Keskustelua raskaammasta musiikista ›

TommiTomminen: Voitko ihan hieman avata tätä?
 
Liittyy siihen vastustajaan, härskisti kuvailtuna vaikka että jos puussa on käpy jonka tahtoo johon ei pituus riitä niin aikojen saatossa kasvaa jotta sen saa tai keksii tavan kiivetä sinne. Aika kaukaa haettu kuvainnollistaminen mutta noh menkööt heh

Peltsi88: Ei ole olemassa mitään tarkkaa rajaa. Se on vähän kuin veteen piirretty viiva. Oman tulkintani mukaan raja menee siinä kun aletaan kosiskelemaan massoja jollakin "musiikillisella kehittymisellä" ja silloin kun sanoma ja ideologia eivät enää ole tärkeitä siinä viestissä.
 
Black metallin tarkoituksena ei ole mikään kaiken kansan ilosanoma, vaikka saattaa tuntua vaikealta hyväksyä tällainen seikka. Itse näkisin, että jos lähdetään levittäytymään suurelle joukolle, niin väistämättä mukaan eksyy näitä joille BM on vain sitä tiskausmusaa. Samalla kuitenkin saadaan herätettyä niitä, joita aidosti kiinnostaa asia, ja jotka ottavat asian niin kuin se on tarkoitettu.
 
Joo, vähän off-topic, mut tulin miettineeksi tätä ideologian ja musiikin suhdetta. Kuulostaa jotenkin ikävältä, että musiikki olisi pelkkä väline ideologian esiintuomiseksi. Yleensä jos kuuntelee jotain aivan helevetin hienoa levykokonaisuutta kuulee että tekijä on oikeasti halunnut tehdä loistavan sävelkokonaisuuden ja se on miettinyt asioita. Tuntuu että usein ideologian ja kantaaottavuuden kannalta tehty musiikki on vain alisteinen väline sille että saadaan runnottua omaa näkemystä.
 
Miten se musiikki eroaa silloin vaikkapa jostain listahittipopista tai gospelista? Jos ensimmäisen ajava voima on se pahuuden ideologia, toisen kristinusko ja kolmannen raha, niin ainahan se biisi itsessään on häviäjä. "Nyt tehdään kappale jolla saadaan taas viestiä eteenpäin" sen sijaan että erehdyttäisiin vaikka pohtimaan että miten saataisiin aikaan ihan oikea sävelteos joka oikeuttaisi olemassaolonsa vain sillä että se on niin hävyttömän upea.
 
Ja musiikillinen kehityshän itsessään tapahtuu myös kun tekijä kehittyy. Tuntuisi oudolta että pari vuotta kitaraa rämpytellyt tyyppi olisi aina osaavimmillaan ja ilmaisuvoimaisimmillaan ekalla levyllään, kun biisintekotaito on vielä alkutaipaleellaan. Tai vaikka ne biisit olisivatkin ihan mahtavia, niin eikö se nyt ois kuulijan silmään kusemista tehdä ne samat biisit aina vaan ja uudestaan?
 
Mitä lyriikkaan tulee, niin mun mielestä "yleisen näkemyksen" alleviivaaminen ja manifestointi jättää myös usein kuulijan aika kylmäksi sen sijaan että lyyrinen puoli tiputtaisi kysymyksiä kuulijan itsensä pohdittavaksi.
 
Tämä siis IMO. Mut ehkä valmiiden mielipiteiden nieleminen ei olekaan mun juttu :D

Juoppis: Joo, vähän off-topic, mut tulin miettineeksi tätä ideologian ja musiikin suhdetta. Kuulostaa jotenkin ikävältä, että musiikki olisi pelkkä väline ideologian esiintuomiseksi. Yleensä jos kuuntelee jotain aivan helevetin hienoa levykokonaisuutta kuulee että tekijä on oikeasti halunnut tehdä loistavan sävelkokonaisuuden ja se on miettinyt asioita. Tuntuu että usein ideologian ja kantaaottavuuden kannalta tehty musiikki on vain alisteinen väline sille että saadaan runnottua omaa näkemystä.
 
Palataan osittain topicciin. Eikö black metalli kadottaisi "black metalliutensa" jos se ei runnoisi omia näkemyksiään? Black metal voi olla poliittista ja on poliittista osittain niin eikö se ole silloin aivan normaalia syöttää ideologiaa kuuntelijoille?
Kai nuo black metallin tekijät edes vähän ajattelevat minkä nuotin seuraavaksi soittavat.
 
