan tunnilla. Musiikin teorian perusteet on hallinnassa.
Soittimeni on tavallinen harrastajan muovinen Yamaha, joka opettajan mukaan on ihan hyvä tässä vaiheessa. Sitten ne vaikeudet. Mielestäni minun pitäisi jo tässä vaiheessa saada soittimesta parempi ääni. Nyt äänen tuottaminen vaatii kovaa puhaltamista ja silti kuuluu suhinaa, kun soitan opettajan vaatimalla van dorenin 2.5 kielellä. Ricon 1.5:lla onnistuu paremmin ja äänikin on siedettävä. Opettajan mukaan minun pitää vain soittaa tuolla jäykemmällä kielellä. Oma käsitykseni on, että sen kanssa en edisty lainkaan. Kaikki energia menee äänen tuottamiseen ja tulos on surkea.
Soittimeen vaihdettiin uusi suukappale , jossa kielen ja suukappaleen välinen rako on suurempi kuin alkuperäisessä suukappaleessa.
Olisin iloinen, jos muut aloittelevat klarinetinsoittajat kommentoisivat tätä. Vielä iloisempi, jos jo pitemmällä olevatkin antaisivat hyviä neuvoja. Olen kyllä tutkinut kaikki suomeksi julkaistut alan oppikirjat. |
|
MKH 39: Olen keski-iän ylittänyt mies ja haluaisin oppia soittamaan klarinettia omaksi ilokseni. Olen puhallellut sitä kolmisen kuukautta miltei päivittäin. Käyn myös kerran viikossa pätevän opettajan tunnilla. Musiikin teorian perusteet on hallinnassa.
Soittimeni on tavallinen harrastajan muovinen Yamaha, joka opettajan mukaan on ihan hyvä tässä vaiheessa. Sitten ne vaikeudet. Mielestäni minun pitäisi jo tässä vaiheessa saada soittimesta parempi ääni. Nyt äänen tuottaminen vaatii kovaa puhaltamista ja silti kuuluu suhinaa, kun soitan opettajan vaatimalla van dorenin 2.5 kielellä. Ricon 1.5:lla onnistuu paremmin ja äänikin on siedettävä. Opettajan mukaan minun pitää vain soittaa tuolla jäykemmällä kielellä. Oma käsitykseni on, että sen kanssa en edisty lainkaan. Kaikki energia menee äänen tuottamiseen ja tulos on surkea.
Soittimeen vaihdettiin uusi suukappale , jossa kielen ja suukappaleen välinen rako on suurempi kuin alkuperäisessä suukappaleessa.
Olisin iloinen, jos muut aloittelevat klarinetinsoittajat kommentoisivat tätä. Vielä iloisempi, jos jo pitemmällä olevatkin antaisivat hyviä neuvoja. Olen kyllä tutkinut kaikki suomeksi julkaistut alan oppikirjat.
Omalta alkutaipaleeltani muistan, miten tärkeää oli ensinnäkin löytää sopiva suukappale. Ero äänentuottamisen helppoudessa on uskomattoman suuri. Itselläni ei ole mitään pedagogista pätevyyttä, mutta tuntuu ihmeelliseltä tuo neuvo härkäpäisesti vain käyttää liian paksua lehteä. Vandoren 5RV oli itselläni hyväksi havaittu aloittelijan suukappale. Aluksi 1.5 kieli ja siitä sitten vähitellenn paksumpaan. Nykyään on käytössä Vandoren B45. |
 funkylord
01.10.2009 13:14:20 (muokattu 01.10.2009 13:15:55) | |
|
Epäilisin, että opettajalla on tavoite saada puhallusta enempi irti, että sais sitten muhkeamman ja stabiilimman soundin. Vähän ehkä oudoin keinoin. Ehkä tuon asian kehittymiseen tarvitaan paljon hitaampaa kulkua, eli treenaat nyt vain sitä tekniikkaa, ja soitat paljon sillä 1.5:lla. Kokeilet soittaa vaikka 2 paksusella lehellä jos tuntuu, että soundi ei pysy enää lapasessa.