Miten se musiikki eroaa silloin vaikkapa jostain listahittipopista tai gospelista? Jos ensimmäisen ajava voima on se pahuuden ideologia, toisen kristinusko ja kolmannen raha, niin ainahan se biisi itsessään on häviäjä. "Nyt tehdään kappale jolla saadaan taas viestiä eteenpäin" sen sijaan että erehdyttäisiin vaikka pohtimaan että miten saataisiin aikaan ihan oikea sävelteos joka oikeuttaisi olemassaolonsa vain sillä että se on niin hävyttömän upea.
 
Ei mitenkään eroa, samaa kaikki, tarkoitusperät on vain eri.
Upeasta voidaan olla montaa mieltä minulle black metal on upeata jollekkin toiselle ei, minusta se on mietittyä suurimmaksi osaksi, joukossa tosin paljon myös paskaa. Ja kuka sen päättää onko lopputulos "mietittyä" jollei kuuntelija itse, voi olla että tykkään monestakin bändistä jotka vain roiskii paskaa levyt täyteen sen kummemmin miettimättä.
 
Ja musiikillinen kehityshän itsessään tapahtuu myös kun tekijä kehittyy. Tuntuisi oudolta että pari vuotta kitaraa rämpytellyt tyyppi olisi aina osaavimmillaan ja ilmaisuvoimaisimmillaan ekalla levyllään, kun biisintekotaito on vielä alkutaipaleellaan. Tai vaikka ne biisit olisivatkin ihan mahtavia, niin eikö se nyt ois kuulijan silmään kusemista tehdä ne samat biisit aina vaan ja uudestaan?
 
Jos on omasta mielestään tehny hyvän levyn hyvillä perusteilla ja seuraava onkin samanlainen joskin hieman erilainen niin en näe siinä mitään pahaa, kuuntelija päättää ostaako vai eikö osta. Hyvin moni bm bändi debyytillään raivoaa ja mesoaa suunnattomasti ja toisella ollaankin aikuisia ja tehdään erilainen rauhallisempi levy kun saatu purettua suurimmat raivot ekalle jne. siinäkään ei ole mitään väärää taas voi bändiä vaihtaa jos sylettää.
 
Mitä lyriikkaan tulee, niin mun mielestä "yleisen näkemyksen" alleviivaaminen ja manifestointi jättää myös usein kuulijan aika kylmäksi sen sijaan että lyyrinen puoli tiputtaisi kysymyksiä kuulijan itsensä pohdittavaksi.
 
Black metallissa on paljon erilaista musiikkia tarjolla, jotkut on tuota ideologian sylkemistä jotkut taas pureutuu syvemmälle antaa kysymyksiä kuulijalle, esim Deathspell omega suurin osa itelle ainakin arvausleikkiä :D mitähän ne tollakin tarkottaa jne.
 
Tämä siis IMO. Mut ehkä valmiiden mielipiteiden nieleminen ei olekaan mun juttu :D
 
Samoin.
 
Här kommer Pippi Långstrump,
tjolahopp tjolahej tjolahoppsan-sa
Här kommer Pippi Långstrump,
ja, här kommer faktisk jag.

fxb: Palataan osittain topicciin. Eikö black metalli kadottaisi "black metalliutensa" jos se ei runnoisi omia näkemyksiään? Black metal voi olla poliittista ja on poliittista osittain niin eikö se ole silloin aivan normaalia syöttää ideologiaa kuuntelijoille?
Kai nuo black metallin tekijät edes vähän ajattelevat minkä nuotin seuraavaksi soittavat.
 
Ei mitenkään eroa, samaa kaikki, tarkoitusperät on vain eri.
Upeasta voidaan olla montaa mieltä minulle black metal on upeata jollekkin toiselle ei, minusta se on mietittyä suurimmaksi osaksi, joukossa tosin paljon myös paskaa. Ja kuka sen päättää onko lopputulos "mietittyä" jollei kuuntelija itse, voi olla että tykkään monestakin bändistä jotka vain roiskii paskaa levyt täyteen sen kummemmin miettimättä.
 
Jos on omasta mielestään tehny hyvän levyn hyvillä perusteilla ja seuraava onkin samanlainen joskin hieman erilainen niin en näe siinä mitään pahaa, kuuntelija päättää ostaako vai eikö osta. Hyvin moni bm bändi debyytillään raivoaa ja mesoaa suunnattomasti ja toisella ollaankin aikuisia ja tehdään erilainen rauhallisempi levy kun saatu purettua suurimmat raivot ekalle jne. siinäkään ei ole mitään väärää taas voi bändiä vaihtaa jos sylettää.
 
Black metallissa on paljon erilaista musiikkia tarjolla, jotkut on tuota ideologian sylkemistä jotkut taas pureutuu syvemmälle antaa kysymyksiä kuulijalle, esim Deathspell omega suurin osa itelle ainakin arvausleikkiä :D mitähän ne tollakin tarkottaa jne.
 
Samoin.
 
Här kommer Pippi Långstrump,
tjolahopp tjolahej tjolahoppsan-sa
Här kommer Pippi Långstrump,
ja, här kommer faktisk jag.
 
Siksi off-topic etten puhunut vain blackmetalista vaan kantaaottavasta musiikista yleensä. Ja kuten sanottua, jos tavara on hyvää, niin mikäpä ettei. Ilmaisin vain huoleni siitä, että musiikissa keskityttäisiin ulkomusiikillisiin aspekteihin tärkeysjärjestyksessä ennen musiikkia itseään.

Kuuntelen kyllä bläk metallia. Semmoista suhinaa en kyllä jaksa pitkään kuunnella. Parhaat black metal yhtyeet ovat mielestäni tällä hetkellä varmaan Immortal, Mayhem ja Limbonic Art.

Juoppis: Joo, vähän off-topic, mut tulin miettineeksi tätä ideologian ja musiikin suhdetta. Kuulostaa jotenkin ikävältä, että musiikki olisi pelkkä väline ideologian esiintuomiseksi. Yleensä jos kuuntelee jotain aivan helevetin hienoa levykokonaisuutta kuulee että tekijä on oikeasti halunnut tehdä loistavan sävelkokonaisuuden ja se on miettinyt asioita. Tuntuu että usein ideologian ja kantaaottavuuden kannalta tehty musiikki on vain alisteinen väline sille että saadaan runnottua omaa näkemystä.
 
Miksi se on ikävää? Maailmassa on muitakin asioita kuin musiikki.
 
Eikä tuo mielestäni mitenkään poista sitä, että voi myös musiikillisesti tehdä hienoja juttuja, kunhan sanoma säilyy.
 
Miten se musiikki eroaa silloin vaikkapa jostain listahittipopista tai gospelista? Jos ensimmäisen ajava voima on se pahuuden ideologia, toisen kristinusko ja kolmannen raha, niin ainahan se biisi itsessään on häviäjä. "Nyt tehdään kappale jolla saadaan taas viestiä eteenpäin" sen sijaan että erehdyttäisiin vaikka pohtimaan että miten saataisiin aikaan ihan oikea sävelteos joka oikeuttaisi olemassaolonsa vain sillä että se on niin hävyttömän upea.
 
No se eroaa nimenomaan siten, että siellä takana on ideologia, sanoma, suurempi merkitys.
 
Siis tarkoitan, ettei se biisi siinä mitään häviä, ainakaan black metallin tapauksessa.
 
Ja musiikillinen kehityshän itsessään tapahtuu myös kun tekijä kehittyy. Tuntuisi oudolta että pari vuotta kitaraa rämpytellyt tyyppi olisi aina osaavimmillaan ja ilmaisuvoimaisimmillaan ekalla levyllään, kun biisintekotaito on vielä alkutaipaleellaan. Tai vaikka ne biisit olisivatkin ihan mahtavia, niin eikö se nyt ois kuulijan silmään kusemista tehdä ne samat biisit aina vaan ja uudestaan?
 
Miten niin samat biisit uudestaan? En kyllä oikeasti tiedä mitä haet takaa.
 
Mitä lyriikkaan tulee, niin mun mielestä "yleisen näkemyksen" alleviivaaminen ja manifestointi jättää myös usein kuulijan aika kylmäksi sen sijaan että lyyrinen puoli tiputtaisi kysymyksiä kuulijan itsensä pohdittavaksi.
 
Kuka sanoo, ettei se jättäisi kysymyksiä.
 
Tämä siis IMO. Mut ehkä valmiiden mielipiteiden nieleminen ei olekaan mun juttu :D
 
Kuka sanoo, että kyse on "valmiiden mielipiteiden nielemisestä"?

Kuka sanoo, että kyse on "valmiiden mielipiteiden nielemisestä"?
 