2.5:een ei oo vielä hetkeen menemistä. Sitten kun puhalluspuoli alkaa kehittyä, niin se 2.5 saattaa hujahtaa liian löysäksikin jopa.
Ja kokeile vaikka seuraavaksi vandorenin 1.5:sta. Se on hivenen jäykempi, kun ricon 1.5, jos siis haluat vastatukea puhallukseesi, ja varmuutta soittoosi.
Elämä maistuu, kun noudattaa kahta sääntöä:
1. Älä ota paineita pienistä asioista
2. Kaikki asiat ovat pieniä asioita |
|
Minä soittelin kolmisen vuotta klarinettia, nyt tämän vuoden aikana on vähän jäänyt. Olin aloittaessani jo lähes viisikymppinen.
Ricon 1.5 on kyllä aika löysä. Vandoreneiden kanssa taas itsellänikin oli ongelmia. Jostain syystä niitä oli vaikea saada soimaan tai pysymään soittokunnossa. Syy ei selvinnyt. Ricot soivat aina helpommin, soittelin Ricon vahvuuksilla kakkosesta kolmoseen. Kaikkein parhailta lehdiltä minulle tuntuivat Alexanderit, niitä tosin on vaikeampi löytää. Ne soivat mainiosti ja kauniisti.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta |
 Murgo
02.10.2009 06:29:46 (muokattu 02.10.2009 06:33:16) | |
|
Ääni Alexanderille myös täältä, vaikka aika satunnaisesti klarinettia olen reilun vuoden ajan puhallellut.
Alexander Superial kakkosta olen melkein alusta asti käyttänyt, soi helposti ja hyvin, ei ole juuri muita tarvinnut kokeilla. Fibracellin synteettistä kokeilin kyllä kun siitä on saksofonissa hyviä kokemuksia mutta klarinetissa en ole saanut sitä toimimaan, vinkuu vain. Legereä olen myös fonissa käyttänyt, mutta klarinettia tulee niin vähän soiteltua etten ole siihen viitsinyt vielä hankkia kun nämä Alexanderit ovat olleet ongelmattomia. Vinkaisujakaan ei tule juuri lainkaan vaikka klarinettiansatsini on takuulla kaikkea muuta kuin kehittynyt.
Soitin Laineella noita on, mutta vahvuusvalikoima näyttää olevan aika suppea.
Suukappaleena minulla on Vandorenin B45.
Niin vähän aikaa,niin paljon puuhasteltavaa! |
|
Murgo: Ääni Alexanderille myös täältä, vaikka aika satunnaisesti klarinettia olen reilun vuoden ajan puhallellut.
Alexander Superial kakkosta olen melkein alusta asti käyttänyt, soi helposti ja hyvin, ei ole juuri muita tarvinnut kokeilla. Fibracellin synteettistä kokeilin kyllä kun siitä on saksofonissa hyviä kokemuksia mutta klarinetissa en ole saanut sitä toimimaan, vinkuu vain. Legereä olen myös fonissa käyttänyt, mutta klarinettia tulee niin vähän soiteltua etten ole siihen viitsinyt vielä hankkia kun nämä Alexanderit ovat olleet ongelmattomia. Vinkaisujakaan ei tule juuri lainkaan vaikka klarinettiansatsini on takuulla kaikkea muuta kuin kehittynyt.
Soitin Laineella noita on, mutta vahvuusvalikoima näyttää olevan aika suppea.
Suukappaleena minulla on Vandorenin B45.
Alexanderin kakkonen on myös varsin löysä. Itse olen käyttänyt kakspuolta ja kolmosta. Tallinnasta ainakin niitä löysin.
EIkös B45 ole aika isoaukkoinen. Itselläni on ollut B40 ja sitten Yammun 4CM (joka on pieniaukkoinen), 5RV:tä olen myös kokeillut.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta |
|
Klezberg: Alexanderin kakkonen on myös varsin löysä. Itse olen käyttänyt kakspuolta ja kolmosta. Tallinnasta ainakin niitä löysin.