Ehkä se tarkoitti "yleisen mielipiteen" nielemistä.

Peltsi88:
No se eroaa nimenomaan siten, että siellä takana on ideologia, sanoma, suurempi merkitys.
 
Eikö gospelissa sitä ole..?

Tonski: Eikö gospelissa sitä ole..?
 
Saattaapi olla. Väitinkö, etteikö siellä olisi? En tiedä kyseisestä musasta mitään, niin paha sanoa.

JIRPPI: Kuuntelen kyllä bläk metallia. Semmoista suhinaa en kyllä jaksa pitkään kuunnella. Parhaat black metal yhtyeet ovat mielestäni tällä hetkellä varmaan Immortal, Mayhem ja Limbonic Art.
 
Kuuntelen kyllä nileä. Semmoista örinää en kyllä jaksa pitkään kuunnella. Parhaat levyt ovat mielestäni tällä hetkellä varmaan itu-palli ja in there dark ended seireens.

Juoppis: Siksi off-topic etten puhunut vain blackmetalista vaan kantaaottavasta musiikista yleensä. Ja kuten sanottua, jos tavara on hyvää, niin mikäpä ettei. Ilmaisin vain huoleni siitä, että musiikissa keskityttäisiin ulkomusiikillisiin aspekteihin tärkeysjärjestyksessä ennen musiikkia itseään.
 
Tässä tuleekin esiin kaks eri koulukuntaa. Toisille tärkeämpää on se musiikki ja toisille se viesti, mitä musiikki pyrkii tuomaan esiin. Vähän sama kuin että joillekkin tärkeämpiä ovat lyriikat ja toisille soittimien tuottamat äänet. Lyriikat ja sanoman voi tietenkin rinnastaa aika pitkälti, muttei tosin aina. Tai jtn.

Peltsi88: Ehkäpä se, etten usko mihinkään ns. "yliluonnolliseen" tai mihinkään korkeampaan voimaan. Ei sillä, en luota tosin tieteeseen yhtään sen enempää.
 
Tuossa on ihan kohtuu hyvä dokkari black metallista:
 
http://www.youtube.com/watch?v=woFUwSgDipA
 
Jaettu yhdeksään osaan.
 
Tässähän on porukalla ollu vaikeuksia ymmärtää, että tulkintoja black metallista on useita.
 
Tämä oli mielenkiintoinen ja avasi vähän myös täällä kertomaasi näkemystä.

Vesihiisi: Tämä oli mielenkiintoinen ja avasi vähän myös täällä kertomaasi näkemystä.
 
No en tiedä avaako se niin paljon nimenomaan minun näkemystäni. Ihan kohtuu hyvä dokumentti. Näitä BM-dokkareita on tosiaan aika paljon, mutta vain harva on hyvä.

Tuo dokkari oli täyttä paskaa, on siinä kyllä asiapuhetta joka taholta kuten norjan viikingit ja pakanat, ja ruotsin satanistit ja misantroopit. MUTTA EDELLEEN TÄMÄ DOKKARI kohdisti kiikarinsa vain skandinaviaan, kuten kaikki muutkin. Eikö ihmiset osaa oikeasti tehdä dokumenttia esim. vaikka Amerikan mantereen ns. ''skenestä''? Siellähän on VON, Blasphemy, Black Witchery, Sarcofago, Geimhre muutamia mainatakseni. Kyllästyttää mokomat kirkonpolttajat norjassa joita on käsitelty jo ihan TARPEEKSI. Amerikka olisi tosiaankin paljon kiinnostavampi paikka koska siellähän on tunnetusti outoja lakeja :) olen vahvasti sitä mieltä että Amerikkalaiset ovat paljon uhkaavampia ja pahempia kuin norskit. näkeehän sen jo livevideoista kuinka siellä joukolla potkitaan kaatunutta yms.
 
tämä oli minun mielipiteeni, ja en vastaa mihinkään minulle tarkoitettuihin kysymyksiin mitä tällä laudalla lähetetään, koska sieltä tulee vain näsäviisastelua.

MolesterI: Eikö ihmiset osaa oikeasti tehdä dokumenttia esim. vaikka Amerikan mantereen ns. ''skenestä''?
 
Koska Amerikan mantereen skene on lähinnä pelkkää Skandinavian apinointia. BM on täällä syntynyt eikä jenkeillä ole sen kanssa mitään tekemistä.