EIkös B45 ole aika isoaukkoinen. Itselläni on ollut B40 ja sitten Yammun 4CM (joka on pieniaukkoinen), 5RV:tä olen myös kokeillut.
B45 ja B40 ovat aukoltaan samanlaisia. B40:ssä on "wider tip rail" mitä se sitten käytännössä merkitseekin. 5RV on sitten paljon pienempiaukkoinen, eli yleensä aloittelijalle sopiva. |
|
Kiitos kommenteista. Sainpa hyviä vinkkejä noiden lehtien suhteen. Pitää kokeilla. Aloittelijalla tietysti on monenlaisia opeteltavia ja harjoiteltavia asioita. Yksi niistä kielitys, joka näin alussa ei tietenkään tule riittävän terävästi. Onko niin, että yleissääntö on se, että jos sormitus ei vaihdu, käytetään aina kielitystä. Onko niin että ns. henkäisemällä äänen aloittaminen on kokonaan kielletty. Vai onko tyylilajeilla jotain tekemistä tämän asian kanssa. Entä vibraato, lienee aloittelijalta kokonaan kielletty? |
 PLing
12.10.2009 21:52:08 (muokattu 12.10.2009 21:53:17) | |
|
Näin saksofonia aloittelevana ihmettelen miksi vibraton opettelu olisi mitenkään kiellettyä, kikkahan se missä muutkin. Ei se sitä soittoa sekoita kun sitä tekee kuitenkin vain silloin kun sille vibralle on tarvetta.
Ainakin oma fonimaikka noita kikkoja on enemmänkin opettanut, en sitten tiedä koulukunta- tai muita mahdollisia eroja fonistien ja klarinetistien välillä.
Rumat miehet on muotia. |
|
PLing: Näin saksofonia aloittelevana ihmettelen miksi vibraton opettelu olisi mitenkään kiellettyä, kikkahan se missä muutkin. Ei se sitä soittoa sekoita kun sitä tekee kuitenkin vain silloin kun sille vibralle on tarvetta.
Ainakin oma fonimaikka noita kikkoja on enemmänkin opettanut, en sitten tiedä koulukunta- tai muita mahdollisia eroja fonistien ja klarinetistien välillä.
Olikos niin että klassisessa klarinetinsoitossa ei taideta vibraatoa juurikaan käyttää, siitä ehkä tulee tuo käsitys. Olen nähnyt semmoisia näkemyksiä kirjoissa ettei vibraato sovi klarinettiin.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta |
|
Olen huomannut omasta soitostani, että tasaisen äänen tuottamisen vaikeudet mielellään peittää vibratolla, kuulostaahan se asiantuntemattoman yleisön ( kaksi pikkuhiprakassa olevaa kaveriani) mielestä hienolta.
Tuosta kielityksestä kun vielä joku antaisi neuvoja. Tahtoo vielä tulla sellaisia tussahduksia. |
|
Klezberg: Olikos niin että klassisessa klarinetinsoitossa ei taideta vibraatoa juurikaan käyttää, siitä ehkä tulee tuo käsitys. Olen nähnyt semmoisia näkemyksiä kirjoissa ettei vibraato sovi klarinettiin.
Tuohan toki riippuu siitä minkätyylistä musiikka soitetaan. Opiskelun alkuvaiheessa kannattanee kuitenkin ensin panostaa suoran ja puhtaan äänen saamiseen. Sitten kun se on kohtuullisesti hallussa voi mausteitakin tuoda soittoon, tietysti aina hallitusti ja tyylitietoisesti. Klassiseen musiikkiin perinteisesti kuuluu suora ja puhdas ääni. |
|
Sax-pappa: Tuohan toki riippuu siitä minkätyylistä musiikka soitetaan.