Se nyt ei ehkä ole se pääpointti kuka sen keksi, nimittäin kaikkihan tietävät että VENOMhan sen keksi. (mulle on muuten ihan sama jos joku on eri mieltä, Venom soittaa Black metallia koska he ovat itse sen kehittäneet ja ensimmäisenä käyttäneet termiä) Vaan tarkoitin sitä että nuo Mayhem vs. Burzum jutut ovat jo käyty läpi tuhansia, ellei jopa miljoonia kertoja. En tietenkään tarkoita että haluaisin kuulla mehevimmät tarinat mitä tuolla rapakon takana tapahtui ja tapahtuu, vaan että miten USBM kehittyi, miksi kehittyi ja milloin kehittyi nykyiseen muotoonsa (wolves in the throne room on poissuljettu tästä.) Eli en ole kiinnostunut mistään satanistilööpeistä, enkä ''Ideologiasta heidän taustallaan'', vaan SITÄ ITSE MUSIIKKIA! Tämähän on muusikoiden.net eikä mikään bm.fi? toki edellämainittu on hyvä paikka keskustelemaan näistä ''hengellisemmistä'' asioista, mutta muusikoiden.net ei. Täällä musiikin pitäisi olla etusijalla

Peltsi88: No en tiedä avaako se niin paljon nimenomaan minun näkemystäni. Ihan kohtuu hyvä dokumentti. Näitä BM-dokkareita on tosiaan aika paljon, mutta vain harva on hyvä.
 
Avasi mulle vähän tuota näkemystäsi. Jos nyt jälkeenpäin voi tarkentaa, viittaisin tuohon satanismiin ja nihilismiin.
 
Tuo dokumentissa esiintyvä Niklas Kvarforth on totaalinen huomionkipeä pelle. Tuo Niklas ei mielestäni edusta black metallia. Kuten jo tossa aiemmin kerroin, mua ei tämä black metal kiinnosta musiikkina, lähinnä ilmiönä. Eniten kuuntelemistani artisteista King Diamond lienee lähimpänä tätä genreä. Toi toinen sälli joka tossa dokumentissa polttaa mustia kynttilöitä ja naukkailee punkkua taasen vaikuttaa aika filosofiselta näkemyksineen, ja oikeastaan auttoi minua ymmärtämään tätä ilmiötä. Jannu vaikutti fiksulta ja asialleen omistautuneelta.
 
Niklakseen palatakseni, jannu ei mielestäni eroa siitä tuhmasta ja vihaisesta teini-ikäisestä, joka käyttäytyy huonosti saadakseen huomiota.
 
http://www.youtube.com/watch?v=SCKZMcbIvi0
 
Jos kaveri haluaisi oikeasti "tuhota itseään", leikkaisi vaikkapa kikkelinsä irti. Tuo tupakoiden tumppaaminen omaan käteen, tahi niitten viiltely on mielestäni sitä huomion hakua, jota harrastetaan silloin kun ollaan uhmaisia teinejä ja vihaisia. Kun ollaan niin fucking real, eikä mitään lamereita/noobeja/posereita. Jannu yrittää lisäksi ilmentää Mansonin kaltaista pelottelua ja ilveilyä, onnistuen ainoastaan näyttämään hölmöltä, mitä epäilemättä onkin.
 
Mutta joo, pari jannua tuossa dokumentissa ilmensi sellaista ehdottomuutta ja asialle omistautumista, että pääsin vähän sisään siihen mistä heidän mielestään tässä black metal kulttuurissa on kyse.

Vesihiisi: Tuo tupakoiden tumppaaminen omaan käteen, tahi niitten viiltely on mielestäni sitä huomion hakua, jota harrastetaan silloin kun ollaan uhmaisia teinejä ja vihaisia.
 
Valitettavasti, sinulla ei taida olla kyseisestä asiasta pienintäkään käsitystä. Ihan pienenä vinkkinä: yleisimmät alueet joita itsetuhoinen henkilö vahingoittaa ovat sellaisia jotka on helpointa piilottaa muiden katseilta ja huomiolta.

En kyllä ymmärrä miksi Shining muka luokitellaan black metalliksi. Naurettavaa angstausta ja itkemistä, ei ole pahuuden kanssa paljoo tekemistä tuon jätkän ulinalla.
Musiikillisestikin lähempänä Rammsteinia kuin mitään black metalliin viittaavaa.
 
Kyllähän mies selvästi jotain roolia vetää, ei se itsemurha niin vaikea asia ole.