Olisi varmaan pitänyt vääntää rautalangasta, että viittasin nimenomaan klasariväen näkemyksiin, mutten viitsinyt sitä toistaa kun sen jo ensimmäisessä lauseessa totesin :)
Itse olen sekä kuunnellut että soittanut klarinettia vibratolla, ja vasta ajan kanssa tajunnut että tasaisella äänelläkin on puolensa.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta |
|
Komppaan aikaisempia kirjoittajia suukappaleen tärkeydestä. Se avasi mulla itselläni aikoinaan soundin vasta kuntoon. Laaja & hyvä suukappale on minun mielestäni esim. Selmerin C120-malli. Onhan se tyyriskin, mutta tosi hyvä ollut ainakin mun käytössä.
Luulen, että vandorenin 2 -kielet ovat hyviä alkuvaiheen kieliä, kokeile niillä ja sitten vasta hetken soitettuasi siirryt vahvempiin. Omituista että on vaatinut aloittamaan suoraan 2 1/2:lla...
Ja sitten ihan viimeinen huomio on tuo muoviklara. Siinäkin on kyllä tuhnuinen ominaissaundi, ei siitä mihinkään pääse. Itse ostaisin aloittajallekin puupillin, koska vasta puupillissä ääni lähtee elämään kunnolla. Buffet E11 on hyvä pilli. |
 Olga
19.10.2009 14:59:01 | |
|
Yksi niistä kielitys, joka näin alussa ei tietenkään tule riittävän terävästi. Onko niin, että yleissääntö on se, että jos sormitus ei vaihdu, käytetään aina kielitystä. Onko niin että ns. henkäisemällä äänen aloittaminen on kokonaan kielletty. Vai onko tyylilajeilla jotain tekemistä tämän asian kanssa.
Kokeile kehittää kielitystä puhaltamalla pitkää ääntä jonka sitten pätkit osiin laittamalla kielen kärjen lehden kärkeen kiinni (ääni lakkaa) ja vapauttamalla (ääni kukee). Tärkeää on muistaa puhaltaa myös silloin kun kieli on kiinni lehdessä. Kuulostaa aluksi aika karulta, mutta tällä tekniikalla saat kielityksestä selkeän ja nopean.
Voit kokelilla ensin peläkällä suukappaleella ja päärynällä, tärkeää olisi että äänen korkeus tai voimakkuus ei muutu kielittäessä. |
|
Kiitos taas kaikille kirjoittajille hyvistä neuvoista. Erilaisia ja erivahvuisia lehtiä kokeiltuani, olen sitä mieltä, että minun ei kannata 2 vahvemmalla lehdellä tässä vaiheessa yrittääkään. Suukappale on Selmer C85 120. Mitä mieltä olette siitä? Mistä johtuu suhina äänen ohessa, liian heikosta puhalluksesta vai? Voiko klaralla yleensä soittaa hiljaa äänen laadun kärsimättä? |
|
MKH 39: Kiitos taas kaikille kirjoittajille hyvistä neuvoista. Erilaisia ja erivahvuisia lehtiä kokeiltuani, olen sitä mieltä, että minun ei kannata 2 vahvemmalla lehdellä tässä vaiheessa yrittääkään. Suukappale on Selmer C85 120. Mitä mieltä olette siitä? Mistä johtuu suhina äänen ohessa, liian heikosta puhalluksesta vai? Voiko klaralla yleensä soittaa hiljaa äänen laadun kärsimättä?
Tuota suhinaa en oikein pysty kuulematta kommentoimaan. Opettajasi pitäisi pystyä auttamaan. Klarinetti on siitä mukava soitin, että sitä pystyy kyllä puhtaasti soittamaan lähes miten hiljaa tahansa. Vaatii toki hyvää ansatsin hallintaa. Siinäkin suhteessa yksi monipuolisimmista puhallinsoittimista. |
|
Itselläni oli aikanaan suhinaongelma, omasta mielestäni. Opettaja ei siihen kiinnittänyt huomiota eikä tuntunut pitävän sitä huomionarvoisena. Aikaa myöten se väheni. Tai voi olla niinkin, että opin valikoimaan hyvin soivat lehdet, eli että suhina liittyi huonoihin lehtiin. Onhan mahdollista, että lehti (tai suukappale) on hiukan käyrä, ja päästää ilmaa väärästä paikasta. Tai jotain muuta vastaavaa.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta |
 tku
28.10.2009 22:34:38 | |
|
Klezberg: Itselläni oli aikanaan suhinaongelma, omasta mielestäni. Opettaja ei siihen kiinnittänyt huomiota eikä tuntunut pitävän sitä huomionarvoisena. Aikaa myöten se väheni. Tai voi olla niinkin, että opin valikoimaan hyvin soivat lehdet, eli että suhina liittyi huonoihin lehtiin. Onhan mahdollista, että lehti (tai suukappale) on hiukan käyrä, ja päästää ilmaa väärästä paikasta. Tai jotain muuta vastaavaa.
Komppaan Klezbergiä. Suhinan syytä on vaikea hakea kuulematta. Se voi toki johtua ansatsista, mutta en väheksyisi lehteäkään suhinan lähteenä. Suosittelen käymään läpi yhdellä soittokerralla vaikka laatikollisen lehtiä ja valitsemaan siitä joukosta ne, jotka ovat helpoimpia soittaa - myös soundillisesti. Oman kokemukseni perusteella sanoisin, että 10:stä lehdestä ehkä kolme tai neljä ovat oikeasti hyviä (kirkassointisia, suhinattomia, tuhinattomia ja helposti soitettavia). Luonnonmateriaaliahan nuo lehdet ovat, joten jokainen lehti on yksilö:). |
|
Onnea jalon soittoharrastuksen johdosta ensinnäkin :).
Nuista ongelmista voisi kommentoida yleisluonteisesti, kun ei voi livenä todistaa:
Selmerin C85/120 oli itelläkin noin kahdeksan vuotta soiton ollessa vielä vahvasti satunnaista harrastustoimintaa. Se on siinä mielessä pätevä suukpl jotta ääntä lähtee helposti, mutta jatkoa ajatellen saattaa tuottaa ongelmia. Ansatsin kehittyessä ja lihasten vahvistuessa saattaa suukpl käydä liian "heppoisaksi" ja kiksien määrä kasvaa kertakaikkisesti.
Lehdissä saattaa "vahvempi on parempi"-ajatuksen taustalla olla kypsempi ikä ja kehittyneemmät lihakset(?). Ite suosittelen naperoille ykkösellä alottamista ja sitten katsellaan ja kuunnellaan kuinka nopsaan naama alkaa oivaltaa tarvittavat toimenpiteet ja lehteä voidaan vaihtaa astetta (tai puolikasta siis) jäykempään. Suurimmalla osalla vanhemmista oppilaista (yläasteikäisistä keski-ikäisiin) voip kakkonen olla paras aloitusjäykkyys. Ja kuten sanottua, lehdet tuppaavat olemaan yksilöitä. Tosin aloitusvaiheessa niitä yksilöllisiä eroja ei ole juurikaan havaittavissa.
Ja: suukpl-lehti-yhdistelmä on klarinetisteilla se ainainen(?) jahkailuosio. Siihen kun sitten vielä lisää kiristinkikkailut jne. niin saa jo melko välineurheilun aikaan :). Selmerin suukappaleella pystyy soittamaan jäykemmilläkin lehdillä, verrattuna esim. Vandorenin B40seen johon joutuu jo käyttämään enemmän puhallusta.
Tavoitteenahan on siis kuulas ja lämmin, pyöreä ja pehmeä, mutta silti jäntevä, joka voimakkuuteen ja äänialaan taipuva ääni. Sitä odotellessa... :)
Tuli aika eetos, mutta kun osui niin lähelle, ei sydäntä vaan ehkä nuita omia pään askarruksia :).
Soiton iloa! |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
